Kääpiö

No onpa hieno ja hauska juttu. Ensinnäkin, on hauskaa, että 4-vuotias tyttäresi osaa kiroilla. Toiseksi on todella hauskaa, että olet opettanut tyttäresi "karsastamaan" jollain tapaa erilaisia ihmisiä. Onnittelut, olet erittäin onnistunut äitinä!

:DDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDD

se on selvä provo

Jos ei ollut provo, niin esimerkki siitä, että vanhemmuus ei välttämättä todellakaan jalosta ketään.

Tuollainen kirjoitus on provonakin harvinaisen sairas.

Olen kolmekymppinen mies, 151 cm, ja erään kerran pieni poika tuijotti mua vastaantullessaan. Jotkut kun tuijottaa peräänkin niinkuin tämä, niin käännyin takaisin, menin luokse ja kysyin: "Tiedätkö kuka mä oon?" "No?" "Mä oon suomen suurin kääpiö." sen jälkeen sillä vasta olikin kotona kertomista :) ! Ja tää ei ollut provo, vaan tosi.
*humoristico*

Lapsi kannattaa opettaa myös iän myötä kunnioittamaan erilaisa ihmisiä. Ei varmaan ole kiva tuolle lyhytkasvuiselle kokea loukkaavia kommentteja lapsen suusta. Kyllä hän teitää, että nelivuotias on oppinut sanan ja käsitteen muilta.

haloo hei! lapset on lapsia1 tollasia kirosanoja kuulee joka ainut päivä pelkästään telkusta jo. puhumattakaan kun menen vierailemaan isommille paikkakunnille,lapset huutelee kaikki elimet läpi jo päiväkodissa. sellaista se on. kattokaas nyt viidakon tähtösiä,ja siellä on AIKUISIA NAISIA ,ja millaista on kielenkäyttö?ihan hävettää että niillä sattuu olemaan lapset kotona kattomassa..huhhuh. kääpiö on kääpiö aina mullekin,ja olen 40v.

Aika rasistinen lapsi ku haukkuu päin naamaa.

Olin yks päivä siskonpoikien kanssa kaupungilla ja vastaan tuli kehitysvammainen ihminen akulla toimivan pyörätuolin kanssa, hänellä liikkuminen oli selkeästi vaikeaa ja nuorempi nauroi, koska tämä oli hänen mielestään hauskan näköinen.

Minä siinä sitten katoin poikia silmiin ja sanoin sitten, että muille ei saa nauraa oli ne minkälaisia tahansa. Ja selitin sitten vammaisista ja muuten vain erilaisista ihmisistä, ettei heidän elämänsä ole naurun asia.

Mietin vain sitä, että jos joskus tulee vastaan kehitysvammainen ihminen pyörätuolissa, niin kehtaako sitä (jos nää pikkukeisarit on messissä) ni mennä puhuttelemaan tätä lasten kanssa? Meinaan, että vois tämä kertoa ite, millasta häne elämänsä yleiseltä kantilta on, ihan opetusmielessä noille lapsille?

Kävelin pienen tyttäreni kanssa kadulla, ja vastaan käveli lyhytkasvuinen nainen. Tyttöni kysyi minulta: "miten noin pieni tyttö saa kävellä yksin".

Olin nolona, mutta onneksi vastaan tullut rouva katsoi vaan tytärtäni lämpimästi ja hymyili.

Vaikka hävetti, mieltäni jäi lämmittämään hymy, jonka saimme. Jälkeenpäin tietenkin kerroin tytölle, että on olemassa eripituisia aikuisia.

Tästä on muutama vuosi aikaa, tyttäreni oli silloin 3 vuotias ja olimme Tuurin kyläkaupalla. Kova hulina siinä oli ja meitä tuli vastaan kääpiöperhe. Kyseisestä perheestä oli ollut juttua 7 päivää lehdessä hieman aiemmin. No tyttäreni sanoi tai oikeestaan kuiskasi mulle, että :"äiti, onko nuo nyt niitä menninkäisiä?"

Harmi ettei se äijä potkassu sun lastas munkkusille ja pierassu naamaan. Ite oisin voinu.

Sinä ja tyttäresi olette sairaita psykopaatteja,jotka karsastavat vammaisia ja lyhytkasvuisia ja kaiketi mamuja.