tarinani alkaa rakkauden äärimmäiseltä reunalta
kuiskauksien aamunkoitosta
jossa olin ilman lupaa
ensin se oli pieni
iltaruskon varjostama
myöhemmin kyynelten kirkastamina
säkenöivinä kultaisina hippuina
miltä tänään pitäisi tuntua
tarinani ei ole vielä päättynyt
annanko tuulen viedä tunteeni
vai rikonko ryskyen rajat
ja kannan vastuuni kuin rääkätty dromedaari
en osaa päättää
siksi annan rakkauden täyttää sydämeni
ja tarinani jatkuu
yhä vain
kuiskauksien aamunkoitosta
jossa olin ilman lupaa
ensin se oli pieni
iltaruskon varjostama
myöhemmin kyynelten kirkastamina
säkenöivinä kultaisina hippuina
miltä tänään pitäisi tuntua
tarinani ei ole vielä päättynyt
annanko tuulen viedä tunteeni
vai rikonko ryskyen rajat
ja kannan vastuuni kuin rääkätty dromedaari
en osaa päättää
siksi annan rakkauden täyttää sydämeni
ja tarinani jatkuu
yhä vain
Vastaukset 16
Vanhimmat
Niin se menee ystäväni, rakkautta ei ole ilman kipua. Tasainen onnentila on jonkin sairauden oire. Hyviä kuvia runossasi, tehoavia!
Mukava nähdä Sinua=)
Kerrankin jouduin vähän "hautomaan" runoa. Alku eilen ja loppu tänään.
Taidan tulla vanhaksi jo:D
Sinua kiitetään kimaltelevien hankien keskeltä.
vaikea juttu, rakkaus ns tilapäiseen tuntuu yläpäässä,
vie hurmioon, värisyttää , mmm ihanasti , mmm
Vaikea, mutta ihana. Aivan niin=)
Mutta kun kohdalle sattuu, niin harva ohittaa sitä.
Kaikesta kivusta tietoisena, silti ottaa riskin...hmmm..ollaan me ihmisotukset omituisia:D
kyllä,mutta kun liekki on syttynyt,haluaa pitää sen palamassa,kunhan ei polta itseä, ja sydän hakkaa niin vimmatusti,ah sitä tunnetta,harvoin saa kokea niin sydäntä särkevää poltetta
Liekin kanssa on oltava varovainen.
Siihen voi puhaltaa ja varoen puhaltamalla se lisää lämpöä.
Liiallinen puhallus saattaa sen sammuttaa.
On löydettävä oma tapa toimia, niin että liekki on pysyy=) (kunpa se ei olisi niin vaikeaa)
osaat asiasi,se on kuin palava dynamiitti, jota kuljetat rakkaudella,päätös tulee jossakin vaiheessa,heitänkö tuntemattomaan,vai hyväksynkö ja sammutan,mikään ei silloin muutu
Jään odottamaan päivää jolloin dynamiittini sanoo suureen ääneen PUM!=)
Muuttuneessa maisemassa on omanlaisensa haaste , luulen:D
totta,olet mielenkiintoinen ihminen,uskallat ottaa haasteita vastaan,
sanotaan, muutos on parempaan päin,sinulla on hunajaa sisälläsi
lähetän kiitokseni jääkukkien kera=)
Kauniisti sanoit, en osaa yhtä kauniisti kiittää.
Hyvää ystävän päivää Sinulle.
ihmeellistä...
allekirjoitan tuon=)
Runosi alkaa salaperäisyyden äärimmäiseltä laidalta. Mielenkiinnon herättävä arvoituksellisuus imaisee lukijan heti matkaan.
Jo ensimmäisissä sanoissa piilee lupaus herkän kauniiseen tarinaan ja tuo lupaus toteutuu runosi myötä.
Kerontasi on kevyttä ja vaikka runosi sanoma kertoo pikemminkin kaipauksesta, niin onnistut luomaan siihen kepeän tunnelman. Veikkaan, että kirjoitat hymyssä suin.
Kauniit kielikuvat täydentävät runosi tunnelmaa, jota siis pidän enemmän iloisena, kuin haikeana.
saumattoman sulavasti istuu säkeisiin myös huumori ja vaikka tiettyä myötätyntoa tunnenkin dromedaaria kohtaan, niin silti se runostasi nousee vääntämään hymyn naamallani entistä leveämmäksi.
Aurinkoisen hehkuva Kiitos runostasi "punatukkainen"...ja siitä, että tarinasi jatkuu.
Voi Ceero=)
Sinun vastauksesi on niin tarkka ja mieltähivelevä, etten meinaa saada nyt sormiani
ollenkaan toimimaan, saati, että aivot lähettäisivät yhtään järkevää lausetta tähän kenttään.
Olen kuullut joskus sanottavan, että jos runo miellyttää lukijaa, niin se on onnistunut, ainakin jollakin tasolla.
Siispä hymyilen minäkin ja sanon nöyrän kiitokseni Sinulle Ceero=)
tunteitten kuohuja laidasta laitaan. Hieno lukuelämys!
Pakkasen kohmettamin sormin laitan kiitokseni Liona32.
Rakkaus on taitolaji, eikä sille ole edes omia olympialaisiakaan???:D