Sunnuntaimeny

No aloitetaan juttuketju, niinkuin joku oliko se Harakka-Herra pyysi. Taitaa enemmän naisia kiinnostava aihe olla tämä ruoka. Mitä tänään syötäisi? Sillä on tietysti väliä valmistaako aterian yhdelle vai useammalle.
Minä laitan vaihteeksi sinkkuaterian enkä viitsi siihen paljoa panostaa.
Olkoon pääateriana tänään pari kuoriperunaa munakastike ja graavisiikaa salaatti- ja punajuurilisukkeella. Tot kai jälkiruokaa. Nopea jälkiruoka syntyy rahkasta ja vadelmista.
Millaisia herkkuja muissa huusholleissa tänään.
22587
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 22

Vanhimmat

olen minäkin suunnitellut.

Äänestä
  • Minä haen salaatti aterian Rollsista ja lisänä suolalohivoileipää, jälkiruokana kahvia ja keksejä, no mitäs tuohon enää jatkaa, sitten sohvalle syrjälleen sulattelemaan.
    Kai sieltä TVstä jotain talviurheilua katsottavaksi, siinä ne kalorit palaa kun toiset hikoilee.

    Äänestä

  • Jaa-a taitaa olla semmosta graavisikaa mitä näin isäpapanikin sota-aikana leivälleen veisti. Oma joulupossu pantiin paloina suolaan puunelikkoon ja sitä syötiin läpi talven. En kyllä pitänyt yhtään siitä suolalihan mausta. Isä leikkasi puukolla siitä suolasta ja kylmyydestä kangistunutta sianläskeä ja laittoi raakana eväsleipien päälle tukkimetsään mennessään.
    Miten öhtöne röhkösensä popsii. : ))

    Äänestä

jo unohduksiin jääneen kaalilaatikon,
ainekset poimin Prismasta kotimatkallani eilen illalla vähän ennen klo 18 - ehdin kuin ehdinkin,
ja pian ryhdynkin ruuantekoon, se on hauskaa puuhaa.
Kaalilaatikko on yksi lempiruuistani ollut, mutta joskus jokin ruoka jää unohduksiin,
viimeksi niin kävi herkkusienimunakkaalle, josta myöskin pidän.
Ja jälkkäriksi mustikkapiirakkaa, valmista, ei paljoa vaivaa olekaan.

Hyvä aloitus, Katleija! Iloista, aurinkoista sunnuntaita!

Äänestä

Me ostimme Lidlistä pakastettuja Fish and ships-viritelmiä. Ikinä ei ole moisia kokeiltu. Mahtaa olla elämys.

Äänestä

Kaksi henkeä ja koira on tänään muonavahvuudessa.
Ensin vaativin ruokittava, eli Neiti Koiruliini. Sillä on vehnäallergia, joten valmistan itse sen ruuat. Laitan suuren uunipellillisen luonnonriisiä, sekaan runsaasti jotain edullista lihaa, hiukan rypsiöljyä ja esimerkiksi porkkanaa. Ruokakuppiin lisätään jotain meidän kaksijalkaisten pöydästä: lihaa, kalaa, munaa, mitä milloinkin. Nätisti se jaksaa odottaa ruokavuoroaan. Tänään sille on tiedossa myös lohennahkaa. Matkoille sille otetaan mukaan huolella valittuja purkkiruokia.

Ihmispuolella menyy muodostuu tänään lohimedaljongeista, perunoista ( minulle yks, ukolle kaks), salaatista a lá emännyys , 3,5 %:n kermaviilikastike runsaan tilli-ja purjosilpun höystämänä toimittakoon kastikkeen virkaa. Kun ei ole vieraita, en jälkiruokaa laita, vähän myöhemmin kahvi ja omatekoista pullaa, vaikkapa omenasosetäytteistä pitkoa.

Äänestä

mie syön tännää muussii ja kaalikääryleen, otanha mie siihe puolukka survosta mukkaa, ko käi niin et mie ostin sen lauvantai ruuaks, valmista siis ja se jäikii syömättä ku kuittasin se muulla sapuskalla se pittää ny syyvvä pois ja sit iltapäiväl juon hyvät kaffeet ja senkans otan pakkasest mustikka piirakkapalan ja siin se pääateria onkii. Sit välipaloina syön viinirypäleitä, popsin sillo tällö, ja viilin johon laitan puolukka survosta mukkaa.

Äänestä
  • hernekeittoa, (vahvoja ruokia peräkkäin) lähinnä siksi, että on helppoa lämmittä täällä, kun itse siirryn kotikulmille;)

    Mustikkapiirakan myös paistoin, sitä sitten jälkkäriksi, sekahedelmäsopan kera.

    Äänestä

  • Sanoit "ilman mittää suunnittelluu". Näin se on, kun itselle päiväruoan valmistaa. Joka päivä itselle tulee ruoka laitettua, useimmiten kuitenkin helppotekoista ja nopeaa, kuten ovat broileri, jauheliha ja kalaruoat. Kiusauksia ja keittoja voi syödä vielä seuraavanakin päivänä ja pakasteeseen tehdyt ruokaa on mukava olla varalla laiskotuspäiviä varten. Esim hernekeittoa aina pakastan, sitä aina joskus mieli tekeekin.
    Toista on kun ruokavieraita on tulossa, se vaatiikin jo suunittelua. Se vaihe onkin minusta oikein hauska. Ruoan valmistus on kaikilta osin silloin aikataulutettava, että se on tarjoiluvalmis juuri oikeaan aikaan.

    Äänestä

  • katleija5 kirjoitti:

    Sanoit "ilman mittää suunnittelluu". Näin se on, kun itselle päiväruoan valmistaa. Joka päivä itselle tulee ruoka laitettua, useimmiten kuitenkin helppotekoista ja nopeaa, kuten ovat broileri, jauheliha ja kalaruoat. Kiusauksia ja keittoja voi syödä vielä seuraavanakin päivänä ja pakasteeseen tehdyt ruokaa on mukava olla varalla laiskotuspäiviä varten. Esim hernekeittoa aina pakastan, sitä aina joskus mieli tekeekin.
    Toista on kun ruokavieraita on tulossa, se vaatiikin jo suunittelua. Se vaihe onkin minusta oikein hauska. Ruoan valmistus on kaikilta osin silloin aikataulutettava, että se on tarjoiluvalmis juuri oikeaan aikaan.

    ko miun ei tarvint suunnitella ku ruoka oli jääkaapissa oottamassa, mut nyt sie kysyit mitä nyt syötäis ? Nii mie teen kalakeiton ko miul näyttää oleva lohipala tuol pakastimessa, nii keitän hurautan semmosen.

    Äänestä

Meillä nautitaan lämmitettyä risottoa, kastikkeella, jälkiruokana on punaherukkakiisseli vanilijakastikkeen kera. Jogurttia myöhemmin, kun tänään on muuta jälkiruokaa.

Äänestä

se kasvattaa järkee, monella on näköjään kalapäivä, minullakin kalapuikot pakkasesta ja nuorison opettamat nuudelit, sopii pieneen budjettiin.

Äänestä
  • Minullakin on aina low fat noodelipaketteja varalla. Monenlaisia munnoksia niistäkin saa. Nopea ja helppo on kannellisella pannulla (wokki tms) kypsennetyt vihannekset, jauhelihaa tai broileria, sipulia, mausteita, sweet chili soosi ja siihen lisätään valmiit pätkittyinä keitetyt nuudelit. Haudutetaan kunnes liemi kuivuu ja syntyy pieni loppu rusketus ruokaan. Sitä voi syödä seuraavanakin päivänä.

    Äänestä

  • katleija5 kirjoitti:

    Minullakin on aina low fat noodelipaketteja varalla. Monenlaisia munnoksia niistäkin saa. Nopea ja helppo on kannellisella pannulla (wokki tms) kypsennetyt vihannekset, jauhelihaa tai broileria, sipulia, mausteita, sweet chili soosi ja siihen lisätään valmiit pätkittyinä keitetyt nuudelit. Haudutetaan kunnes liemi kuivuu ja syntyy pieni loppu rusketus ruokaan. Sitä voi syödä seuraavanakin päivänä.

    on yllättävän täyttävää. Ostan kananmakuisia nuudeleita, joissa on maustepussi paketin sisällä. Kiva joskus tehdä helppoa, voi nauttia ihan sellaisenaankin. Joskus käristän pekonia, jauhelihaa tai makkaraa, eivät ne kuitenkaan paljon tuo makua lisää, nuudelien mausteet ovat voimakkaita ja suolaisia. Itse asiassa; niissä kait maku piileekin.

    Äänestä

  • old_profile_34736 kirjoitti:

    on yllättävän täyttävää. Ostan kananmakuisia nuudeleita, joissa on maustepussi paketin sisällä. Kiva joskus tehdä helppoa, voi nauttia ihan sellaisenaankin. Joskus käristän pekonia, jauhelihaa tai makkaraa, eivät ne kuitenkaan paljon tuo makua lisää, nuudelien mausteet ovat voimakkaita ja suolaisia. Itse asiassa; niissä kait maku piileekin.

    peräti kuusi päivää, kun vanha "pönttö", niin nimitän keskusyksikköä, teni tenän, tänään sain "uuden", siis käytetyn yhen tyttären vävyltä, ostelevat uusia läppäreitä, niin minuakin sitten muistavat.
    Ihan mukava tulla vaihteeksi tällaiseen ketjuun, ei jaksaisikaan nykyisin kovin syvällisiä miettiä, ajatukset niin arkisissa asioissa.
    Ensinnäkin vähän mmieltä askarruttava seikka, alanko dementoitua. En leikkiä laske nyt, kun ihan tavallisimpia sanoja unohtelen...no, voi se olla sitäkin, kun aika tiukoilla olen viime ajat ollut. Ei silti, muistan vielkin, kun nuorena menin lihakauppaan, silloin oli vielä niitä oikeita lihapuoteja, piti ostaa kyljyksiä...yhtäkkiä pyyhkäisi muistini sanan kyljys m ielestäni, ja sitten sormella osoitin, että noita lihoja neljä kappaletta ottaisin. Niin...jos ei nyt muisti ala palautua, menen kyllä lääkäriin, sanovat, että mitä aikaisemmin oireisiin kiinnittää huomiota, niin voi saada vielä apua, hoitoa, muistin virkistämiseksi. Ei oo kyllä suvussa ennen kellään ilmennyt, muttei kai ole kerinnyt, kun suht. nuorena ovat kaikki kuolleet, äitini vanhimpana 73-vuotiaana.

    No tässä tämäkin taas näkyy, ruuastahan piti puhua, ei muistista.
    Yksin söin tänään, lämmitin valmista pinaattikeittoa, sitten yhtenä päivänä tein karpalokiisseliä, sitä nautiskelen väliin. Leivoin kyllä pullaakin vierasvaraksi...no totuus on, että kaks korvapuustii söin kylmän maidon kera. Toissapäivänä tein nuunipellillisen lihapullia kilosta jauhelihaa, ja kyllä kolme poikaa pisteli halulla muussin kera ...ihan hellytti, kun yksi pojista sanoi: Hyvä ruoka, parempi mieli. Kaupan halpoja pitsojahan ne pojat useimmiten mikrossa lämmittelee.
    Aamuisin syön kunnon voileivät, oli taas graavilohta jälellä, päälle ne obligatooriset täytteet, valkosipuli-ja tuoreinkiväärimurut ja keitetty muna.
    Minäkin tykkään leipomisesta ja yleensä ruuanlaitosta, pitäskii nyt pitkästä aikaa tehhä kunnon hernekeitto, joku tuolla antoikin hyvän vihjeen. Ai niin lettujaki paistettiin iso kasa yks päivä tään samaisen poikaporukan herkuteltavaksi, mansikoitten ja kermavaahdon kera. Moni ei ollutkaan syönyt vuosiin...ovat kaikki jo sellasii "täysikäsii" nuorkaisia, mutta voi, voi, miten tykkäävät, kun heitäkin vähän "hoosataan."
    Mitenkä minä en ossaa koskaan kirjoittaa lyhyesti ja ytimekkäästi, aina poukkoilen sinne sun tänne!

    Äänestä

  • UPDATE_7759675 kirjoitti:

    peräti kuusi päivää, kun vanha "pönttö", niin nimitän keskusyksikköä, teni tenän, tänään sain "uuden", siis käytetyn yhen tyttären vävyltä, ostelevat uusia läppäreitä, niin minuakin sitten muistavat.
    Ihan mukava tulla vaihteeksi tällaiseen ketjuun, ei jaksaisikaan nykyisin kovin syvällisiä miettiä, ajatukset niin arkisissa asioissa.
    Ensinnäkin vähän mmieltä askarruttava seikka, alanko dementoitua. En leikkiä laske nyt, kun ihan tavallisimpia sanoja unohtelen...no, voi se olla sitäkin, kun aika tiukoilla olen viime ajat ollut. Ei silti, muistan vielkin, kun nuorena menin lihakauppaan, silloin oli vielä niitä oikeita lihapuoteja, piti ostaa kyljyksiä...yhtäkkiä pyyhkäisi muistini sanan kyljys m ielestäni, ja sitten sormella osoitin, että noita lihoja neljä kappaletta ottaisin. Niin...jos ei nyt muisti ala palautua, menen kyllä lääkäriin, sanovat, että mitä aikaisemmin oireisiin kiinnittää huomiota, niin voi saada vielä apua, hoitoa, muistin virkistämiseksi. Ei oo kyllä suvussa ennen kellään ilmennyt, muttei kai ole kerinnyt, kun suht. nuorena ovat kaikki kuolleet, äitini vanhimpana 73-vuotiaana.

    No tässä tämäkin taas näkyy, ruuastahan piti puhua, ei muistista.
    Yksin söin tänään, lämmitin valmista pinaattikeittoa, sitten yhtenä päivänä tein karpalokiisseliä, sitä nautiskelen väliin. Leivoin kyllä pullaakin vierasvaraksi...no totuus on, että kaks korvapuustii söin kylmän maidon kera. Toissapäivänä tein nuunipellillisen lihapullia kilosta jauhelihaa, ja kyllä kolme poikaa pisteli halulla muussin kera ...ihan hellytti, kun yksi pojista sanoi: Hyvä ruoka, parempi mieli. Kaupan halpoja pitsojahan ne pojat useimmiten mikrossa lämmittelee.
    Aamuisin syön kunnon voileivät, oli taas graavilohta jälellä, päälle ne obligatooriset täytteet, valkosipuli-ja tuoreinkiväärimurut ja keitetty muna.
    Minäkin tykkään leipomisesta ja yleensä ruuanlaitosta, pitäskii nyt pitkästä aikaa tehhä kunnon hernekeitto, joku tuolla antoikin hyvän vihjeen. Ai niin lettujaki paistettiin iso kasa yks päivä tään samaisen poikaporukan herkuteltavaksi, mansikoitten ja kermavaahdon kera. Moni ei ollutkaan syönyt vuosiin...ovat kaikki jo sellasii "täysikäsii" nuorkaisia, mutta voi, voi, miten tykkäävät, kun heitäkin vähän "hoosataan."
    Mitenkä minä en ossaa koskaan kirjoittaa lyhyesti ja ytimekkäästi, aina poukkoilen sinne sun tänne!

    Yx päivä kokeilinkin, aika pitkä se kyllä oli. Piti pareja muodostaa. Siinä pärjäsin,
    mutta muussa touhussa usein ajatukset harhailevat ja asioita unohtuu.
    Jollain kaapilla seison miettumässä, miksi tulin tähän.
    Jos muistan, huomaan olevani ihan oikealla kaapilla, Silloin koen iloa.

    Äänestä

  • UPDATE_7530175 kirjoitti:

    Yx päivä kokeilinkin, aika pitkä se kyllä oli. Piti pareja muodostaa. Siinä pärjäsin,
    mutta muussa touhussa usein ajatukset harhailevat ja asioita unohtuu.
    Jollain kaapilla seison miettumässä, miksi tulin tähän.
    Jos muistan, huomaan olevani ihan oikealla kaapilla, Silloin koen iloa.

    Tuo yksinäään elelevän ruuanlaitto on joskus sitä mitä kaapista löytyy. Saatan keksiä nopeita ratkaisuja ihan vain eteen viitsi itseni tähden paneutua samalla lailla kuin ennen.

    Nyt kun oli eilen ahvenia, siivilöin liemen niistä, tosi vahvan ja hyvän, hyytyi ihan jääkaapssa, mutta keittoa en viitsinyt tehdä, kun en pidä kalakeiton lämmittämisestä.

    No, niin siivilöityyn liemeen laitoin vihannespussin lopun pakasteesta, silppusin pari keitettyä kananmunaa joukkoon ja kalat söin siinä sivussa.

    Yhteen aikaan käytin nuudeleita melko usein, joten siirryin vihanneksiin, ja tosiaan voi keittoihin ja vokkiruokiin käyttää molempia.

    Tänään lounaalla herkuttelin sveitsinleikkeellä, mutta kokonaan en jaksanut sitä syödä hyvän muusin kanssa. Muut vetelivät vielä köyhät ritarit hilloineen ja jäätelöineen jälkiruuaksi, mutta kahvi riitti minulle mainiosti.

    Äänestä

  • UPDATE_7759675 kirjoitti:

    peräti kuusi päivää, kun vanha "pönttö", niin nimitän keskusyksikköä, teni tenän, tänään sain "uuden", siis käytetyn yhen tyttären vävyltä, ostelevat uusia läppäreitä, niin minuakin sitten muistavat.
    Ihan mukava tulla vaihteeksi tällaiseen ketjuun, ei jaksaisikaan nykyisin kovin syvällisiä miettiä, ajatukset niin arkisissa asioissa.
    Ensinnäkin vähän mmieltä askarruttava seikka, alanko dementoitua. En leikkiä laske nyt, kun ihan tavallisimpia sanoja unohtelen...no, voi se olla sitäkin, kun aika tiukoilla olen viime ajat ollut. Ei silti, muistan vielkin, kun nuorena menin lihakauppaan, silloin oli vielä niitä oikeita lihapuoteja, piti ostaa kyljyksiä...yhtäkkiä pyyhkäisi muistini sanan kyljys m ielestäni, ja sitten sormella osoitin, että noita lihoja neljä kappaletta ottaisin. Niin...jos ei nyt muisti ala palautua, menen kyllä lääkäriin, sanovat, että mitä aikaisemmin oireisiin kiinnittää huomiota, niin voi saada vielä apua, hoitoa, muistin virkistämiseksi. Ei oo kyllä suvussa ennen kellään ilmennyt, muttei kai ole kerinnyt, kun suht. nuorena ovat kaikki kuolleet, äitini vanhimpana 73-vuotiaana.

    No tässä tämäkin taas näkyy, ruuastahan piti puhua, ei muistista.
    Yksin söin tänään, lämmitin valmista pinaattikeittoa, sitten yhtenä päivänä tein karpalokiisseliä, sitä nautiskelen väliin. Leivoin kyllä pullaakin vierasvaraksi...no totuus on, että kaks korvapuustii söin kylmän maidon kera. Toissapäivänä tein nuunipellillisen lihapullia kilosta jauhelihaa, ja kyllä kolme poikaa pisteli halulla muussin kera ...ihan hellytti, kun yksi pojista sanoi: Hyvä ruoka, parempi mieli. Kaupan halpoja pitsojahan ne pojat useimmiten mikrossa lämmittelee.
    Aamuisin syön kunnon voileivät, oli taas graavilohta jälellä, päälle ne obligatooriset täytteet, valkosipuli-ja tuoreinkiväärimurut ja keitetty muna.
    Minäkin tykkään leipomisesta ja yleensä ruuanlaitosta, pitäskii nyt pitkästä aikaa tehhä kunnon hernekeitto, joku tuolla antoikin hyvän vihjeen. Ai niin lettujaki paistettiin iso kasa yks päivä tään samaisen poikaporukan herkuteltavaksi, mansikoitten ja kermavaahdon kera. Moni ei ollutkaan syönyt vuosiin...ovat kaikki jo sellasii "täysikäsii" nuorkaisia, mutta voi, voi, miten tykkäävät, kun heitäkin vähän "hoosataan."
    Mitenkä minä en ossaa koskaan kirjoittaa lyhyesti ja ytimekkäästi, aina poukkoilen sinne sun tänne!

    Minun luonani oli kylässä kymmenvuotias nuorimies, jota ei ole opetettu (siitähän se johtuu)marjoihin, hedelmiin eikä vihanneksiin. Tulivat luistelemasta pojanpoikani kanssa. Olin paistanut ison kasan lettuja ja vadelmahilloa laitoin pöytään. Tuo poika halusi vaan ripotella sokeria letun päälle, niin minä pistin hänen lautasensa reunalle pienen lettunokareen vattuhillon kera. Poika nyrpisti nenäänsä, sanoin että saat euron, jos uskallat maistaa sen. Uskalsihan hän, ja niin siinä kävi että vadelmahillo kelpasi sen jälkeen pojalle.

    Äänestä

  • UPDATE_7759675 kirjoitti:

    peräti kuusi päivää, kun vanha "pönttö", niin nimitän keskusyksikköä, teni tenän, tänään sain "uuden", siis käytetyn yhen tyttären vävyltä, ostelevat uusia läppäreitä, niin minuakin sitten muistavat.
    Ihan mukava tulla vaihteeksi tällaiseen ketjuun, ei jaksaisikaan nykyisin kovin syvällisiä miettiä, ajatukset niin arkisissa asioissa.
    Ensinnäkin vähän mmieltä askarruttava seikka, alanko dementoitua. En leikkiä laske nyt, kun ihan tavallisimpia sanoja unohtelen...no, voi se olla sitäkin, kun aika tiukoilla olen viime ajat ollut. Ei silti, muistan vielkin, kun nuorena menin lihakauppaan, silloin oli vielä niitä oikeita lihapuoteja, piti ostaa kyljyksiä...yhtäkkiä pyyhkäisi muistini sanan kyljys m ielestäni, ja sitten sormella osoitin, että noita lihoja neljä kappaletta ottaisin. Niin...jos ei nyt muisti ala palautua, menen kyllä lääkäriin, sanovat, että mitä aikaisemmin oireisiin kiinnittää huomiota, niin voi saada vielä apua, hoitoa, muistin virkistämiseksi. Ei oo kyllä suvussa ennen kellään ilmennyt, muttei kai ole kerinnyt, kun suht. nuorena ovat kaikki kuolleet, äitini vanhimpana 73-vuotiaana.

    No tässä tämäkin taas näkyy, ruuastahan piti puhua, ei muistista.
    Yksin söin tänään, lämmitin valmista pinaattikeittoa, sitten yhtenä päivänä tein karpalokiisseliä, sitä nautiskelen väliin. Leivoin kyllä pullaakin vierasvaraksi...no totuus on, että kaks korvapuustii söin kylmän maidon kera. Toissapäivänä tein nuunipellillisen lihapullia kilosta jauhelihaa, ja kyllä kolme poikaa pisteli halulla muussin kera ...ihan hellytti, kun yksi pojista sanoi: Hyvä ruoka, parempi mieli. Kaupan halpoja pitsojahan ne pojat useimmiten mikrossa lämmittelee.
    Aamuisin syön kunnon voileivät, oli taas graavilohta jälellä, päälle ne obligatooriset täytteet, valkosipuli-ja tuoreinkiväärimurut ja keitetty muna.
    Minäkin tykkään leipomisesta ja yleensä ruuanlaitosta, pitäskii nyt pitkästä aikaa tehhä kunnon hernekeitto, joku tuolla antoikin hyvän vihjeen. Ai niin lettujaki paistettiin iso kasa yks päivä tään samaisen poikaporukan herkuteltavaksi, mansikoitten ja kermavaahdon kera. Moni ei ollutkaan syönyt vuosiin...ovat kaikki jo sellasii "täysikäsii" nuorkaisia, mutta voi, voi, miten tykkäävät, kun heitäkin vähän "hoosataan."
    Mitenkä minä en ossaa koskaan kirjoittaa lyhyesti ja ytimekkäästi, aina poukkoilen sinne sun tänne!

    Flunsdorffia vai mitä se nyt onenkaan tässä pidelly. Tilasin voimaantumispillereitä LA:st. Lupasivatten 130$ 10 kpl.

    Äänestä

  • langto-d kirjoitti:

    Flunsdorffia vai mitä se nyt onenkaan tässä pidelly. Tilasin voimaantumispillereitä LA:st. Lupasivatten 130$ 10 kpl.

    Koiralleen Ramoona valmisti ruoat uunipellillä. Minäkin aion nyt rationalisoida ja valmistaa kunnon satsin lihapullia uunissa. Sitä varten ostin kilon paistijauhelihaa. Turun Sanomissa oli ohje, jonka mukaan siihen ei käytetä lainkaan kermaa eikä maitoa korppujauhojen liotukseen vaan lihalientä. Niin en ole koskaan tehnyt. Mitäs teillä syödään tänä viikonloppuna.

    Äänestä

  • katleija5 kirjoitti:

    Koiralleen Ramoona valmisti ruoat uunipellillä. Minäkin aion nyt rationalisoida ja valmistaa kunnon satsin lihapullia uunissa. Sitä varten ostin kilon paistijauhelihaa. Turun Sanomissa oli ohje, jonka mukaan siihen ei käytetä lainkaan kermaa eikä maitoa korppujauhojen liotukseen vaan lihalientä. Niin en ole koskaan tehnyt. Mitäs teillä syödään tänä viikonloppuna.

    Huomenna yksinollessa tomaatikeitto juustoleipää, appelsiini jälkiruuaksi. Sunnuntaina lastenlapsia jolloin perinteinen palapaisti perunamuhennoksella ja lasitetuilla porkkanoilla, vihersalaatti.

    Jälkiruokana vaniljajugurtti laakealla vadilla, kermapursotus reunoilla, keskellä pakastemarjat puuterisokerilla sirotetut.

    Kahvin kanssa varasin vain keksejä, voi olla että tuovat tullessaan jäätelöä
    Huomenna jo paistan lihat, kuorin perunat ja porkkanat,sekä teen hyvän kermakastikkeen lihoihin, smetanaakin käytän silloin.

    Ihan kiva taas nähdä omaa jälkipolvea, aikuisia jo ovat:D Myrttisen suolakurkut sopii myös siihen.

    Äänestä

Alkupaloiksi herkkusieniä, joista otettu varrenpätkä pois ja kaivettu pieni kuoppa varren kohtaan, johon on laitettu nokare homejuustoa ja koko komeus kääritty savustettuun ohueeseen pekonisiivuun ja kypsytetty uunissa.

Pääruoan eli paellan kanssa ruokajuomana sangriaa ja ruokaryyppyinä Tequilaa. Jälkiruoaksi jäätelöä ja lasillinen makeaa Cherryä.

Bon Apetite.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


katleija5 kirjoitti:

No aloitetaan juttuketju, niinkuin joku oliko se Harakka-Herra pyysi. Taitaa enemmän naisia kiinnostava aihe olla tämä ruoka. Mitä tänään syötäisi? Sillä on tietysti väliä valmistaako aterian yhdelle vai useammalle.
Minä laitan vaihteeksi sinkkuaterian enkä viitsi siihen paljoa panostaa.
Olkoon pääateriana tänään pari kuoriperunaa munakastike ja graavisiikaa salaatti- ja punajuurilisukkeella. Tot kai jälkiruokaa. Nopea jälkiruoka syntyy rahkasta ja vadelmista.
Millaisia herkkuja muissa huusholleissa tänään.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu