Tarinan keskushenkilö Janne Kolo, heräsi kellon pärinään. Uskomattoman unisena hän hoiperteli vessaan. Yleensä Janne nukkui ainakin puolille päivin, mutta tänään piti tehdä rahaa. Janne oli totaalisen pa. Tätä aamua ei sopinut aloittaa viskillä. Suihkun jälkeen Kolo yritti syödä väkisin raksuja, “Sorry Turre”, sanoi Kolo koiralleen naama mutrussa. Koiranmurot Janne huuhtoi viskillä alas. Toista huikkaa ei kuitenkaan kestäisi enää ottaa. Aamusavut Kolo veti aina parvekkeella, jossa hänellä oli myös pullo viskiä jemmassa; se maistui viskin kanssa hyvältä.
Mikko Vaikka, taksikuski, katseli hoipertelevaa hahmoa, joka lähestyi taksia. “Älä tule, älä tule,…” hoki kuski. Hän oli ollut koko yön ajossa kuskaten lukemattomia örveltäviä humalaisia. Mutta tulihan se. Kolo nimittäin. Kyytiin. “Ajappa äijä keskutaan, mennään tekeen rahaa”, huikkasi Janne takapenkiltä. “Et sä mitään rahaa tee, mina tässä rahaa teen. Sinun kustannuksella”, vastasi kuski. “Ähä, kurvataan kanikonttoriin, mä kanitan mun mummon korut.”
“OK”, heitti taksikuski työntän samalla Jannen ojentamaa taskumattia kauemmaksi. “Ei kiitti, mä ajan”.
“Hei, pysäytäs tossa, mä käväsen mun ex-tyttökaverin luona. Se asuu tossa. Mulla on taskumatti tyhjä.”
Janina Molekyyli avasi oven. “Voi vittu, mitä sä täällä teet?”
Kolo heilutteli tyhjää taskumattia, “Äläs ny, Eksä voiss täyttää tän? mulla on helvetillinen jano. Kieli on ku beduiinin sandaali.”
“OK, mutta sisään et tuu, saatanan juoppo”
Taksissa Janne sopersi kuskille, että oli saanut matintäytettä vaikkakin vastahakoisesti. Oli luvannut maksaa Molekyylille kaikki velat takas kunhan olisi kanittanut mummon korut.
Vaikka ottikin mummon korut, ei Janne mikään rikollinen ollut. Ahne paskiainen vain. Ja juoppo.
Keskustassa Kolo Maksoi taksin ja jatkoi jalkaisin konttorille.
Janne käveli puiston kautta, jos vaikka näkyisi tuttuja. Olihan siellä Munkki, Tiina Munkki. Sillä oli hirveet munkit. Tiina lipitti vakkaripenkillä kiljua. Janne moikkas Tiinaa ja sai viskihuikkaa vastaan kouria vähän Tiinan munkkeja. Janne ehdotti Tiinalle, että tämä lähtisi mukaan, niin mentäisiin köyrimään, tai yrittämään köyrimistä, kunhan mummon korut olisi vaihdettu rahaksi ja alkossa käyty. Sehän passasi Tiinalle. Mennessä Tiina kouri Jannea.
Vakkaripaikkaa puistossa ei ollut valittu sattumalta, ei tässä ensimmäistä kertaa oltu tavaraa rahaksi vaihtamassa ja konttori olikin heti puiston kulmalla.
Eipä ollut Jannen taskussa korun korua kun konttorille päästiin.
Kuka ne vei?
Mikko Vaikka, taksikuski, katseli hoipertelevaa hahmoa, joka lähestyi taksia. “Älä tule, älä tule,…” hoki kuski. Hän oli ollut koko yön ajossa kuskaten lukemattomia örveltäviä humalaisia. Mutta tulihan se. Kolo nimittäin. Kyytiin. “Ajappa äijä keskutaan, mennään tekeen rahaa”, huikkasi Janne takapenkiltä. “Et sä mitään rahaa tee, mina tässä rahaa teen. Sinun kustannuksella”, vastasi kuski. “Ähä, kurvataan kanikonttoriin, mä kanitan mun mummon korut.”
“OK”, heitti taksikuski työntän samalla Jannen ojentamaa taskumattia kauemmaksi. “Ei kiitti, mä ajan”.
“Hei, pysäytäs tossa, mä käväsen mun ex-tyttökaverin luona. Se asuu tossa. Mulla on taskumatti tyhjä.”
Janina Molekyyli avasi oven. “Voi vittu, mitä sä täällä teet?”
Kolo heilutteli tyhjää taskumattia, “Äläs ny, Eksä voiss täyttää tän? mulla on helvetillinen jano. Kieli on ku beduiinin sandaali.”
“OK, mutta sisään et tuu, saatanan juoppo”
Taksissa Janne sopersi kuskille, että oli saanut matintäytettä vaikkakin vastahakoisesti. Oli luvannut maksaa Molekyylille kaikki velat takas kunhan olisi kanittanut mummon korut.
Vaikka ottikin mummon korut, ei Janne mikään rikollinen ollut. Ahne paskiainen vain. Ja juoppo.
Keskustassa Kolo Maksoi taksin ja jatkoi jalkaisin konttorille.
Janne käveli puiston kautta, jos vaikka näkyisi tuttuja. Olihan siellä Munkki, Tiina Munkki. Sillä oli hirveet munkit. Tiina lipitti vakkaripenkillä kiljua. Janne moikkas Tiinaa ja sai viskihuikkaa vastaan kouria vähän Tiinan munkkeja. Janne ehdotti Tiinalle, että tämä lähtisi mukaan, niin mentäisiin köyrimään, tai yrittämään köyrimistä, kunhan mummon korut olisi vaihdettu rahaksi ja alkossa käyty. Sehän passasi Tiinalle. Mennessä Tiina kouri Jannea.
Vakkaripaikkaa puistossa ei ollut valittu sattumalta, ei tässä ensimmäistä kertaa oltu tavaraa rahaksi vaihtamassa ja konttori olikin heti puiston kulmalla.
Eipä ollut Jannen taskussa korun korua kun konttorille päästiin.
Kuka ne vei?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Missä vaiheessa se ees otti ne korut mukaan?
Hahaa! Ei sillä mummolla mitään koruja ollutkaan. Juopon suvun edustajana hän myi ne jo ennen sotia ja kaatoi rahat kurkustaan alas. Sen jälkeen mummo elätti itsensä persettään myymällä, tämän liiketoiminnan sivuvaikutuksena syntyi mm. Jannen isä.
Kolo maksoi taksin koruilla?
Kyllä se ratkaisu löytyy tekstistä
"Vaikka ottikin mummon korut, ei Janne mikään rikollinen ollut."
Eikös Mikko Vaikka ollut taksikuski? Tuossahan se sanotaan: Vaikka (eli taksikuski) otti rahat.