Oon kohta 18-v jätkä. Mulle käy kerta toisensa jälkeen niin, että kaikki (luit oikein, KAIKKI) tytöt vain katoaa ympäirltäni. Mulla ei oo koskaan ollu kunnon seurustelusuhdetta.
Yksiselitteistä tähän en keksi; en oo mikään komea uros, mutta en ole varmasti rumakaan. Ehkä enemmän vaikuttaa se että mä oon vähän hiljainen tyyppi. Mutta minkäs sitä omalle itselleen mahtaa.
Aina se ahistaa yhtä paljon kun jään yksin kerta toisensa jälkeen. Pakko vain on uskoa, että jonain kauniina päivänä löytyy se oikea, mutta kuinka hiton kauan tätä täytyy jatkua? Vai onko näin, että tämmöinen vähäpuheinen kaveri on tuomittu ikuiseen yksinäisyyteen?
Yksiselitteistä tähän en keksi; en oo mikään komea uros, mutta en ole varmasti rumakaan. Ehkä enemmän vaikuttaa se että mä oon vähän hiljainen tyyppi. Mutta minkäs sitä omalle itselleen mahtaa.
Aina se ahistaa yhtä paljon kun jään yksin kerta toisensa jälkeen. Pakko vain on uskoa, että jonain kauniina päivänä löytyy se oikea, mutta kuinka hiton kauan tätä täytyy jatkua? Vai onko näin, että tämmöinen vähäpuheinen kaveri on tuomittu ikuiseen yksinäisyyteen?
Vastaukset 12
Vanhimmat
Muista Hyvää kannattaa aina odottaa. Minä uskon että sinäkin löydät joku päivä vielä elämäkumppanisi. Ja uskon että teistä tulee ihana pari.
Äläs nyt, kyllä sinunkin elämääsi ilmestyy se "oikea". Olen kuullut monesti, että:"Se oikea tulee kohdalle, kun sitä vähiten odottaa" Älä suotta huolestu, kyllä näin sinullekin tulee käymään.
Itselläni se elämänkumppanini löytyi 6-7 vuoden yksinäisyyden jälkeen paikasta, jossa en olisi koskaan halunnut käyvän :) .. nykyään asun samassa paikassa.
Yksinäisyys on aika kovaa, ainakin kun tuntuu.. ettei itse voi asialle mitään tehdä (muuta kuin odottaa) .. tuntuu että kukaan ei ole kiinnotunut (enemmänkin he eivät tiedä sinusta tarpeeksi) ja itseä ei halua "munata" missään tilaisuudessa, että joku huomaisi (eikä kyllä kannatakkaan mennä mitään järjetöntä tekemään) ..
Omasta kokemusesta voisin suositella, että ala käymään paikoissa, joissa et yleensä käy :) .. joillekki se on kirjastot, joillekki jotkut tapahtumat, ym.. niin usein kun mahdollista .. ehkä se ei nopeuta löytymistä, ehkä nopeuttaa .. siihen en osaa sanoa.. ainakin sinut voi joku huomata paremmin, kun käyt useammassa paikassa.
ei se niin ole että jonkun tietyn tyypin ihmiset jäävät yksin, ehei:) kysehän on aina kahden ihmisen välisestä kemiasta, ja se on vain tylsä sattuma ettei kohdallesi ole sattunut just saman henkistä tyttöä.
älä nyt ahdistu, elä omaa elämää, kyllä se sieltä tielle hyppää, ehkä juuri silloin kun sitä vähiten odotat. kuka tietää:) kenen tarvitsisi? :)
noniin, nyt kaikki säälivät Lost Soulia ja toivottavat onnea uskotellen että se oikea "joskus" löytyy.
se vaan on niin että "joskus" ja "silloin kun vähiten odotat" ovat häilyviä käsitteitä, turha kiistää että joku jää aina yksin, halusi tai ei. Se on aina yhtä mukavaa kuunnella väkinäinen hymy naamalla kun seurustelevat parit sanovat että löydät vielä jonkun. Se on kuin olisit kaivon pohjalla ja ylhäältä huudettaisiin että saat köyden "silloin kun sitä vähiten odotat"(ehkä et koskaan, sorry).
Sitten sitä vittuuntuu tilanteeseensa eikä halua tulla kaivosta ylös vaan katkeroituu ja alkaa muslimiterroristiksi.
Ihan sama juttu mulla paitsi et ei jätkät katoo mun ympärilt, koska ei ne koskaa ees tuu, en oo ruma, mua on kehuttu hyvännäköiseks ja mukavaks, mut onko se siit ujoudest sit kii...oon nimit.ujo ei ois pokkaa tehä alotetta vaik joku oiski must kiinnostavan tuntuinen henkilö ym... vai pituudest? oon nimit. 150 cm pitkä...vai mikä hitto siin on? välil mustaki tuntuu tosi masentavalt ku tuntuu ettei kelpaa kellekkää... välil toivo hiipuu kokonaa mut jotenki sitä aina yrittää vaa jaksaa toivoo uudestaa ja uudestaa...
Tervehdys parhain kohtalotoverini!
Uskallatko paljastaa, että missä päin Suomea asut? :-))
Nii siis oon 155 en 150...tuli vahingos....ja mäki täytän pian 18...älä kuitenkaa heitä toivoa menemään...varmasti löydät jonku vaik kehno mun on mennä sanomaan...mut, kuiteski tsemppiä sulle
=)
meinaan et kyllähä ne väkisinki kyllästyy jos ne luulee ettei sua kiinnosta tippaakaa.
Minulla on ihan sama tilanne, mutta olen 16-vuotias. Tuntuu kuin kaikki tytöt katselisivat vain inhoten.
On se vaan ärsyttävää...Etenkin ne joista itse sattuisi kiinnostumaan tuntuvat inhoavan eniten...
minäkin olen hiljainen,eikä mullakaan ole koskaan ollu poikakaveria, enkä mäkään mikään ruma ole. todella outoa! Olen miettinyt samaa asiaa kuin sinä, mistä se johtuu? Ehkä meitä hiljaisia ei vain huomata, vaan vain ne suuri suiset ja rohkeat huomataan.. mene kuitenkin vaina rohkeasti juttelemaan sille josta pidät. Ei kai muukaan auta? itse pitäisi mennä ´kans! Eiköhän meilllekin vielä joskus partnerit löydy! ;)