vuosi samat jutut, maataloustukia julkistetaan jopa viljelijä kohtaisesti kuin Finlandia palkintoa, täysin unohtaen että tuki on viljelijän palkkaa ruuan tuottamisesta.
Maanviljelijät ja lihakarjantuottajat ovat olleet pitkään yhteiskunnassamme silmätikkuna. Ihmisiä ärsyttää maataloustuet ja lähes tulkoon kaikki mitä maalla tapahtuu. Harmillisesti ihmiset muodostavat mielipiteitään mm. puolueellisen Helsingin Sanomat -lehden perusteella.
Maanviljelijät ja lihakarjantuottajat ovat olleet pitkään yhteiskunnassamme silmätikkuna. Ihmisiä ärsyttää maataloustuet ja lähes tulkoon kaikki mitä maalla tapahtuu. Harmillisesti ihmiset muodostavat mielipiteitään mm. puolueellisen Helsingin Sanomat -lehden perusteella.
Vastaukset 62
Vanhimmat
Kyllä kai veronmaksajalla on oikeus tietää kenen pohjattomiin taskuihin hänenkin veroeuronsa vastikkeettominan tukina katoavat.
kitise noita valeitasi, joka sentti on vastikkeellistä.
julkisteta niiden n. 50 000 viljelijän tukia, kun ne ovat tuollaista alle 35 000 €:n luokkaa!!
En muuten ole tälläistä polemiikkia kuullut suurituloisten palkoista, pitäiskö nyt ajatella niin, että kaikki palkansaajat saa satojatuhansia vuodessa, ja nostaa siitä keskustelupalsta, varsinkin kun suuri osa satojentuhansien palkkaa saavista on kunnan- ja valtion töissä, ja näinollen veronmaksajien rahoilla eläviä.
elintarvikkeita kun vain voin.
En halua elättää yhtäkään laiskaa tukijussia.
MAATALOUS TUKI ON KORKEIDEN TUOTANTOKUSTANNUSTEN KORVAAMISTA VARTEN.
Viljelijän palkkaa on se mikä tuatannosta jää jäljelle , kaikilla ei jää mitään , vaikka ovatkin saaneet
tukea. TUOTANTOKUSTANNUKSET OVAT SE TEKIJÄ , JOKA MÄÄRÄÄ TUOTTEEN LOPULLISEN HINNAN .
Ja se nielee myös maataloustuen.
-
-
http://snadi.mmm.fi/TuJu/search.do
"Hakupalvelussa julkaistaan vain oikeushenkilöiden saamat tuet. Oikeushenkilöitä ovat: valtio, kunta, kuntainliitto, seurakunta, säätiö, yhdistys, osakeyhtiö, osuuskunta, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö ja oppilaitos."
-
"Tuotantokustannukset" ei liene jokin ylhäältä
annettu vakio, johon ei millään tavoin viljelijä
pysty vaikuttamaan.
Megalomaaniset tukiaiset - etenkin kansalliset tuet -
vain ovat jo vuosia johtaneet tilanteeseen, jossa
viljelijällä ei ole intoa, jos kohta kykyäkään,
lähteä tuotantokustannuksiin vaikuttamaan ja se
näkyy käytännössä viljelijän avuttomuutena, jota
niin maatalouskonekauppiaat kuin muutkin
tuotantopanosten myyjät käyttävät kerkeästi hyväkseen ja
repivät kermankuorintahintoja hyödykkeistään.
Viljelijän kompetenssi tuotantopanosten hankinnassa
on siis usein täysin riittämätön.
Sama tahdottomuus ja avuttomuus näkyy tietysti
oman tuotannon markkinoinnissakin.
Tuet turruttavat.
Tuotantokustannuksia on jokaisella tilalla jouduttu jo vuosia ihan tosissaan ja tietoisesti yrittämään saada alas. Kaikessa missä on mahdollista supistaa supistetaan ja kilpailutetaan niin sähköfirmoja kuin rehun valmistajiakin ja kaikkea siltä väliltä. Mistään tahdottomuudesta ja avuttomuudesta tai varsinkaan kyvyttömyydestä on turha syytellä. Kustannukset on vaan kauttaaltaan joka suunnalta ja kaikkien toimittajien taholta nousseet huomattavasti ja keinot supistamiseen on käytetty loppuun. Kulut on painettu niin alas kuin ne on mahdollista painaa ilman tuotannon heikkenemistä.
Tuottaja myy tuotteensa elintarviketeollisuudelle, joka valmistaa tästä raaka-aineesta kaupallisen tuotteen ja tätä tuotetta tai kokonaista tuotemerkkiä sitten markkinoidaan ihan näkyvästi joka mediassa. En usko, että sinäkään olet voinut siltä välttyä.
"Kulut on painettu niin alas kuin ne on mahdollista painaa ilman tuotannon heikkenemistä."
Pelto ei tiedä yhtään onko se äestetty 40 vuotta vanhalla voortilla vai alle 10 vuotta vanhalla Valtralla / Ventillä. Kumpia näkee useammin oikeissa töissä? Silti voi olla että tuollaisessa 30-40 vuotta vanhassakin on käyttötunteja vasta alle 10.000. Muualla kuin meillä tuollainen on sopivasti sisäänajettu, meillä ns nurkkatraktori.
Muistan kun aikanaan oli tiloilla aika yleinenkin tilanne että isäntä käytti sitä uutta 3 vuoden välein vaihdettavaa traktoria viikon keväällä ja kaksi syksyllä. Piti olla kunnon välineet kun piti tehdä niin pitkää päivää sen viikon ajan, siitä ei sopinut tinkiä. Samaan aikaa emäntä saattoi joutua lypsämään kannukoneella (=kantamaan raskasta kannua ympäri navettaa) vuoden jokaisena päivänä. Mutta investointi tehtiin siihen mikä näkyi ulospäin, ei siihen millä olisi ollut merkitystä. Näin iloisella 70- ja 80-luvulla. Onko mahtaa monikaan asia oikeasti muuttunut? Epäilen?
näin koneurakoitsijana voin kertoa, että kylllä on muuttunut. Toki on vielä isäntiä jotka haluavat tehdä kaiken itse, mutta nuoret rajusti tuotantoaan laajentaneet ovat ymmärtäneet ettei kaikkea tarvitse, eikä ehdi tehdä itse.
Ovat huomanneet myös sen, että kun urakoitsija tulee pellolle niin sinne ei tule pelkästään kone, vaan samalla siellä on ammattitaitoinen kuljettaja mukana.
Kyllä nykyaikainen koulutettu viljelijä osaa laskea ja tekee investoinnit varsinaiseen tuotantoon eli navettaan ja eläimiin.
Urakoitsijan lähettämä lasku voi tuntua kovalta kun se tulee, mutta verrattaessa sitä laskuun, joka tulisi siitä tehokkaasta koneesta joka olisi hankittu itselle, niin lasku on pieni.
Urakoitsija tekee työtään ja saa työstään korvauksen, jossa ovat mukana myös urakointiluokan kalliiden koneiden investoinnista aiheutuneet kustannukset. Kustannukset jakautuvat kuitenkin kaikkien asiakkaiden maksettavaksi, jolloin yksittäisen viljelijän osuus jää pieneksi.
Kun luet tuon
http://keskustelu.suomi24.fi/node/10089653
niin huomaat että kaikki eivät ole laskutaitoisia. Omat koneet pitää olla vaikka jäisi vähemmän rahaa käteen? Vai onko se joku omituinen inttäjä joka ei mistään mitään ymmärrä?
40 vuotta vanhalla voortilla ei näitä nykytyökoneita perässä vedetä, koneen teho ei yksinkertaisesti riitä. Työkoneet on kehittyneet 40 vuodessa isommiksi ja tehokkaammiksi. Jos konekanta olisi Suomessa vielä 40 vuotta vanhaa voisitte puhua viljelijöiden tehottomuudesta ja jälkeenjäänneisyydestä. Konekanna pitäminen ajantasaisena on juuri sitä tehokkuuden ja säästön hakemista.
Nykyään isännätkin tietävät, että lypsytilan tärkein työkone on lypsykone. Se on kovimmassa käytössä ja vaatii myös säännöllisen huollon. Kannukone on ollut kova sana vielä 80-luvullakin pienillä tiloilla, mutta tämän päivän karjakoot ovat ajaneet sen yli ajat sitten.
Kun valitettavasti tilanne on se että se pinta-ala on monessa tapauksessa edelleen sama tai lähes se sama kuin 30 tai 40 vuotta sitten. Mitä säästöä tulee siitä että kun ennen meni kylvöihin viikko tai kaksi tehden 14-16 tunnin päivää niin nyt ne saadaan tehtyä ilmastoidussa hytissä kahdessa 8 tunnin työpäivässä kun on tehokkaat koneet traktorit. Jos pinta-ala olisi 8 - 10 kertaistunut niin konekanta olisi kehittynyt suurinpiirtein oikeassa suhteessa.
P.S. Jaa niin, isäntä säästää omaa työaikaansa. Jolla tekee sitten mitä?
töitä. Maatilla kun on muitakin töitä kuin lypsy ja peltotyöt. Työt ei tekemällä lopu, tuu vaikka kahtoon. Ei jaksa tässä kertatoisensa jälkeen selvittää tekemisiään. Nyt ei kerkee enemppää ees jaaritella.
Tässä onkin se mielenkiintoinen juttu. Itse kyllä tiedän että työt ei tekemällä lopu. Mutta tehdäänkö siellä tuottavaa työtä ja mikä lasketaan millaiseksi työksi. Itselläkin on tässä sellainen maatilan kolmen hehtaarin pihamaa puineen ja pensaineen ja on noi talot ja muut rakennukset. Pystyisin helposti tekemään töitä 8 tuntia päivässä tässä pihapiirissä toukokuu - elokuu joka päivä eikä sittenkään tulisi valmista kolmessakaan vuodessa. Mutta onko se tuottavaa työtä? Suurin osa tuosta mitä tässä tekisin on sellaista työtä jonka palkkatyössä käyvät henkilöt tekevät iltaisin ja viikonloppuisin sen jälkeen kun ovat tehneet sen työmatkoineen 10 tunnin työpäivänsä.
Piha ja kotitalo autotalleineen kunnostetaan sitten kun muilta töiltä ehtii.
Ainakin maitotilan työaikaa vie lypsyn, peltotöiden ja tuotantorakennusten huoltotöiden lisäksi monenlaiset eläinten hoitoon liittyvät työt, Koneiden huolto ja korjaus, lypsy- ja maidonsäilytystilojen siivoustyöt (elintarvikehygieniasäädökset), monenmoiset suunnittelu- ja kirjanpitotyöt (nykyään maatilan yksi tärkeimmistä työkoneista on tietokone!), tarkastukäynnit, tukiehtoihin liittyvät lisätyöt, tuotantovälineiden hankinta jne. jne.
Onko nämä tuottavia töitä? Kyllä, sillä jos nämä jättää tekemättä ei tarvitse kohta vaivautua sitten lypsylle ja pellollekkaan.
koneeton viljelijä on kelvoton.
selvitellä täällä jatkuvasti yksityiskohtaisesti, että mitä töitä me maatiloilla tehdään. Sama kuin minä kyselisin, että miten ne firman pää- ja toimitusjohtajat siellä työpaikoillaan päivänsä kuluttavat. Duunarithan ne työt tekee eli nää johtajat varmaan vaan polttelevat tärkeän näköisenä sikareita ja käärivät veronmaksajien maksamia yritystukia taskuihinsa...no näin tyhmä en sentään ole. Joten miksi meille maanviljelijöille saa esittää tyhmiä kysymyksiä ja vaikka kuinka tyhjentävästi vastaisi, sitä ei kuitenkaan uskota vaan pidetään mielummin oma harhakuvitelma. Minun mielestäni saatte ajatella työstäni mitä p....kaa haluatte. Minulle riittää, että itse tiedän tekeväni palkkani (vaikkakin pienen) eteen hyvää työtä (maito on E-luokassa ja karja koko maatila hyvässä kunnossa).
No tule sitten hankkimaan noita tuotantopanoksia, kun olet niin etevä kaupantekijä. Kuinkahan paljon halvemmalla saat polttoöljyt, sähköt, lannoitteet, siemenet, työkoneet ym. tarvittavat. Sulla on varmaan joitakin muita kanavia joista saat samat tuotteet edullisimmin, voisitko edes vähän valoittaa.
Samalla voisit neuvoa viljasta paremman maksajan, kuin mitä viljayhteistyöryhmään kuuluvat viljan ostajat ovat. Tiedät tietysti miten maitokin tai liha myydään paremmalla hinnalla.
Sinulla kun tuota kompetenssia tuntuu olevan.
Voisin vähän maksaakin parempiin tuloksiin johtavista toimistasi, mutta sen verran minullakin on kompetenssia, etten kovinkaan paljoa avustasi korvaisi.
Ei varmaan ollut tuo viesti minulle mutta itse olen säästänyt pitkän pennin lannoitteissa kun tehdään yhteiskauppaa verrattuna siihen että näin pienenä tilana yksin ostaisin... Merkittävästi halvemmalla on tullut.
Ja kuka käskee myydä noille vyr verenimijöille? Tilojen välisessä kaupassa jos / kun homma pelaa niin saa suurinpiirtein saman hinnan mutta rahti jää pois eli sen verran saa ainakin enemmän. Lisäksi kun ei tarvitse kuivata niin säästyy siinäkin varsinkin aikaa mutta myös rahaa, tosin tilityksessä tietysti normaali kosteusvähennys. Kyllä näitä löytyy jos / kun ei vaan jää yksin noita hommia miettimään ja tekemään.
Ja kuka käskee myydä noille vyr verenimijöille
Mielellään minä tuon päivän maitotuotoksen naapureille myisin, mutta eivät osta kun omaa tuotantoakin on!
Meijereiden hinnoittelu on aika tasaista käytännössä noin 4 sentin haarukkaan asettunee heidän perushinnat
Tinkimaidon myyntiä olenn harkinnut, mutta byrokratia ja hygieniasäädökset torppaa idean ja asiakaskunta jäisi pieneksi, jossain suuren kaupungin laidalla voisi toimiakkin...
Sannoisin että isännät ja emännät ovat aika kustannustietoista väkeä maatiloilla nykyään, on yksinkertaisesti katsottava joka pennin perään jos aikoo pärjätä maitotilalla jossa noita kustannuksia aiheuttavia menokohteita on vielä enemmän kuin kasvinviljelytilalla.
Meille kun ei kulukorvaukset juokse kuin provoilijalle työmatkalla tietokoneen ääreen:
http://www.taloussanomat.fi/liikenne/2011/09/16/nain-auto-maksaa-itsensa-onko-tama-rahasampo/201112914/139?ref=ise
Että tältä pohjalta on hyvä lähteä neuvomaan viljelijöille kulujen karsintaa...
Suomalainen Jussi vaan on euroopan tehokkain.
Tuottaa maataloustuotteita euroopan huonoimmissa olosuhteissa euroopan halvimpiin hintoihin, on komppitenssit mitä tahansa!!!
Ja korkeimmilla tuilla...
1 Denmark €19 239
2 Luxembourg €16 151
3 Greece €14 473
4 Germany €13 032
5 United Kingdom €12 267
6 Ireland €9 043
7 Belgium €9 042
8 Sweden €8 802
9 Netherlands €8 034
10 Finland €7 077
"Suomalainen Jussi vaan on euroopan tehokkain."
Niinko?
Vehnäsadon suuruus v. 2009
- Suomi 4.069 kg/ha
- Ruotsi 6.075 kg/ha
- Tanska 8.259 kg/ha
Vehnänviljelyn t e h o k k u u d e s t a näiden lukujen valossa
on pääteltävissä, että:
- Tanskan henhtaarisato oli yli kaksinkertainen Suomeen verrattuna
- Ruotsin hehtaarisato oli puolitoistakertainen
Suomen vehnäsadosta oli m y l l y k e l p o i s t a 30%.
Että sellaista tehokkuutta.
Sitten jos lasket tuosta vielä että tukieuroa per tuotettu vehnäkilo niin saat mielenkiintoisen tuloksen. Hehtaarituki kun on meillä kansalliset tuet huomioiden sama tai korkeampi kuin Ruotsi / Tanska?
muuta etelämmäksi, pääsi on selvästi paleltunut.
Suomalainen jussi on näyttänyt tehokkutensa ja taitonsa tänäkin vuonna.
" Vehnän ja rukiin sato näyttää ensimmäisten laatuanalyysien mukaan poikkeuksellisen hyvältä.
”En vielä uskalla povata laadukkainta satoa vuosikymmeneen, mutta se on hyvin mahdollista”, toteaa yksikönjohtaja Mirja Kartio Evirasta."
Onko vehnä mielestäsi ainoa kasvi jota Suomessa viljellään? Puhut aina vain vehnästä. No voisit vilkaista tämänpäivän MT:a, siinä on ennakko tietojen mukaan lähes kaikki tämän vuoden vehnät leipäviljaksi kelpaavia, sakoluvut ja valkuainen korkeita. Näyttäisi lehden mukaan tulevan pulaa rehuvehnästä, joka sekin kyllä myllyllä jauhetaan.
Et sitten kertonut muiden pohjoismaiden "myllykelpoisuus" prosenttia.
Sääoloilla ei voi mitata jussien tehokkuutta, jos esim. Tanskassa tulvii, ja vehnäsato menetetään, sanotko että Tanskan jussit ovat tehottomia.
Onko tuo vuosi 2009 tutkimustesi mukaan keskimääräinen sadon määrän ja laadun suhteen, kun käytät sitä esimerkkinäsi.
Oletko muuten huomannut että Tanska ja Ruotsin iso-osa on Suomea etelämpänä, ja kasvukausi on pidempi.
Viljan hehtaarisatoja eri puolilla maailmaa http://data.worldbank.org/indicator/AG.YLD.CREL.KG
Kyllä Suomi sijoittuu ihan mukavasti tuossa listassa, kun huomioidaan että tämä on pohjoisin maa missä maataloutta suuremmassa mittakaavassa harjoitetaan.
Mitä suomalaisen viljelijän tehokkuudesta
kertovat nämä luvut?
Tilastokeskuksen tilasto "Maatalouskäytössä olevat traktorit ja puimurit, v. 2007"
Traktorit
- Suomi 175.000 kpl
- Ruotsi 158.500 kpl
- Tanska 110.692 kpl
Puimurit
- Suomi 36.500 kpl
- Ruotsi 27.000 kpl
- Tanska 20.000 kpl
Yhdellä traktorilla saadaan Suomessa hoidetuksi
vajaat 13 hehtaaria, kun Ruotsissa tulee hoidetuksi
liki 17 hehtaaria ja Tanskassa peräti yli 22 hehtaaria.
Puimureilla teho luvut ovat (viljahehtaareita puimuria kohti):
- Suomi 32 ha/puimuri
- Ruotsi 34 ha/puimuri
- Tanska 70 ha/puimuri
Tässäkin laskelmassa näkyy tukien turruttava vaikutus.
Suomalainen viljelijä on yhdessä ja vain yhdessä asiassa
Euroopan tehokkain. Ja se asia on tukiaisten nosto.
pohjoisesta sijainnistamme, tyhmä..
Jos noita lukuja verrataan tehoisan lämpötilan summaan, huomataan, että suomalainen Jussi on tehokkain.
Tuo tilasto kertoo lähinnä sitä, että Suomessa on pienempi tilakoko ja täällä ajellaan pienemmällä kalustolla. Ero Ruotsiin ei ole kovin suuri, Tanskaan verrattuna suurempi. Sama pätee tilakokoon. Isolla tilalla ei ole vartaa nysvätä vanhalla ja pienellä kalustolla, vaan tarvitaan uutta ja tehokasta.
Esimerkiksi jollakin isolla tilalla on yksi 200 000 euron arvoinen puimuri. Pikkutilalla taasen pari vanhaa louskua (tämä on varsin yleistä), arvoltaan tonnin pari kappale, vanhalla kun ajelee niin on hyvä olla varakone. Se kalliimpi puimuri hoitaa vaikkapa 200 ha. Köyhän kaksi louskua hoitavat 15 ha/puimuri. Ja noita sitten vertailemaan, kumpi on parempi ja millä perusteella.
Olet varmaan selvittänyt esim. puimureiden koon eri maissa. Kuinkahan paljon on Tanskassa Sampo 500, tai Fahr 600.
Tämä esimerkki on 70-luvun lopulta mutta olin aikanaan töissä ulkomailla naatilalla. Tilalla oli noin 100 hehtaaria peltoa, 70 lypsylehmää ja nuorkarja. Tilalla oli kolme traktoria joista suurin 85 hevosvoimainen, ikää traktoreilla 5 - 14 - 24 vuotta. Noilla hoidettiin 100 hehtaaria. Puimuri oli muuten Sampo, oli ihka uusi Sampo 500 ja ihka uusi malli, vaihtui sille vuodelle Sampo 310:stä. Tuolla siis puitiin vuodessa noin 80 hehtaaria, sillä kun puitiin naapureillekin.
Esimerkkinä mainittakoon että tilalla oli laskettu että tila oli liian pieni että sillä olisi kannattanut olla omat nurmirehukoneet. Käytössä oli kimppakoneet naapurin kanssa joilla tehtiin yhteensä noin 80-90 hehtaarin alalta heinää ja säilörehua. Naapurin suurin traktori oli 72-heppainen ja 6 vuotta vanha, naapurin kakkostraktoria en edes muista enää. Noilla sitä kuitenkin rehut tehtiin. Ja kiire oli kova, oltiin etelämmässä ja ruohot meinasivat korsiintua ihan eri tahtiin kuin täällä.
Noihin aikoihin lähes joka tila täällä teki rehut omilla koneilla ihan itse ilman naapureita tai urakoitsijoita. Ja esimerkkinä mainittakoon että silloinen minun kotipitäjäni ainoa noin 100 hehtaarin tila niin hänellä oli 6 traktoria joista oli 2 yli 100-heppaisia.
Mutta en sitten tiedä. Kertooko tämä mistä? Ainakin siitä että maataloutta tuettiin täällä ihan toisella tavalla jo 70-luvulla.
Suomessa 70 luvulla heinät seivästettiin ja Valmet20 oli kova sana, maaltamuutto vauhdissa, Volvon hihnat veti, maaseutu aitioitui ja peltoja lyötiin pakettiin, nyt ei kaikki täsmää juttujesi kansa.
Vertaat nykysuomea johonkin etelämpänä olevaan maahan 70-luvulla, Meilläkin nurmikoneet oli 70-luvulla niittosilppuri, kippikärri ja ketjuharava ja hanko. Nehän olisikin olleet kova sana 80-90 hehtaarin alalle. Niin sitten vielä oli 35 Fergu. Ei näkynyt siihen aikaan urakoitsijoita missään, olivatko menneet sinne ulkomaille.
Vertaan 70-luvun loppua kotinurkiltani saman ajan en sen eteläisempään kuin eteläiseen Ruotsiin. Jossa siis olivat laskeneet että ei kannata noin pienellä tilalla olla omaa korjuuketjua. Miten meillä kannatti joka 15 hehtaarin tilalla olla se oma ketju joka oli vaikka sitten niittosilppuri, kippikärry, ketjuharava ja hanko??? Miksi ei voitu tehdä yhteistyötä naapurien kanssa siten että toisella olisi ollut silppuri ja toisella kärryt? Oliko rahaa liikaa että oli mahdollista ostaa kaikki itselle, toisin kuin tuolla Ruotsissa? Siellä ketju oli muuten niittomurskain - tarkkuussilppuri - kippikärryjä.
Ja 70-luvun lopulla ei ollut kyllä enää Valmet20 tuotannossa juuri missään, saati sitten etä olisi ollut kova sana. Tässä
http://www.konedata.net/Traktorit/Valmet702_73.htm
esimerkiksi mitä naapurin yli 100 hehtaarin tilalla oli kaksin kappalein 702S kun tuon Ruotsin tilan 1-traktori oli tässä
http://www.konedata.net/Traktorit/ih554.htm
ja selvennyksenä että vuosi oli 1979.
Mutta kyse on mielestäni siitä, että meillä on ollut jo tuolloin ja yhä edelleen liikaa rahaa, ei ole ollut pakko tehdä niin kuin olisi taloudellista ja järkevää vaan on ollut rahaa tehdä kaikki itte. Sanalla sanoen ylikoneellistettu. Moniko Sampo 500 on meillä puinut 80-90 hehtaaria vuoteen?
Meilläpäin 15 ha tilalla se heinän koneketju oli 70-luvulla tällainen: souvari niitti heinän sorminiittokoneella, sitten traktorin perään laitettiin vanha hevosvetoinen heinäharava, rautakangella reijät maahan ja siihen seipäät, hangolla heinät seipäälle, viikon päästä käsipelillä kärryille, sitten latoon ja siellä taan käsipelillä heinäpinkkaan.
Viljan koneketjussa puimurit olivat sampo 25 - 40, mf 86, faareja ym vastaavia, säkkikoneet alkoi olla harvinaisia ja säiliökoneet olivat lyöneet läpi. Traktorit kokoluokkaa valmet 361, 565, 502, 702, mf 35, 135, 165, dexta, major, ford 4000, 5000 ym. Vielä löytyi hevosiakin maataloustöissä, vaikka olivat jo harvinaisia.
Kyllä sampo 500:lla pui 90 ha vuodessa, sehän on vaan siitä kiinni paljonko on puintipäiviä käytettävissä.
Täällä päin ole kyllä juuri heinäseipäitä näkynyt sitten 60-luvun. Lieneekö aika kullittanut muistot tai muuten vaan jotakin heittää. Kyllä paaliin pistettiin reippaasti jos 70-luvun alusta ja 70-80 luvun taitteesta josta tuo oli vuodelta 79 niin täällä ei kyllä heinäseipäitä näkynyt. Puimurikalustostakin enemmän mm Sampo 410, Clayson 1520/1530, Class dominator 56/66, MF506. Traktorit tuosta pykälää paria isompia. Hevosia ei ole täällä kyllä ollut maatöissä 60-luvun jälkeen, meiltä lähti viimeinen -58.
Törkeä mustamaalaaja! Kerro oliko ne ruotsin peltolohkot isompia, yhtenäisempiä, lähempänä talouskeskusta, maaperältään parempia jne jne.
Se vaan on helppo huudella kun ei ota olosuhteita huomioon, täällä pienillä peltolohkoilla naapurin ylimääräiset kärryt ja traktorit ei vaan tuo sitä samaa työtehon nousua kuin jossain 100 hehtaarin peltokokoluokassa, mutta mitenkäs se tuommoisen asioista tietämättömän teoretikon kaaliin mahtuis.
Ja sama asia tuossa puimuri/hehtaarisaavutus keskustelussa. Nolaat itsesi aivan täydellisesti, paistaa jo kilometrien päähän kuinka tietämätön asioista olet.
Täällä puimurin tehokasta käyttöä rajoittaa myöskin tuo peltolohkojen koko ja viljan kosteus puitaessa. Jos saisikin puida putkeen joka tilan viljat niin saavutus olisi aivan samaa kuin ruotsissa mutta täällä ei ole järkevää' rakentaa niin suuria kuivaajia että puiminen tehokkuus olii maksimaalista, ennemmin kannattaa seisottaa vanhaa halpaa puimuria!
Joten eiköhän olisi aika lopettaa tuo joutavanpäiväinen leukojen loksutus ja mennä tekemään jotain oikeaa työtä joka on yhteiskunnalle hyödyllistä!
"Ja sama asia tuossa puimuri/hehtaarisaavutus keskustelussa. Nolaat itsesi aivan täydellisesti, paistaa jo kilometrien päähän kuinka tietämätön asioista olet. Täällä puimurin tehokasta käyttöä rajoittaa myöskin tuo peltolohkojen koko ja viljan kosteus puitaessa. Jos saisikin puida putkeen joka tilan viljat niin saavutus olisi aivan samaa kuin ruotsissa mutta täällä ei ole järkevää' rakentaa niin suuria kuivaajia että puiminen tehokkuus olii maksimaalista, ennemmin kannattaa seisottaa vanhaa halpaa puimuria!"
Aivan täyttä skeidaa kirjoitat. Tällä tilalla on kokemusta porukkapuimurista jo isoisän ajoilta 60-luvun alusta. Kolme tilaa, parhaimmillaan on puitu reilusti yli 200 hehtaaria vuodessa, myös rahtia muille. Ja nimenomaan olet oikeassa siinä että ei kannata rakentaa tuota kuivauskapasiteattia. Kun on käytössä kolmen tilan kuivurit niin puimurilla saa puida putkeen niin lujaa kun tohtii. Pystyy täysimääräisesti hyödyntämään ne poutajaksot. Millään ei pääsisi samaan taloudelliseen tehokkuuteen jos kolmella tilalla olisi kaikilla oma puimuri. Mutta se sitten tietty että jos ei ole laskutaitoisia isäntiä ja yhteistyökyky on sitä samaa mitä täällä kirjoituksista paistaa että ITTE maksoi mitä maksoi niin...
"Se vaan on helppo huudella kun ei ota olosuhteita huomioon, täällä pienillä peltolohkoilla naapurin ylimääräiset kärryt ja traktorit ei vaan tuo sitä samaa työtehon nousua kuin jossain 100 hehtaarin peltokokoluokassa, mutta mitenkäs se tuommoisen asioista tietämättömän teoretikon kaaliin mahtuis."
Et ilmeisesti tajunnut koko ideaa mikä tuolla koneketjulla tuolla Ruotsissa saavutettiin. Rajoittunut ajattelukyky?
Kas kun olet yksin tekemässä sitä säilörehua niin se sujuu näin ikään että
1 niittosilppurilla kärry täyteen
2 kärry siilolle
3 rehu siiloon
4 siilon tiivistys
1 niittosilppurilla kärry täyteen
Vaiheet 2,3 ja 3 niin niittosilppuri seisoo paikallaan. Ja pitää olla kokoja ja tehoja traktorissa ja silppurissa ja muissa että ehtii ajoissa. Kun suurimman osan aikaa koneet paikallaan.
Mites tuo Ruotsissa meni? Kun oli käytössä kahden tilan kalusto työvoima niin koko ketju liikkui koko ajan. Niittomurskain - tarkkuussilppuri - kärry - siilomies, kaikki meni samanaikaisesti. Ei tarvinnut olla niin isoja koneita juurikin siksi että koko ketju liikkui koko ajan, saavutettiin selkeää rationaloisointihyötyä. Ja vain sen ansiosta että tajuttiin että kaikkea ei ole pakko tehdä ITSE vaan toimivalla yhteistyöllä saavutus on parempi ja merkittävästi halvempi.
Ja tämä ei ole teoriaa eikä riippuvainen tilakoosta tai lohkokoosta tai mistään muusta kuin siitä että pitää tehdä ITSE eikä ole yhteistyökykyä ja rahaa on liikaa että on mahdollista tehdä noin tehottomasti ja ostaa niitä isoja koneita.
Seisonut paikallaan, silppuria veti MF 185, isäni ajoi tuota auman ja pellon väliä foord 4000:sella, kärryinä oli muistaakseni rysky merkkinen purkava ja se kaikista taloista tuolloin löytyvä 1 akselinen tuhti kippikärry. Ensimmäiset noin 8 hehtaaria pystyi ajamaan silppuria ja tuota purkavaa kärryä irroittamatta kun auma sijaitsi salaojitetun aukean reunalla. Sinänsä harmi kun ei tuolloin tullut laskettua tuota rehun kustannushintaa, mutta luulisin että kestää vieläkin vertailun indeksikin huomioon ottaen, joku viisaampi, vaikkapa jo vain laskekoon. Hänellähän maatalouden moniosaajana lienee varmasti tiedossa tuon ajan koneiden hinnat, löpöt ja liuokset ja muovirullat.....
"Seisonut paikallaan, silppuria veti MF 185, isäni ajoi tuota auman ja pellon väliä foord 4000:sella, kärryinä oli muistaakseni rysky merkkinen purkava ja se kaikista taloista tuolloin löytyvä 1 akselinen tuhti kippikärry."
Mutta nuo koneet oli itsellä kaikki? Jos olisi tehty yhteistyötä niin ei olisi tarvinnut itsellä olla tuota 4000:sta ja toista kärryä vaan ne olisi ollut naapurilla. Olisi ajettu peräkkäin samalla kalustolla kahden tilan rehut. Kahdet rehut samalla konekustannuksella (pääoma) kuin yhdet rehut. Tästä on kyse mutta se on ilmeisen vaikea ymmärtää... Ruotsissa olivat ymmärtäneet...
Isoisällä oli tämmöisen syksyn kuin nyt osuessa kohdalle? Ettei vaan ois aika kullannu muistoja:D
Säistä huolimatta, näillä on menty. Ja mennään jatkossakin, tänäkin syksynä. Siis jopa tuollaisella Sampo 680 pui kevyesti 200 hehtaaria vuodessa uudemmista puhumattakaan. Juju on vaan järjestelyissä. Yksi mies pui ja koko ajan taukoamatta kun keliä on, muut hoitaa kärryt ja kuivurit.
Kyllä kahta traktoria tarvi varsin perustellusti, isällä oli kenttäsirkkeli ja kevättalvi ja kevät oli toinen traktori lähes aina menossa jossain päin tuon sirkkelin kanssa, miksi emme olisi sitä hyödyntäneet rehunteossa, tuntus vähän oudolta?
Tokihan monet teki jo tuolloin yhteistyötä naapurin kanssa, mutta aina se ei ollut järkevää kuten tuo meidän tapaus todistaa.
Tätä toliskoa, miten järettömiä se puhuu!!!!!
Ei ois tarvittu toista kärryä.....
Luuletko että maatilalla olis tuolloin (tuskin vieläkään) pärjännyt ilman kippikärryä!!!
Taidat huudella jostain kaupungin konttorista virkamiespalkalla kun noin yksinkertainen olet!
Et sitten ole katsonut ulos. Poutapäiviä on ollut yksi tai kaksi viikossa, taitas olla Sampo 680 tekemätön paikka 200 ha:la. Naapurikylässä on eräällä isännällä kaksi puimuria (vm. 1990) leikkuleveyttä on molemmissa n. 4m, puimiset pahasti kesken, parina poutapäivänä meni 40ha. Tätä isäntää ei voi ainakaan syyttää saamattomuudesta, senverran tunnen miestä.
Sinun pitäisi näyttää käytännössä miten puheesi pitävät, hyvä niitä on kamarin pöydän ääressä laatia.
Eiköhän sitä ole käytäntöä kertynyt ihan tarpeeksi kun 60-luvulta asti on menty... Tosin ensin isoisälle ja sitten isälle, omissa nimissä vasta muutama vuosi menty. Puimuri ei tosin (enää) ole Sampo 680, jätän nyt tässä kertomatta mikä se on, tunnistetaan muutenkin kohta (kepulaisten) naapurien toimesta ja tulee sanomista kerettiläisistä kirjoituksista... Jokaisellahan pitäisi olla oma puimuri ja vielä mielellään mahdollisimman iso. Saa sitten valittaa huonoa kannattavuutta...
Ne ovat tosin nuoren pojan muistikuvia mutta minulla on vielä muistissani kun isä 60-luvulla sen ajan suurtehopuimurilla kolmen metrin Claasilla pui sen yli 200 hehtaaria syksyyn. Ei ohjaustehostinta, mekaaniset jarrut, ei hyttiä. Paksu takki ja nahkalakki päässä kylmiltä viimoilta suojaamassa.
pui Sampo 10 yli 400 hehtaaria joka syksy, tienasi uuden puimurin joka kolmas vuosi ja jäi pakkaakin.
Ja minä itse puin 60-luvulla pikku Fahr:lla, jossa oli volkkarin bensakone, ja viljat meni iloisesti säkkeihin, 250 ha vuodessa. Oli siinä säkki poikineen. Onneksi bensa ei silloin ollut kovinkaan kallista, joten jäi niin paljon käteen hommasta, että pystyi palkkaamaan oman säkkimiehen, ja käyttökulut tuli hankittua, kaiken lisäksi puintituloilla osti uuden samanlaisen joka syksy, ja palkkasin niille miehet, ja niin puinti-ala lisääntyi vuosivuodelta, ensin 250ha, sitten 500ha jne.
Oli ne aikoja ne.
Mielihyvin on todettava, että Suomesta löytyy vielä
joitakin viljelijöitä, joilla on järki päässä, jotka
pystyvät tunteenomaisen ajattelun ja asenteen asemesta
rationaaliseen toimintaan, kuten ilmenee tuosta
edellisestä kirjoituksesta.
Juuri he ovat tulevaisuudessa niitä ammattilaisia,
jotka saavat maataloustuotannon kannattavaksi ilman
ylenpalttisia tukiaisiakin.
Pääasia kuitenkin, että ruoka saadaan riittämään kaikille halukkaille.
viljelyn tulevaisuus, syntyy valtavat säästöt kun ei taevi viljelijälle maksaa mitään, kaikki hoituu automaattisesti ja ruuan hinta ei nouse kuin 200 prosenttia, innovaation puutetta kun kasitornit ei nouse.
Älä nyt itseäsi kovin paljon ala kehumaan.