Eriste sisään vai ulkopintaan

Meinaatko jättää harkkopinnan rappaamatta, vai mistä käsitys että lämpörappaus olisi ratkaisevasti kalliimpi kuin harkon pinnoitus. Verkko on harkkoonkin laitettava, mikäli aikoo saada hyvän lopputuloksen.

150 mm harkko riittää aivan mainiosti kaksikerroksisiin taloihin. esivanhennettu eriste säilytetään tehtaalla väh. Yhden kuukauden ennen kuin blokki leikataan oikeisiin mittoihin. Tällä estetään jälkikutistuminen valmiissa seinässä.

Rak.inssi kirjoitti:

150 mm harkko riittää aivan mainiosti kaksikerroksisiin taloihin. esivanhennettu eriste säilytetään tehtaalla väh. Yhden kuukauden ennen kuin blokki leikataan oikeisiin mittoihin. Tällä estetään jälkikutistuminen valmiissa seinässä.

Lue lisää

Kyllä kai MH 150 riittää vaikka 4 kerroksisiin taloihin, onhan lammiharkoillakin tehty 4 kerroksisia taloja ja lammin kantava runko on rimpulampi kuin MH150. Taitaa lammilla olla kohta paskat housussa kun MH150 maksaa oikeasta paikasta ostettuna 1 euron ja LL400 9 euroa. Ja lammin u-arvo on paljon huonompi kuin MH150 250mm EPS:n.

lammi hyytyy kirjoitti:

Kyllä kai MH 150 riittää vaikka 4 kerroksisiin taloihin, onhan lammiharkoillakin tehty 4 kerroksisia taloja ja lammin kantava runko on rimpulampi kuin MH150. Taitaa lammilla olla kohta paskat housussa kun MH150 maksaa oikeasta paikasta ostettuna 1 euron ja LL400 9 euroa. Ja lammin u-arvo on paljon huonompi kuin MH150 250mm EPS:n.

Lue lisää

Mistä saa MH150:iä 1 eurolla?

Vaihtoehtoja kirjoitti:

Mistä saa MH150:iä 1 eurolla?

1,40e hintaan sain 3v sitten

dwdwwwwwwwee kirjoitti:

1,40e hintaan sain 3v sitten

Ostit väärästä paikasta.

En suosittele eps, uretaanin eikä finnfoamin laittamista anturan alle. Kyllähän niiden toki pitäisi kestää satoja vuosia, mutta mistä sen aivan varmasti tietää. Nuo kaikki eristeet syöpyvät esim. Bensiinin vaikutuksesta. Ennemmin kannattaa käyttää puhallettavaa lecasoraa, jos haluaa. Yksi vaihtoehto kantavien rakenteiden kylmäsiltojen katkaisuun pystysuunnassa on käyttää siporexia.

Rak.inssi kirjoitti:

En suosittele eps, uretaanin eikä finnfoamin laittamista anturan alle. Kyllähän niiden toki pitäisi kestää satoja vuosia, mutta mistä sen aivan varmasti tietää. Nuo kaikki eristeet syöpyvät esim. Bensiinin vaikutuksesta. Ennemmin kannattaa käyttää puhallettavaa lecasoraa, jos haluaa. Yksi vaihtoehto kantavien rakenteiden kylmäsiltojen katkaisuun pystysuunnassa on käyttää siporexia.

Lue lisää

Mitenkä tuollaiseen rakenteeseen kiinnitetään ovet ja ikkunat? Uretaanilla vain eristekerrokseen?

The_Rat kirjoitti:

Mitenkä tuollaiseen rakenteeseen kiinnitetään ovet ja ikkunat? Uretaanilla vain eristekerrokseen?

Apukarmilla

Meidän talo on tehty 150 millin valuharkolla. Kantava valuharkkoseinä lähtee yhtenäisenä anturasta asti. Toki siinä on pieni kylmäsilta, mutta on siinä matkaa paljon eikä anturassa ikinä pakkasta ole, että en usko sen vaikuttavan paljoakaan. Ainakin seinä on ihan yhtä lämmin lattiarajassa kuin muuallakin.

Kuulostaa aika oudolta, että kevytsoraharkkojen päälle ruvettaisiin tekemään valettua betoniseinää.

(Meillä rungon päällä on reilu 20cm villa ja julkisivu on tiilestä.

dwdwwwwwwwee kirjoitti:

Meidän talo on tehty 150 millin valuharkolla. Kantava valuharkkoseinä lähtee yhtenäisenä anturasta asti. Toki siinä on pieni kylmäsilta, mutta on siinä matkaa paljon eikä anturassa ikinä pakkasta ole, että en usko sen vaikuttavan paljoakaan. Ainakin seinä on ihan yhtä lämmin lattiarajassa kuin muuallakin.

Kuulostaa aika oudolta, että kevytsoraharkkojen päälle ruvettaisiin tekemään valettua betoniseinää.

(Meillä rungon päällä on reilu 20cm villa ja julkisivu on tiilestä.

Lue lisää

Ja on muuten jykevä ja syö äänet totaalisesti.

150 valuharkolla kannattaa sitten miettiä aika tarkkaan miten tekee ylityspalkit, koska niihin tulee rautaa paljon ahtaaseen tilaan ja siinä on ihan tuurista kiinni täyttääkö joutosbetoni raot kunnolla vai jääkö tyhjää. Kannattaa valaa kerralla ylityspalkkien korkeuteen ja sitten valaa nuo palkit käsityönä esim. säkkijuotosbetonilla niin tulee takuulla täyteen ja vahvempikin.

dwdwwwwwwwee kirjoitti:

Meidän talo on tehty 150 millin valuharkolla. Kantava valuharkkoseinä lähtee yhtenäisenä anturasta asti. Toki siinä on pieni kylmäsilta, mutta on siinä matkaa paljon eikä anturassa ikinä pakkasta ole, että en usko sen vaikuttavan paljoakaan. Ainakin seinä on ihan yhtä lämmin lattiarajassa kuin muuallakin.

Kuulostaa aika oudolta, että kevytsoraharkkojen päälle ruvettaisiin tekemään valettua betoniseinää.

(Meillä rungon päällä on reilu 20cm villa ja julkisivu on tiilestä.

Lue lisää

Lähteehän se Lammitalokin anturasta, samanlainen tilannehan siinäkin on ja hyvin toimii.

dwdwwwwwwwee kirjoitti:

Meidän talo on tehty 150 millin valuharkolla. Kantava valuharkkoseinä lähtee yhtenäisenä anturasta asti. Toki siinä on pieni kylmäsilta, mutta on siinä matkaa paljon eikä anturassa ikinä pakkasta ole, että en usko sen vaikuttavan paljoakaan. Ainakin seinä on ihan yhtä lämmin lattiarajassa kuin muuallakin.

Kuulostaa aika oudolta, että kevytsoraharkkojen päälle ruvettaisiin tekemään valettua betoniseinää.

(Meillä rungon päällä on reilu 20cm villa ja julkisivu on tiilestä.

Lue lisää

Betoni, villa, julkisivutiili -ratkaisu kuulostaa kiinnostavalta vaihtoehdolta. Voisiko tuosta valaista tarkemmin, miten perusmuuri ja ulkoseinä kohtaavat toisensa? Minkä päällä julkisivutiili makaa?

Anturan alapuolelta lämmönhukan voi minimoida lecasoralla, ok. Perusmuurin ulkopuolinen (ja sisäpuolinen?) lämpöeristys eps/villa?

Miten muurausside asetellaan runkohakkoihin rungontekovaiheessa? Vai miten yleensä julkisivutiili sidotaan runkoon?

Onko mieltä ajatella betonin ja villan väliin bitumista höyrynsulkukerrosta?

Tässäpä ajatuksia hyvään ja mielenkiintoiseen ketjuun.

Kiinnostava rakenne kirjoitti:

Betoni, villa, julkisivutiili -ratkaisu kuulostaa kiinnostavalta vaihtoehdolta. Voisiko tuosta valaista tarkemmin, miten perusmuuri ja ulkoseinä kohtaavat toisensa? Minkä päällä julkisivutiili makaa?

Anturan alapuolelta lämmönhukan voi minimoida lecasoralla, ok. Perusmuurin ulkopuolinen (ja sisäpuolinen?) lämpöeristys eps/villa?

Miten muurausside asetellaan runkohakkoihin rungontekovaiheessa? Vai miten yleensä julkisivutiili sidotaan runkoon?

Onko mieltä ajatella betonin ja villan väliin bitumista höyrynsulkukerrosta?

Tässäpä ajatuksia hyvään ja mielenkiintoiseen ketjuun.

Lue lisää

IANAL, ja nyt vielä astetta enemmän oman tuntemukseni ulkopolella. Tästä huolimatta...

> Vai miten yleensä julkisivutiili sidotaan runkoon?

Ainakaan puutaloissa ei mielestäni tuota sidota, vaan tiilijulkisivu seisoo omin voimin ja itsekseen.

> Perusmuurin ulkopuolinen (ja sisäpuolinen?) lämpöeristys eps/villa?

Jos oikein ymmärrän kysymyksen, niin villaa en lähtisi maapinnan alaisiin rakenteisiin kyllä laittamaan.

> Onko mieltä ajatella betonin ja villan väliin bitumista höyrynsulkukerrosta?

Kannattaa sitten antaa ainakin kuivua pitkään ja rauhassa sen seinän, ennen kuin tuota tekee. Periaatteessa tuosta ei kai haittaa olisi, ellei pesutilojen tuplahöyrysulku ongelmia aiheuttaisi...

The_Rat kirjoitti:

IANAL, ja nyt vielä astetta enemmän oman tuntemukseni ulkopolella. Tästä huolimatta...

> Vai miten yleensä julkisivutiili sidotaan runkoon?

Ainakaan puutaloissa ei mielestäni tuota sidota, vaan tiilijulkisivu seisoo omin voimin ja itsekseen.

> Perusmuurin ulkopuolinen (ja sisäpuolinen?) lämpöeristys eps/villa?

Jos oikein ymmärrän kysymyksen, niin villaa en lähtisi maapinnan alaisiin rakenteisiin kyllä laittamaan.

> Onko mieltä ajatella betonin ja villan väliin bitumista höyrynsulkukerrosta?

Kannattaa sitten antaa ainakin kuivua pitkään ja rauhassa sen seinän, ennen kuin tuota tekee. Periaatteessa tuosta ei kai haittaa olisi, ellei pesutilojen tuplahöyrysulku ongelmia aiheuttaisi...

Lue lisää

Erään tiilivalmistajan ohjeeseen viitaten puurunkoisessa talossa julkisivutiili sidotaan runkopuihin muuraussitein. Muuraussiteeseen liitettävä prikka sitoo myös eristevillan paikalleen. Tarkoitin ehkä lähinnä sitä, että miten ja missä vaiheessa muurausside kiinnitetään rungon valuharkkoihin.

Vuorivillavalmistajan sivulta olen ymmärtänyt, että vuorivillalla voisi eristää myös maanpinnan alaisia osia?

Kuivumisaika on tosiaan mielenkiintoinen pointti, jos bitumikerrosta väliin meinaa. Tuleeko oleellinen ylimääräinen aika, jolloin projektia ei voi edistää kuivumista odotellessa?

Pesutilojen rakenteeseen mahdollisen tuplahöyrynsulun osalta en tällä istumalta osaa ottaa kantaa, mutta jotenkin asia lienee ratkaistu höyrynsulkumuovin omaavissa puutaloissakin?

Kiinnostava rakenne kirjoitti:

Erään tiilivalmistajan ohjeeseen viitaten puurunkoisessa talossa julkisivutiili sidotaan runkopuihin muuraussitein. Muuraussiteeseen liitettävä prikka sitoo myös eristevillan paikalleen. Tarkoitin ehkä lähinnä sitä, että miten ja missä vaiheessa muurausside kiinnitetään rungon valuharkkoihin.

Vuorivillavalmistajan sivulta olen ymmärtänyt, että vuorivillalla voisi eristää myös maanpinnan alaisia osia?

Kuivumisaika on tosiaan mielenkiintoinen pointti, jos bitumikerrosta väliin meinaa. Tuleeko oleellinen ylimääräinen aika, jolloin projektia ei voi edistää kuivumista odotellessa?

Pesutilojen rakenteeseen mahdollisen tuplahöyrynsulun osalta en tällä istumalta osaa ottaa kantaa, mutta jotenkin asia lienee ratkaistu höyrynsulkumuovin omaavissa puutaloissakin?

Lue lisää

Puutaloissa muistaakseni (toistA) höyrysulkua ei tule pesutilojen seiniin. Ongelmakohta on siinä, missä höyrysulun pitäisi siirtyä seinän sisäuolelta ulkopuolelle. Puutalossa tämä ei ole oikeastaan ongelma. Eikä kyllä nähdäkseni betonirakenteessakaan, jossa höyrysulku on kai aika vapaaehtoinen...

Kiinnostava rakenne kirjoitti:

Betoni, villa, julkisivutiili -ratkaisu kuulostaa kiinnostavalta vaihtoehdolta. Voisiko tuosta valaista tarkemmin, miten perusmuuri ja ulkoseinä kohtaavat toisensa? Minkä päällä julkisivutiili makaa?

Anturan alapuolelta lämmönhukan voi minimoida lecasoralla, ok. Perusmuurin ulkopuolinen (ja sisäpuolinen?) lämpöeristys eps/villa?

Miten muurausside asetellaan runkohakkoihin rungontekovaiheessa? Vai miten yleensä julkisivutiili sidotaan runkoon?

Onko mieltä ajatella betonin ja villan väliin bitumista höyrynsulkukerrosta?

Tässäpä ajatuksia hyvään ja mielenkiintoiseen ketjuun.

Lue lisää

Ei bitumia koko seinän matkalle. Mutta esim. 300 mm ylös seinän alalaidasta villan ja betonin/sipon välistä ja sitten villan alareunaa pitkin ulos. Näin ohjaa villaan mahdollisesti jostain päässeen veden ulos rakenteesta.
Jos tiiliverhous, niin joka kolmas tiilisauma alareunasta avoin tuon bitumin päällä. Siitä pääsee sitten sekä tuuletus sisään että mahdollinen vesi valumaan pois.
Ja samalla sitten radonbitumi myös lattian saumoihin sen omien ohjeiden mukaan - ei tarvitse sitten pohtia että onko radon alueella vai ei tai onko täyttösora radonpitoista vai ei.

dwdwwwwwwwee kirjoitti:

Meidän talo on tehty 150 millin valuharkolla. Kantava valuharkkoseinä lähtee yhtenäisenä anturasta asti. Toki siinä on pieni kylmäsilta, mutta on siinä matkaa paljon eikä anturassa ikinä pakkasta ole, että en usko sen vaikuttavan paljoakaan. Ainakin seinä on ihan yhtä lämmin lattiarajassa kuin muuallakin.

Kuulostaa aika oudolta, että kevytsoraharkkojen päälle ruvettaisiin tekemään valettua betoniseinää.

(Meillä rungon päällä on reilu 20cm villa ja julkisivu on tiilestä.

Lue lisää

Vielä ei ole käynyt selville, että minkä päällä tässä ratkaisussa makaavat betonirunko, villa sekä julkisivutiili.

dwdwwwwwwwee kirjoitti:

Meidän talo on tehty 150 millin valuharkolla. Kantava valuharkkoseinä lähtee yhtenäisenä anturasta asti. Toki siinä on pieni kylmäsilta, mutta on siinä matkaa paljon eikä anturassa ikinä pakkasta ole, että en usko sen vaikuttavan paljoakaan. Ainakin seinä on ihan yhtä lämmin lattiarajassa kuin muuallakin.

Kuulostaa aika oudolta, että kevytsoraharkkojen päälle ruvettaisiin tekemään valettua betoniseinää.

(Meillä rungon päällä on reilu 20cm villa ja julkisivu on tiilestä.

Lue lisää

Miten sokkelin vedeneristys on hoidettu?
Onko esim. sokkelikermi betonin ja EPS:n välissä?
Jos on, niin kuinka korkealle, 300 mm maan pinnan yläpuolelle?

Kiinnostava rakenne kirjoitti:

Betoni, villa, julkisivutiili -ratkaisu kuulostaa kiinnostavalta vaihtoehdolta. Voisiko tuosta valaista tarkemmin, miten perusmuuri ja ulkoseinä kohtaavat toisensa? Minkä päällä julkisivutiili makaa?

Anturan alapuolelta lämmönhukan voi minimoida lecasoralla, ok. Perusmuurin ulkopuolinen (ja sisäpuolinen?) lämpöeristys eps/villa?

Miten muurausside asetellaan runkohakkoihin rungontekovaiheessa? Vai miten yleensä julkisivutiili sidotaan runkoon?

Onko mieltä ajatella betonin ja villan väliin bitumista höyrynsulkukerrosta?

Tässäpä ajatuksia hyvään ja mielenkiintoiseen ketjuun.

Lue lisää

Tässähän on karkeasti katsoen kyse ihan perinteisestä "täystiilitalosta", jossa runkotiili on vain vaihdettu betoniin. Tein näin jykevämmän rungon ja ilman muurausta kasattavan rungon vuoksi. En tiedä olisiko perinteinen runkotiiliratkaisu sallinutkaan yhtä pitkiä ylityksiä ikkunoille ja ontelolaattoja koko talon yli ilman kantavia sisäseiniä.

Rakenne on siis sellainen että kantava seinä 150 valuharkolla alkaa anturasta ja menee ylös asti sellaisenaan. Sokkelissa sen päällä on vajaa 20cm eps-eristettä ja ulkorungon pohjana 150 valuharkkoa myös. Tuon tekee helposti kun tekee ensin ulomman sokkelin, laittaa eps-levyt sitä vasten ja sitten heittelee sisemmän kierroksen ilman ohjureita epsiä vasten. Sitten valu molempiin kerralla. Lopuksi moottorisahalla yli tuleva eps poikki niin että jää valmiiksi kaato ulospäin.

Sokkelin päällä sitten ulkorunko tiilestä ja eriste villaa (tuulensuojalla). Villan ja epsin vaihtumiskohdassa on samanlainen kallistettu bitumi kuin tiilitaloissakin (jotta tiilien taakse teoriassa pääsevä vesi valuu ulos). Tiiliseinästä on rst-tiiliside kantavana runkoon (4kpl neliöllä) ja meillä ne kiinnitettiin rungon teon jälkeen ja sitten tökittiin villat ja tuulensuojat niihin kiinni. Aika hankalaa niitä tiilisiteitä olisi sinne valuharkkojen väliin asetella ja vaarallistakin kun valujen aikana olisi piikkiä pystyssä joka paikassa.

Ja vielä tuli yksi vinkki mieleen eli uretaanilla kannattaa "muurata" ne valuharkot niin ne pysyy paikallaan valussa ilman kummempaa tuentaa.

dwdwwwwwwwee kirjoitti:

Tässähän on karkeasti katsoen kyse ihan perinteisestä "täystiilitalosta", jossa runkotiili on vain vaihdettu betoniin. Tein näin jykevämmän rungon ja ilman muurausta kasattavan rungon vuoksi. En tiedä olisiko perinteinen runkotiiliratkaisu sallinutkaan yhtä pitkiä ylityksiä ikkunoille ja ontelolaattoja koko talon yli ilman kantavia sisäseiniä.

Rakenne on siis sellainen että kantava seinä 150 valuharkolla alkaa anturasta ja menee ylös asti sellaisenaan. Sokkelissa sen päällä on vajaa 20cm eps-eristettä ja ulkorungon pohjana 150 valuharkkoa myös. Tuon tekee helposti kun tekee ensin ulomman sokkelin, laittaa eps-levyt sitä vasten ja sitten heittelee sisemmän kierroksen ilman ohjureita epsiä vasten. Sitten valu molempiin kerralla. Lopuksi moottorisahalla yli tuleva eps poikki niin että jää valmiiksi kaato ulospäin.

Sokkelin päällä sitten ulkorunko tiilestä ja eriste villaa (tuulensuojalla). Villan ja epsin vaihtumiskohdassa on samanlainen kallistettu bitumi kuin tiilitaloissakin (jotta tiilien taakse teoriassa pääsevä vesi valuu ulos). Tiiliseinästä on rst-tiiliside kantavana runkoon (4kpl neliöllä) ja meillä ne kiinnitettiin rungon teon jälkeen ja sitten tökittiin villat ja tuulensuojat niihin kiinni. Aika hankalaa niitä tiilisiteitä olisi sinne valuharkkojen väliin asetella ja vaarallistakin kun valujen aikana olisi piikkiä pystyssä joka paikassa.

Ja vielä tuli yksi vinkki mieleen eli uretaanilla kannattaa "muurata" ne valuharkot niin ne pysyy paikallaan valussa ilman kummempaa tuentaa.

Lue lisää

Sokkelin vedeneristyksenä meillä (sijainti kuivalla paikalla ympäristöä korkeammalla) sokkelin pinnoitus serpo 137, sen pällä bitumisively kaksi kertaa ja siten sellainen sokkelinsuojamuovi, joka jättää hengitysraon pintaan.

dwdwwwwwwwee kirjoitti:

Tässähän on karkeasti katsoen kyse ihan perinteisestä "täystiilitalosta", jossa runkotiili on vain vaihdettu betoniin. Tein näin jykevämmän rungon ja ilman muurausta kasattavan rungon vuoksi. En tiedä olisiko perinteinen runkotiiliratkaisu sallinutkaan yhtä pitkiä ylityksiä ikkunoille ja ontelolaattoja koko talon yli ilman kantavia sisäseiniä.

Rakenne on siis sellainen että kantava seinä 150 valuharkolla alkaa anturasta ja menee ylös asti sellaisenaan. Sokkelissa sen päällä on vajaa 20cm eps-eristettä ja ulkorungon pohjana 150 valuharkkoa myös. Tuon tekee helposti kun tekee ensin ulomman sokkelin, laittaa eps-levyt sitä vasten ja sitten heittelee sisemmän kierroksen ilman ohjureita epsiä vasten. Sitten valu molempiin kerralla. Lopuksi moottorisahalla yli tuleva eps poikki niin että jää valmiiksi kaato ulospäin.

Sokkelin päällä sitten ulkorunko tiilestä ja eriste villaa (tuulensuojalla). Villan ja epsin vaihtumiskohdassa on samanlainen kallistettu bitumi kuin tiilitaloissakin (jotta tiilien taakse teoriassa pääsevä vesi valuu ulos). Tiiliseinästä on rst-tiiliside kantavana runkoon (4kpl neliöllä) ja meillä ne kiinnitettiin rungon teon jälkeen ja sitten tökittiin villat ja tuulensuojat niihin kiinni. Aika hankalaa niitä tiilisiteitä olisi sinne valuharkkojen väliin asetella ja vaarallistakin kun valujen aikana olisi piikkiä pystyssä joka paikassa.

Ja vielä tuli yksi vinkki mieleen eli uretaanilla kannattaa "muurata" ne valuharkot niin ne pysyy paikallaan valussa ilman kummempaa tuentaa.

Lue lisää

Kiitos infosta. Mittoja kun tuossa laskee, niin tuulensuojan päällä lienee 3-5cm rako ja 130mm julkisivutiili? Melkoinen jötikkä :). Tuommonen olisi kyllä niin makea tehdä (lue: teettää), omistaa ja asua. Huomioitteko noin massiivisen ratkaisun jo etukäteen tonttia valittaessa?

Kiinnostava rakenne kirjoitti:

Kiitos infosta. Mittoja kun tuossa laskee, niin tuulensuojan päällä lienee 3-5cm rako ja 130mm julkisivutiili? Melkoinen jötikkä :). Tuommonen olisi kyllä niin makea tehdä (lue: teettää), omistaa ja asua. Huomioitteko noin massiivisen ratkaisun jo etukäteen tonttia valittaessa?

Lue lisää

Tuuletusrako oli 3cm ja tiili 8,5cm. Seinävahvuus 49,5cm mutta käytännössä tuo villa "turpoili" sen verran, että tiilen sokkeliylitystä piti vähän kasvattaa ja todellinen seinävahvuus on noin 51cm.

Eipä sitä tontissa tarvi huomioida. Rakennuoikeuteenkaan ei laskea 25cm ylittävää seinävahvuutta, joten sisäneliöistä ei tarvi tinkiä.

Kauhean kulmikasta taloa en lähtisi noin tekemään :)

dwdwwwwwwwee kirjoitti:

Tuuletusrako oli 3cm ja tiili 8,5cm. Seinävahvuus 49,5cm mutta käytännössä tuo villa "turpoili" sen verran, että tiilen sokkeliylitystä piti vähän kasvattaa ja todellinen seinävahvuus on noin 51cm.

Eipä sitä tontissa tarvi huomioida. Rakennuoikeuteenkaan ei laskea 25cm ylittävää seinävahvuutta, joten sisäneliöistä ei tarvi tinkiä.

Kauhean kulmikasta taloa en lähtisi noin tekemään :)

Lue lisää

Kiinteillä ikkunoilla jää sisälle mukava reilu 30cm ikkunalauta :)

"Miten EPS kiinnistys harkkoseinään varmistetaan? Äkkiseltään tuntuu hieman karhealta luottaa pelkän liimauksen voimaan 250mm EPS rappaus"

Ellei luota Uretaaniliimauksen voimaan, niin kannattaa kiertää kaukaa kaikki ne rakennukset joissa kattorakenteet on tehty liima- tai kertopuu kannattajilla. Tässä kyseisessä tilanteessahan tuon liiman ei tarvitse kantaa juuri minkäänlaista kuormaa, ainoastaan se ettei eriste kaadu ulospäin. Voihan noita proppuja käyttää, mikäli epäilee, mutta ei niistä oikeasti mitään hyötyä ole. Tilanne on toki toinen jos kyseessä on kerrostalo ja rappausta laitetaan paksusti ja seinä syttyy palamaan.

Sipo läpäisee vesihöyryä paljon enemmän kuin EPS. Joten seinään muodostuu kastepiste EPS eristeen sisään. Ellei sitten laita sisäseinään jonkin tasoista höyrynsulkua, mutta siinä sipon idea kyllä vähän jo häviää.
Pitäisi olla tiiviimpi osa seinässä sisempänä ja harvempi ulompana. Sipon kanssa kannattaisi käyttää mineraalivillaa eristeenä.

Lataa DOF-lämpö ohjelman demoversio. Valitse "RakMk mukaisia U-arvoja ja kosteuskäyttäytymistä". Lisää polystyreeni eli EPS kerros ja kevytbetoni kerros niin että eriste on u-puolella. Valitse haluamasi paksuudet. Muitakin arvoja voi muuttaa jos haluaa tarkempia arvoja.
Valitse Tulokset välilehti ja sieltä kuvan sisällöksi "Lämpö- ja kosteuskäyrät".
Punaisen käyrän pitäisi aina mennä sinisen käyrän yläpuolella kaikilla kolmella painonapin vaihtoehdoilla.
Erityisen hyvin sen näkee vaihtoehdolla "RH %". Siinä sininen käyrä ei saa ylittää 100% punaista käyrää.
Sipo EPS seinässä sininen käyrä ylittää 100% punaisen käyrän tosi reippaasti!

Tuolla ohjelmalla on muuten kiva katsoa mainostettuja harkkovaihtoehtoja ja huomata, miten joissain niistä on tarkasti optimoitu sininen käyrä juuri ja juuri punaisen alapuolelle. Joissain taas on vain tyydytty siihen että kastepiste muodostuu juuri EPS:n sisään, eikä ulomman harkko-osan sisään. EPS taitaa kestää vesihöyryn jäätymistä sisälleen paremmin kuin betoni.

(Olen täysi amatööri, joten tämän ohjeen käyttö ja tulkinta on täysin lukijan omalla vastuulla - ammattilaiset korjatkoon, jos meni tulkinnat pahasti väärin. Onneksi Suomessa varsinaisen rakennesuunnittelun tekee aina ammattilainen. Mutta se ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö itse silti kannattaisi nuokin asiat katsoa, ettei jää ihan vain mainosten uhriksi.)

Mineraalivilla ei tarvitse höyrynsulkua sipon eikä betonin kanssa.
Käsitys että mineraalivilla tarvitsisi höyrynsulun tulee puutaloista, missä höyrynsulku tarvitaan. Yllättävän monen mielestä omakotitalo on aina väkisin puutalo ja siksi sanovat että mineraalivilla tarvitsee aina höyrynsulun.

Kokeilin kahta eri arvoa EPS:lle. Oletusarvoa 4,11^-12 kg/msPa ja hieman suurempaa 6,00:a. Kumpikin on Sipon kanssa liikaa. Jälkimmäinen arvo esim. RT 37790 kortista:
http://www.eps-eriste.fi/document.php?DOC_ID=1597&SEC=ad22e5473247386c2f8d48339f5bdcb4&SID=1#37790-2.pdf

Amatööri Doffailija kirjoitti:

Mineraalivilla ei tarvitse höyrynsulkua sipon eikä betonin kanssa.
Käsitys että mineraalivilla tarvitsisi höyrynsulun tulee puutaloista, missä höyrynsulku tarvitaan. Yllättävän monen mielestä omakotitalo on aina väkisin puutalo ja siksi sanovat että mineraalivilla tarvitsee aina höyrynsulun.

Kokeilin kahta eri arvoa EPS:lle. Oletusarvoa 4,11^-12 kg/msPa ja hieman suurempaa 6,00:a. Kumpikin on Sipon kanssa liikaa. Jälkimmäinen arvo esim. RT 37790 kortista:
http://www.eps-eriste.fi/document.php?DOC_ID=1597&SEC=ad22e5473247386c2f8d48339f5bdcb4&SID=1#37790-2.pdf

Lue lisää

Mineraalivilla taitaa tosiaan olla yllättävän hyvin höyrynläpäisevä.

Sipon höyrynläpäisyä googlaamalla törmäsin VTT:n dokuun jossa oli tutkiskeltu erilaisten seinärakenteiden kosteuskäytöstä, mm. sipo eps rappaus. Tuon dokun perusteella mielestäni rakenne oli kuitenkin toimiva. Tämän lähinnä siksi, että epsiin mahdollisesti muodostuva kosteuspiste ei näyttäisi aiheuttavan vahinkoa, eps:n rakenteen ansiosta. Myöskään eristyskyky kestää varsin hyvin kostumista.

Kosteuspisteen muodostumisen mahdollistavat olosuhteet ovat varsin harvassa, ja niiden mentyä ohi alkaa välittömästi kuivuminen. Lisäksi sipo on sekin sen verran tiivis, että siirtyvän kosteuden määrä ei kuitenkaan ole kovin iso.

MMMmmm? kirjoitti:

Mineraalivilla taitaa tosiaan olla yllättävän hyvin höyrynläpäisevä.

Sipon höyrynläpäisyä googlaamalla törmäsin VTT:n dokuun jossa oli tutkiskeltu erilaisten seinärakenteiden kosteuskäytöstä, mm. sipo eps rappaus. Tuon dokun perusteella mielestäni rakenne oli kuitenkin toimiva. Tämän lähinnä siksi, että epsiin mahdollisesti muodostuva kosteuspiste ei näyttäisi aiheuttavan vahinkoa, eps:n rakenteen ansiosta. Myöskään eristyskyky kestää varsin hyvin kostumista.

Kosteuspisteen muodostumisen mahdollistavat olosuhteet ovat varsin harvassa, ja niiden mentyä ohi alkaa välittömästi kuivuminen. Lisäksi sipo on sekin sen verran tiivis, että siirtyvän kosteuden määrä ei kuitenkaan ole kovin iso.

Lue lisää

Hyvä tietää että sipo EPS rakennekin voisi toimia.
Yritin etsiä googlella tuota VTT:n docua, mutta en löytänyt.
Jaksaisitko laittaa linkin siihen, kiitos.

Amatööri Doffailija kirjoitti:

Hyvä tietää että sipo EPS rakennekin voisi toimia.
Yritin etsiä googlella tuota VTT:n docua, mutta en löytänyt.
Jaksaisitko laittaa linkin siihen, kiitos.

Tässä
http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2002/T2168.pdf

Voisi olla syykin... Eli miten hyvin Sipo kestää painoa? Jos sipoharkon päälle tulee vaikka 10 metriä korkea, 200 milliä paksu betoniseinä muu talon paino, mitä tapahtuu? En tiedä, joku varmaan tietää.

Muutoin... Joo, onhan siinä kylmäsilta. Tosin tuo kylmäsilta on pituudeltaan parin metrin luokkaa, joissa matkoissa varmaan jo betonikin alkaa kummasti lämpöä eristämään. :)

The_Rat kirjoitti:

Voisi olla syykin... Eli miten hyvin Sipo kestää painoa? Jos sipoharkon päälle tulee vaikka 10 metriä korkea, 200 milliä paksu betoniseinä muu talon paino, mitä tapahtuu? En tiedä, joku varmaan tietää.

Muutoin... Joo, onhan siinä kylmäsilta. Tosin tuo kylmäsilta on pituudeltaan parin metrin luokkaa, joissa matkoissa varmaan jo betonikin alkaa kummasti lämpöä eristämään. :)

Lue lisää

Sipon puristuslujuus on melkein sama kuin lekallakin, eli jos tuo kestää, niin sipokin. Naapuritalo on kolmekerroksinen n. 12m korkea sipotalo ja pystyssä tuntuu pysyvän. Kevytsoran puristuslujuus on 3N/m2 ja sipon 2,3N/m2. Tuo siis kevytsoran, jossa EPS:ää ei ole.

Kylmäsilta on seinässä koko talon ympäri, eli kooltaan aika massiivinen. Alpohjan eristeenä on usein EPS, mutta seinän kohdalla taasen useimmiten pelkästään leka. Jos talo on vaikka 10mx 15m kooltaan ja alapohja ylettyy 10 cm seinän sisään, niin tuosta saa jo pinta- alaa 5m2, jonka eristävyys on pelkästään tuon lekan U- arvon varassa.

Eli puhutaan aika isosta arvosta. Aikaisemmin ei välttämättä niin isolta ole tuntunut ja lattialämmitys hoitanut, ettei sukan alla tunnu vilpoiselta. Nyt kun eristemäärät ovat huomattavasti isompia ja lattialämmitystä ei välttämättä ole, niin merkitys korostuu.

Itse olen käsityksessä
Sipon eristävyys olisi n. tupla lekaan verrattuna.
Kustannukset n. samaa luokkaa
Kantavuudet ym. samaa luokkaa

Näin itse järkeilen. Saa korjata ja kommentoida.

Onko tuota Sipoa oikeasti rautakauppatavarana, vai pitääkö sitä erikseen tilata?
Ainakaan maaseudulla kysesitä tuotetta ei myydä rautakaupoissa. Eikä tosin käytetäkään missään. Olisikohan syy siinä että ei ole tarjolla.

On kuin entisellä osuuskaupan myyjällä: "Ei oo, ei tuu eikä tilata"

Jos harkkoja on saatavilla helposti, voisi niitä käyttää monessa erikois kohdassa estämässä kylmäsiltoja. Kuten parvekkeiden betonilaatan ja seinän välissä. Yksi hyvä käyttökohde olisi kantavan väliseinän ja anturan välissä alapohjassa. Samoin piipun perustuksissa, jos rossipohja.

Toista pystyyn? kirjoitti:

Sipon puristuslujuus on melkein sama kuin lekallakin, eli jos tuo kestää, niin sipokin. Naapuritalo on kolmekerroksinen n. 12m korkea sipotalo ja pystyssä tuntuu pysyvän. Kevytsoran puristuslujuus on 3N/m2 ja sipon 2,3N/m2. Tuo siis kevytsoran, jossa EPS:ää ei ole.

Kylmäsilta on seinässä koko talon ympäri, eli kooltaan aika massiivinen. Alpohjan eristeenä on usein EPS, mutta seinän kohdalla taasen useimmiten pelkästään leka. Jos talo on vaikka 10mx 15m kooltaan ja alapohja ylettyy 10 cm seinän sisään, niin tuosta saa jo pinta- alaa 5m2, jonka eristävyys on pelkästään tuon lekan U- arvon varassa.

Eli puhutaan aika isosta arvosta. Aikaisemmin ei välttämättä niin isolta ole tuntunut ja lattialämmitys hoitanut, ettei sukan alla tunnu vilpoiselta. Nyt kun eristemäärät ovat huomattavasti isompia ja lattialämmitystä ei välttämättä ole, niin merkitys korostuu.

Itse olen käsityksessä
Sipon eristävyys olisi n. tupla lekaan verrattuna.
Kustannukset n. samaa luokkaa
Kantavuudet ym. samaa luokkaa

Näin itse järkeilen. Saa korjata ja kommentoida.

Lue lisää

Mutta entäpä betoni?

Sipotalo voi pysyä pystyssä, mutta sipo painaa vähän vähemmän kuin betoni...

Betoni painaa noin 2,3 tonnia kuutiolta (2,5 tonnia märkänä). 200 millin seinävahvuudella kuutio riittää aika tarkkaan viiteen seinäneliöön. Antamillani alkuarvoilla siis seinä painaisi 4,6 tonnia / metri (5 tonnia märkänä).

Paljonkos sipo painaa? Jos 60x20x20 harkko painaisi vaikkapa 25 kiloa, tulisi 10 seinäneiön painoksi noin 2,1 tonnia.

Betonista tehty seinä siis yli tuplasti painavampi. Siksi kysyin, kannattaako betonista kylmäsiltaa alkaa katkaisemaan Sipolla.

Lekasta ei kai kukaan ole tässä ollut rakentamassa?

The_Rat kirjoitti:

Mutta entäpä betoni?

Sipotalo voi pysyä pystyssä, mutta sipo painaa vähän vähemmän kuin betoni...

Betoni painaa noin 2,3 tonnia kuutiolta (2,5 tonnia märkänä). 200 millin seinävahvuudella kuutio riittää aika tarkkaan viiteen seinäneliöön. Antamillani alkuarvoilla siis seinä painaisi 4,6 tonnia / metri (5 tonnia märkänä).

Paljonkos sipo painaa? Jos 60x20x20 harkko painaisi vaikkapa 25 kiloa, tulisi 10 seinäneiön painoksi noin 2,1 tonnia.

Betonista tehty seinä siis yli tuplasti painavampi. Siksi kysyin, kannattaako betonista kylmäsiltaa alkaa katkaisemaan Sipolla.

Lekasta ei kai kukaan ole tässä ollut rakentamassa?

Lue lisää

No leka tuli aivan itseltäni, kun usein sokkeli tuosta nikkaroidaan.

Ei aivan oikeasti kantavuus ole ongelma mistään noista tehdessä. Toisaalta jos haluaa sokkelin, johon tarvitsee säännöllisesti ampua singoilla, niin asia voi olla toinen. Betonin puristelujuus taisi olla jotain 20 luokkaa (K20)?

Yllä olevassa tekstissäni oli yksikkö väärin. Piti oleman mm, eikä m.

Mutta jos sipo on 2,3MN/m2, niin 10cm x 10cm palanen kestää jo 23kN, eli aivan sairaan paljon. Tuo siis kestää painoa 2,3 tonnia, eli jos päällä olisi betonia, niin tuosta tulisi 92m korkea seinä, eli n. 10 kertainen varmuusvara. Rakennesuunnittelija nyt tällaisiin ottaa kantaa.

Tuota kylmäsiltaa olen itse pähkäillyt, koska tuo on mielestäni yksi asia mikä "unohdetaan". Onhan se hieman hassua, että seinää optimoidaan, mutta heti seinän vieressä on pelkkää betonia, jossa ei sen kummempia eristyksiä ole, vaan josta muodostuu kylmäsilta. Ei kai kukaan kuitenkaan betonia hyvänä eristeenä pidä.

Hieman kärjistäen. Sama asia kuin jättäisi (kellari)seinässä 10-15cm leveydeltä eristykset pois koko talon ympärysmitan matkalta.

Yllä vastaavasta asiasta jo "Vaihtoehtoja" kirjoitteli, jossa hän ehdotteli anturan alle EPS- levyjä, joka ei liene kovin hyvä idea, kuten jälkeenpäin kirjoiteltiin.

Rak.inssi kirjoitti:

Onko tuota Sipoa oikeasti rautakauppatavarana, vai pitääkö sitä erikseen tilata?
Ainakaan maaseudulla kysesitä tuotetta ei myydä rautakaupoissa. Eikä tosin käytetäkään missään. Olisikohan syy siinä että ei ole tarjolla.

On kuin entisellä osuuskaupan myyjällä: "Ei oo, ei tuu eikä tilata"

Jos harkkoja on saatavilla helposti, voisi niitä käyttää monessa erikois kohdassa estämässä kylmäsiltoja. Kuten parvekkeiden betonilaatan ja seinän välissä. Yksi hyvä käyttökohde olisi kantavan väliseinän ja anturan välissä alapohjassa. Samoin piipun perustuksissa, jos rossipohja.

Lue lisää

Itse tein takan alle nykyiseen talooni tuosta siposta "pedin". Sipon alle bitumia katkaisemaan kosteuden pääsyn ylöspäin.

Rak.inssi kirjoitti:

Onko tuota Sipoa oikeasti rautakauppatavarana, vai pitääkö sitä erikseen tilata?
Ainakaan maaseudulla kysesitä tuotetta ei myydä rautakaupoissa. Eikä tosin käytetäkään missään. Olisikohan syy siinä että ei ole tarjolla.

On kuin entisellä osuuskaupan myyjällä: "Ei oo, ei tuu eikä tilata"

Jos harkkoja on saatavilla helposti, voisi niitä käyttää monessa erikois kohdassa estämässä kylmäsiltoja. Kuten parvekkeiden betonilaatan ja seinän välissä. Yksi hyvä käyttökohde olisi kantavan väliseinän ja anturan välissä alapohjassa. Samoin piipun perustuksissa, jos rossipohja.

Lue lisää

Minä olen käyttänyt sipoa monessa. Harkko (375 mm pitkä ja 200 mm korkea) kun ei maksa tupakkiaskia enempää. Tein stereotason päädyt siitä ja laitoin liimapuulevystä tasot. Toinen komea viritys tuli eteiseen, kun veistelin puukolla harkkoijen sivuihin urat ja liimapuusta tasot jotka varmistin erikeeperillä. Sain niin hienon kenkätelineen että vaimon työkaveri halusi (ja sai) samanlaisen.

Kovasti painoa ei stereotaso kuitenkaan kestä. Telkkaria en uskaltanut laittaa kun normaalin satsin (digiboxi, vahvistin ja Dvd) jo sai harkon lohkeamaan. Mutta näyttää hienolta silti. Harkko maalattu lateksilla ettei jauho pölise.

Toista pystyyn? kirjoitti:

No leka tuli aivan itseltäni, kun usein sokkeli tuosta nikkaroidaan.

Ei aivan oikeasti kantavuus ole ongelma mistään noista tehdessä. Toisaalta jos haluaa sokkelin, johon tarvitsee säännöllisesti ampua singoilla, niin asia voi olla toinen. Betonin puristelujuus taisi olla jotain 20 luokkaa (K20)?

Yllä olevassa tekstissäni oli yksikkö väärin. Piti oleman mm, eikä m.

Mutta jos sipo on 2,3MN/m2, niin 10cm x 10cm palanen kestää jo 23kN, eli aivan sairaan paljon. Tuo siis kestää painoa 2,3 tonnia, eli jos päällä olisi betonia, niin tuosta tulisi 92m korkea seinä, eli n. 10 kertainen varmuusvara. Rakennesuunnittelija nyt tällaisiin ottaa kantaa.

Tuota kylmäsiltaa olen itse pähkäillyt, koska tuo on mielestäni yksi asia mikä "unohdetaan". Onhan se hieman hassua, että seinää optimoidaan, mutta heti seinän vieressä on pelkkää betonia, jossa ei sen kummempia eristyksiä ole, vaan josta muodostuu kylmäsilta. Ei kai kukaan kuitenkaan betonia hyvänä eristeenä pidä.

Hieman kärjistäen. Sama asia kuin jättäisi (kellari)seinässä 10-15cm leveydeltä eristykset pois koko talon ympärysmitan matkalta.

Yllä vastaavasta asiasta jo "Vaihtoehtoja" kirjoitteli, jossa hän ehdotteli anturan alle EPS- levyjä, joka ei liene kovin hyvä idea, kuten jälkeenpäin kirjoiteltiin.

Lue lisää

Joo tuon kylmäsillan jättäminen sokkeliin kuulostaa tosi tyhmältä. Betoni ei tosiaankaan ole eriste.

Jos EPS levyn vetäisi seinää pitkin alas koko sokkelin matkan, ehkä jopa anturaan asti, niin ei tulisi kylmäsiltaa. Mutta millä ulkopuolelta EPS:ää oleva sokkeli pinnoitettaisiin?

Amatööri Doffailija kirjoitti:

Joo tuon kylmäsillan jättäminen sokkeliin kuulostaa tosi tyhmältä. Betoni ei tosiaankaan ole eriste.

Jos EPS levyn vetäisi seinää pitkin alas koko sokkelin matkan, ehkä jopa anturaan asti, niin ei tulisi kylmäsiltaa. Mutta millä ulkopuolelta EPS:ää oleva sokkeli pinnoitettaisiin?

Lue lisää

Siihen voi laittaa kuitulaastin, lasikuituverkon, primerin ja pinnaksi Bettonin
Kivipinnoitteen. Tulee todella siisti Ja lämmin perustusratkaisu.

Lattialaatta on pystyyn nostetun EPS- levyn päällä. Noikohan tuo EPS siinä pystyssä pysyy kokoonpainumatta.

450 milliä epsieristettä lattian alla? Noh, riittää ainakin... :)

Omasta mielestäni tuo ks-versio näyttää parhaalta. Tiiliverhous-versiossa on kylmäsilta (500 milliä kevytbetonia suoraan pihalle), q -versiossa epäilyttää tuo epsi anturan alla.

Itse tekisi mieli valaa lattian muodostava betonilaatta osaksi seinää, lisätä 20 milliä epsiä ja sen päälle uiva laatta. Tulisi minusta tiiviimpi rakenne (kulmissa voi muuten tulla reikä epsiin asti, kun irrotuskaista tekee mutkaa/katkeaa).

Miten olet suunnitellut ilmastointiputkien vetämisen ja tuleeko 1 vai 2 kerrosta? Jos useampi kerros, voisiko ilmastoinnin vetää seinän sisään? MH150 ei välttämättä riitä?

Tuossa ensimmäisessä kuvassa olet piirtänyt vinyyliverhouksen EPS:n päälle. Miten tuollaiseen rakenteeseen kiinnitetään koolaukset niin että pysyy?

Itse olen pohtinut juuri tuollaista rakennetta, kun puutalo miellyttää silmää ulkoapäin, mutta kivitalo sisältäpäin on mielestäni ehdoton. :-)

Tarkoituksenani olisi tehdä yksikerroksinen ~140m2 talo, missä olisi huonekorkeus 3 metriä ja eristyskyvyltään passiiviluokkaaa. Tuohon speksiin sopisi kuin nenä päähän 150mm runko 250mm EPS eriste.

Mutta tuon laudoituksen kanssa olen jäänyt jumiin kun en keksi miten sen koolauksen järkevästi kiinnittää.

Rakentaja 2012 kirjoitti:

Tuossa ensimmäisessä kuvassa olet piirtänyt vinyyliverhouksen EPS:n päälle. Miten tuollaiseen rakenteeseen kiinnitetään koolaukset niin että pysyy?

Itse olen pohtinut juuri tuollaista rakennetta, kun puutalo miellyttää silmää ulkoapäin, mutta kivitalo sisältäpäin on mielestäni ehdoton. :-)

Tarkoituksenani olisi tehdä yksikerroksinen ~140m2 talo, missä olisi huonekorkeus 3 metriä ja eristyskyvyltään passiiviluokkaaa. Tuohon speksiin sopisi kuin nenä päähän 150mm runko 250mm EPS eriste.

Mutta tuon laudoituksen kanssa olen jäänyt jumiin kun en keksi miten sen koolauksen järkevästi kiinnittää.

Lue lisää

Turha huoli. Kiinnitys uretaaniliimalla. Jos oikein pelottaa, että liima ei pidä, voithan kiinittää koolaukset yläpäästä kattotuoleihin, Noin panelointi pysyy, vaikka ei olisi alapäästä ollenkaan kiinni.
Jos te tietäisitte, kuinka huonosti elementtipuutalojen koolausrimat on kiinnitetty runkoon, niin järkyttyisitte. Joskus on käynyt, että kun nosturimies on hiukan nopeasti pudottanut elementin perustukselle, niin panelointi on irronnut.

Rakentaja 2012 kirjoitti:

Tuossa ensimmäisessä kuvassa olet piirtänyt vinyyliverhouksen EPS:n päälle. Miten tuollaiseen rakenteeseen kiinnitetään koolaukset niin että pysyy?

Itse olen pohtinut juuri tuollaista rakennetta, kun puutalo miellyttää silmää ulkoapäin, mutta kivitalo sisältäpäin on mielestäni ehdoton. :-)

Tarkoituksenani olisi tehdä yksikerroksinen ~140m2 talo, missä olisi huonekorkeus 3 metriä ja eristyskyvyltään passiiviluokkaaa. Tuohon speksiin sopisi kuin nenä päähän 150mm runko 250mm EPS eriste.

Mutta tuon laudoituksen kanssa olen jäänyt jumiin kun en keksi miten sen koolauksen järkevästi kiinnittää.

Lue lisää

Meillä valmistuu juuri tuollainen talo. 150 mm muottiharkko ja 230 mm EPS:ää ulkoseinässä. Ei kai tuo nyt mikään passiiviluokka ole. U-arvo 0,16.

Niin ja kylmävesiputki EPSn alle soraan. Siellä se pysyy raikkaana. Kuumavesiputki ensimmäiseen EPS-kerrokseen. Styroxia reunoilla 250 mm ja keskellä 150 mm.

Kaislajalka kirjoitti:

Meillä valmistuu juuri tuollainen talo. 150 mm muottiharkko ja 230 mm EPS:ää ulkoseinässä. Ei kai tuo nyt mikään passiiviluokka ole. U-arvo 0,16.

Niin ja kylmävesiputki EPSn alle soraan. Siellä se pysyy raikkaana. Kuumavesiputki ensimmäiseen EPS-kerrokseen. Styroxia reunoilla 250 mm ja keskellä 150 mm.

Lue lisää

Kiva kuulla ja onnittelut pian valmistuvan talon johdosta!
Kylmävesiputki voisi tosiaan olla EPS:n allakin. Se pitänee asentaa sinne kuitenkin vasta soran täryttämisen jälkeen?

Mitä muita eroja noissa perusmuurin teknisissä yksityiskohdissa on teidän taloonne? Esim.
Onko EPS yhtä 230 mm paksuista levyä?
Missä ja miten on bitumikermit?

Vastauksia aiempiin kysymyksiin:
Piirustukset ovat yksikerroksista varten ajateltu.

Maanvarainen lattia, joten sokkelin seinän sisäpuolella oleva EPS ei kannattele lattiaa. Vaikka kyllä sen voi kuvasta niinkin tulkita kun rupeaa sitä sillä silmällä katsomaan:) Lattia-EPS on kapillaarikatkosepelin päällä, tai tarvittaessa sepelin päällä on suodatinkangas jonka päällä on vähän hiekkaa mikä on helpompi tasoittaa EPS:n alle.

Ja se EPS siinä sokkelin sisäseinän vieressä saa vähän painuakin. Rakenteissa pitää ainakin varautua siihen että lattia voi hieman ajan saatossa painua - lähinnä tämä tulee radonkermin asennuksessa huomioitavaksi asiaksi että kermille jää riittävästi venymisvaraa.

Maanvaraista lattiaa ei oikein kannata tai voi valaa osaksi seinää, vaan sen pitää olla siitä irtonainen rakenne. Radonkermi hoitaa kyllä eristyksen nurkissakin. Irroituskaistan ei tarvitse olla tiivis, se saa katketa.
Irroituskaistan tehtävänä on varmistaa että lattiabetonin mahdollinen eläminen tai liike ei rasita kantavia seiniä mihinkään suuntaan.

Ulkoverhouksen koolaus liimaus ylhäältä kiinni kuten Rak.inssi sanoi.

Ilmastointiputkia en ole miettinyt. Äkkiä ajateltuna en vetäisi kantavan seinän sisään, sillä rakenne heikkenee siltä kohdin aika varmasti liian heikoksi. Kannattaa huomioida että muottiharkon muotti-osuutta ei lasketa ollenkaan mukaan kantavaan osuuteen, vain valettu sisäbetoni.

Amatööri Piirtelijä kirjoitti:

Kiva kuulla ja onnittelut pian valmistuvan talon johdosta!
Kylmävesiputki voisi tosiaan olla EPS:n allakin. Se pitänee asentaa sinne kuitenkin vasta soran täryttämisen jälkeen?

Mitä muita eroja noissa perusmuurin teknisissä yksityiskohdissa on teidän taloonne? Esim.
Onko EPS yhtä 230 mm paksuista levyä?
Missä ja miten on bitumikermit?

Vastauksia aiempiin kysymyksiin:
Piirustukset ovat yksikerroksista varten ajateltu.

Maanvarainen lattia, joten sokkelin seinän sisäpuolella oleva EPS ei kannattele lattiaa. Vaikka kyllä sen voi kuvasta niinkin tulkita kun rupeaa sitä sillä silmällä katsomaan:) Lattia-EPS on kapillaarikatkosepelin päällä, tai tarvittaessa sepelin päällä on suodatinkangas jonka päällä on vähän hiekkaa mikä on helpompi tasoittaa EPS:n alle.

Ja se EPS siinä sokkelin sisäseinän vieressä saa vähän painuakin. Rakenteissa pitää ainakin varautua siihen että lattia voi hieman ajan saatossa painua - lähinnä tämä tulee radonkermin asennuksessa huomioitavaksi asiaksi että kermille jää riittävästi venymisvaraa.

Maanvaraista lattiaa ei oikein kannata tai voi valaa osaksi seinää, vaan sen pitää olla siitä irtonainen rakenne. Radonkermi hoitaa kyllä eristyksen nurkissakin. Irroituskaistan ei tarvitse olla tiivis, se saa katketa.
Irroituskaistan tehtävänä on varmistaa että lattiabetonin mahdollinen eläminen tai liike ei rasita kantavia seiniä mihinkään suuntaan.

Ulkoverhouksen koolaus liimaus ylhäältä kiinni kuten Rak.inssi sanoi.

Ilmastointiputkia en ole miettinyt. Äkkiä ajateltuna en vetäisi kantavan seinän sisään, sillä rakenne heikkenee siltä kohdin aika varmasti liian heikoksi. Kannattaa huomioida että muottiharkon muotti-osuutta ei lasketa ollenkaan mukaan kantavaan osuuteen, vain valettu sisäbetoni.

Lue lisää

Eilen ei vastaaminen jostain syystä onnistunut, mutta laitetaan uudestaan josko onnistuisi...

AH. Katsoin huonosti kuvaa. Lattia on siis maanvarainen, eikä maanvastainen. Taitaa nykyään usein olla niin, että vaikka laatta on maanvastainen, niin se ei kuitenkaan ole maanvarainen. Tällaisessa tapauksessa laatan pitäisi ylettyä seinään n. 10 cm, että laatta kantaa, niin kuin The_ Rat tuossa yllä kirjoittelee. Yllä olevalla tavalla saumasta saadaan myös tiivis, kuten The_Rat myös kirjoittaa. Kantavan laatan päälle tulee tällöin vielä pintavalu.

Anturan alle en missään nimessä laittaisi EPSää, kuten yllä jo kerrottu miksi ei.

En tuota sipoa pitäisi kylmäsiltana tuossa tiiliversiossa. Ei mikään paras eristys, mutta onhan tuollaisen 500 sipon U- arvo kuitenkin 0,21. Katkaiseee tuolla jo mainiosti kylmäsillan.

Itse teksin tuolla sipo- versiolla niin, että laatta ulottuisi noiden sipoharkkojen päälle. Sisäseinä jatkuisi tuosta laatan päältä ylöspäin. Näinhän yleensä tehdään kun alapohjassa on kantava laatta (esim. ontelo-, tai sipolaatta). Tuossa versiossa tekisin sokkelikermin ehdottomasti ulottumaan maan pintaan saakka, enkä jättäisi rakannetta patolevyn varaan.

Erittäin hyvät kuvat kyllä!


Tähän jälkimmäiseen viestin vielä.

Tuollainen maanvarainen laatta on halvempi tehdä, mutta kannattaa kyllä vielä miettiä haluatko lattian liikkuvan. Muutama milli ei mitään haitanne, mutta jos lattia painuisi esim. pari senttiä (kuten itsellä autotallissa), niin lattialistat irvistävät, vesiputket toivottavasti venyvät, viemäreissä on löysää jne. Ei kai tuollaista kukaan kuitenkaan halua.

Tuota soraa ei täryllä voi enää tiivistää. Sora on kuin kuulalaakeria ja juoksee täryn alta pois. Sorassa pitäisi olla mukana pienempää ainesta, jotta se tiivistyisi ja pysyisi paikallaan. Tämä pienmepi aines sitten taas johtaa kosteutta kapillaarisesti, joten ei käy.

Ei noiden EPSien aivan suorassa tarvi ollakkaan. Kyllä betoni sitten epätasaisuudet tasaa, jossakin laatta on 8cm ja jossakin 10cm. Ei merkitystä.

Olisi siinä naapureilla ainakin naurussa pitelemistä kun olisi eräänä kauniina aamuna ulkoverhous, smyygit, koolaukset ja eristeet pitkin pihamaata.

Voi olla että olen hieman tippunut noiden liimojen tehoista pihalle, mutta jos runko on 150mm valuharkko, siihen on liimattu vaikka 150mm EPS 100 ja sen päälle on liimattu 100mm EPS 60 ja sen päälle lopulta koolaukset, niin...

... noh... epäilyttää ainakin jonkin verran. Mutta onko pelkoni turha?

Toivottavasti on turha, koska tuossa olisi varmaan taloni rakenne. Kuulostaa helpolta ja halvalta rakenteelta. Ja on takuuvarmasti lämmin, eikä keittönkaapit tipu seinältä.

Mikä ero on liimavaahdolla ja liimalaastilla?
Eristerappausjärjestelmissä näyttäisi olevan ensisijaisena liima-aineena aina joku liimalaasti. Joissain sanotaan että voidaan käyttää myös liimavaahtoa.

Mulla on rakenteilla saman tyyppinen rakenne. Leca 200mm EPS 200mm puu-julkkari.

Mä ratkaisin tuon koolausriman kiinnityksen siten, että teen sisempään EPS-kerrokseen 50x100 pystyrungon K1000 kivirunkoon kiinni. Koolausrimat sitten kiinni ulommaisen EPS-kerroksen läpi tähän pystyrunkoon.

En henk.koht uskaltaisi jättää koolausta/ulkoverhousta pelkän liiman varaan roikkumaan.. Vaikka se liima kestäisikin alkuun, mutta talon pitäisi kestää vuosikymmenet...

Kiitoksia kommentista.
Koolausrima on alhaalta kiinni koolaussiteellä ihan samalla tavalla kuin tiiliseinäkin. Siis seinästä ulospäin sinkitty metalli vain vähän alaspäin taivutettuna ja sitten kiinni koolauspuuhun. Tämä aiheuttaa koolaukselle vedon vain seinää kohden. Se ei estä pientä liikkumista ylös tai alas, sillä EPS joustaa. Ylösalas liikkeen estää vain EPS:n seisominen anturan päällä, liima ja yläkiinnitys.

Kattoon ajattelen tällä hetkellä aika perinteistä "Tuplavarma" ratkaisua: Kipsilevy, 48x48, höyrynsulku, 100 mm mineraalivillalevyjä, 400...500 mm

Tuo höyrynsulku on tosiaan yksi asia, mistä harva tykkää. Itsekin mietin vaihtoehtoja, mutta päädyin sitten takaisin normaaliin höyrynsulkuun.

Harkitsin ensin Finnfoam FK-300 täyspontattu 30mm laittamista höyrynsuluksi butyylimössöllä tiivistettynä ja sillä olisi sitten katkaissut puista tulevan "kylmäsillan". Mutta en tykkää siitä, että Finnfoam ei ole palamaton materiaali. Sitten tuon vaihtoehdoksi harkitsin ISOVER REK-31 25mm, mutta se on niin kallista, että sillä hinnalla saisi 300 mm enemmän puhallusvillaa - eikä sen höyrynsulku taida olla alumiinikalvoa alumiiniteippiä kummempi. Luulen että huolellisesti tehty höyrynsulkumuovi on kuitenkin parempi kuin teipattu alumiini.

Itse luovuin ontelolaatoista yläpohjassa kun mulle selvisi että tulipalon sattuessa ne eivät ole paljoa parempia kuin perinteinen puuyläpohja - joten aika suuri hintaero ei ole mielestäni sen arvoinen. Mutta jos rahalla ei olisi muitakin käyttökohteita, niin ehkä itsekin laittaisin onteloyläpohjan.

Selvitäthän sitten myös sen, että tarvitseeko ontelolaatan päälle enää höyrynsulkua, edes puhallusvillan kanssa. Tiedän että joissain paikoissa se on laitettu ja menee varmasti helposti rikki, joten joissain se on korvattu bitumihuovalla. Mutta tarvitaanko sitä anna oikeasti? Muistan että siitä olisi ollut eriäviäkin mielipiteitä - itse en osaa sanoa.

JMOH kirjoitti:

Mulla on rakenteilla saman tyyppinen rakenne. Leca 200mm EPS 200mm puu-julkkari.

Mä ratkaisin tuon koolausriman kiinnityksen siten, että teen sisempään EPS-kerrokseen 50x100 pystyrungon K1000 kivirunkoon kiinni. Koolausrimat sitten kiinni ulommaisen EPS-kerroksen läpi tähän pystyrunkoon.

En henk.koht uskaltaisi jättää koolausta/ulkoverhousta pelkän liiman varaan roikkumaan.. Vaikka se liima kestäisikin alkuun, mutta talon pitäisi kestää vuosikymmenet...

Lue lisää

Hyvä idea, kiitoksia. Käytätkö liimaa ollenkaan EPS:n kiinnittämiseen?
Tuon rakenteen varsinainen tavoite taitaa olla se, että liiman voi jättää kokonaan pois? Sen syyn takia taidan tuotakin ruveta harkitsemaan.

Voisi joskus laskea, että onko tuosta puurakenteesta hyötyä vai haittaa lämmöneristyksen kannalta. Sillä voihan koolausiteet kiinnittää suoraan betoniseinään ja laittaa niitä sitten tarvittaessa enemmänkin, joten puukehikko ei ole sekään välttämätön.

Siis hyötyhän puukehikosta tulisi siitä kun metallinen koolausside ei mene suoraan betoniseinään asti, vaan puuhun. Ja puu on eri kohdista sitten kiinni betoniseinässä. Kattotikkaat olen ajatellut kiinnittää tuolla tavalla, että on puuta kattotikkaiden ja betoniseinän välissä EPS:n sisällä. Vaikka en kyllä ole siitäkään laskenut että onko se oikeasti tarpeellinen kylmäsillan katko.

JMOH kirjoitti:

Mulla on rakenteilla saman tyyppinen rakenne. Leca 200mm EPS 200mm puu-julkkari.

Mä ratkaisin tuon koolausriman kiinnityksen siten, että teen sisempään EPS-kerrokseen 50x100 pystyrungon K1000 kivirunkoon kiinni. Koolausrimat sitten kiinni ulommaisen EPS-kerroksen läpi tähän pystyrunkoon.

En henk.koht uskaltaisi jättää koolausta/ulkoverhousta pelkän liiman varaan roikkumaan.. Vaikka se liima kestäisikin alkuun, mutta talon pitäisi kestää vuosikymmenet...

Lue lisää

Varsinaista pahvitaloa rakennat. Äänet kuuluu läpi. Kun ulkona puhutaan niin sisällä tiedetään mistä on kysymys. Paasikivitalot sössi tehdä myös tällä rakenteella ja lopputulos on nähtävissä. Oikea tapa on tehdä MH-150 tai MH- 200mm betoni runko ja siihen EPSit oman maun mukaan ulkopuolelle. Kyllä pelittää, on desibeliarvot ja u-arvot kohdallaan, sekä markkinoiden massiivisin runkorakenne.

Amatööri Piirtelijä kirjoitti:

Kiitoksia kommentista.
Koolausrima on alhaalta kiinni koolaussiteellä ihan samalla tavalla kuin tiiliseinäkin. Siis seinästä ulospäin sinkitty metalli vain vähän alaspäin taivutettuna ja sitten kiinni koolauspuuhun. Tämä aiheuttaa koolaukselle vedon vain seinää kohden. Se ei estä pientä liikkumista ylös tai alas, sillä EPS joustaa. Ylösalas liikkeen estää vain EPS:n seisominen anturan päällä, liima ja yläkiinnitys.

Kattoon ajattelen tällä hetkellä aika perinteistä "Tuplavarma" ratkaisua: Kipsilevy, 48x48, höyrynsulku, 100 mm mineraalivillalevyjä, 400...500 mm

Tuo höyrynsulku on tosiaan yksi asia, mistä harva tykkää. Itsekin mietin vaihtoehtoja, mutta päädyin sitten takaisin normaaliin höyrynsulkuun.

Harkitsin ensin Finnfoam FK-300 täyspontattu 30mm laittamista höyrynsuluksi butyylimössöllä tiivistettynä ja sillä olisi sitten katkaissut puista tulevan "kylmäsillan". Mutta en tykkää siitä, että Finnfoam ei ole palamaton materiaali. Sitten tuon vaihtoehdoksi harkitsin ISOVER REK-31 25mm, mutta se on niin kallista, että sillä hinnalla saisi 300 mm enemmän puhallusvillaa - eikä sen höyrynsulku taida olla alumiinikalvoa alumiiniteippiä kummempi. Luulen että huolellisesti tehty höyrynsulkumuovi on kuitenkin parempi kuin teipattu alumiini.

Itse luovuin ontelolaatoista yläpohjassa kun mulle selvisi että tulipalon sattuessa ne eivät ole paljoa parempia kuin perinteinen puuyläpohja - joten aika suuri hintaero ei ole mielestäni sen arvoinen. Mutta jos rahalla ei olisi muitakin käyttökohteita, niin ehkä itsekin laittaisin onteloyläpohjan.

Selvitäthän sitten myös sen, että tarvitseeko ontelolaatan päälle enää höyrynsulkua, edes puhallusvillan kanssa. Tiedän että joissain paikoissa se on laitettu ja menee varmasti helposti rikki, joten joissain se on korvattu bitumihuovalla. Mutta tarvitaanko sitä anna oikeasti? Muistan että siitä olisi ollut eriäviäkin mielipiteitä - itse en osaa sanoa.

Lue lisää

> tarvitseeko ontelolaatan päälle enää höyrynsulkua, edes
> puhallusvillan kanssa. Tiedän että joissain paikoissa se
> on laitettu ja menee varmasti helposti rikki, joten joissain
> se on korvattu bitumihuovalla.

Tarkoitatko, että höyrysulku tulisi päälle, eli yläpuolelle? Tuollaista en muista missään nähneeni. Bitumihuopa siinä voisi olla kapillaarikatkona estämässä rakennusaikaisen kosteuden siirtymistä villoihin, tms?

Joissain kohteissa olen nähnyt laitettavan höyrysulun ontelolaatan sisäpuolelle. Hyöty on kai parhaimmillaankin kyseenalainen, mikäli mitään merkittävästi kosteudesta kärsivää ei ontelolaatan päälle suoraan laita. Hinnasta riippuen (alkaa kohta olla talon kallein kohta) olen suunnitellut eps- / vastaavaa levyä eristeeksi, Jos päälimmäisen kerroksen laittaisi limittäin, menisi vielä mahdollisen vuodon kattoon iskiessä vesi kivasti eristeitä pitkin ulkoseinälle asti, eikä kertyisi muhimaan kattoon. Tiedä sitten toimisiko... Toisena vaihtoehtona tehdä käännetty katto varsinasen vesikatteen alle, mutta sitten pitäisi jo viemäröidä vedet, että olisi oikein tehty (muuten kertyy seinän eristekerrokseen, mikä ei ole hyvä sekään).

Kalliimpihan tuo laatta joka tapauksessa on, mutta äänieristyksen kannalta ehkä järkevä. Ja palonkin sattuessa korjauskohteita on ehkä yksi vähemmän (joskaan en nyt ajatellut kotiani polttaa kuitenkaan). :)

The_Rat kirjoitti:

> tarvitseeko ontelolaatan päälle enää höyrynsulkua, edes
> puhallusvillan kanssa. Tiedän että joissain paikoissa se
> on laitettu ja menee varmasti helposti rikki, joten joissain
> se on korvattu bitumihuovalla.

Tarkoitatko, että höyrysulku tulisi päälle, eli yläpuolelle? Tuollaista en muista missään nähneeni. Bitumihuopa siinä voisi olla kapillaarikatkona estämässä rakennusaikaisen kosteuden siirtymistä villoihin, tms?

Joissain kohteissa olen nähnyt laitettavan höyrysulun ontelolaatan sisäpuolelle. Hyöty on kai parhaimmillaankin kyseenalainen, mikäli mitään merkittävästi kosteudesta kärsivää ei ontelolaatan päälle suoraan laita. Hinnasta riippuen (alkaa kohta olla talon kallein kohta) olen suunnitellut eps- / vastaavaa levyä eristeeksi, Jos päälimmäisen kerroksen laittaisi limittäin, menisi vielä mahdollisen vuodon kattoon iskiessä vesi kivasti eristeitä pitkin ulkoseinälle asti, eikä kertyisi muhimaan kattoon. Tiedä sitten toimisiko... Toisena vaihtoehtona tehdä käännetty katto varsinasen vesikatteen alle, mutta sitten pitäisi jo viemäröidä vedet, että olisi oikein tehty (muuten kertyy seinän eristekerrokseen, mikä ei ole hyvä sekään).

Kalliimpihan tuo laatta joka tapauksessa on, mutta äänieristyksen kannalta ehkä järkevä. Ja palonkin sattuessa korjauskohteita on ehkä yksi vähemmän (joskaan en nyt ajatellut kotiani polttaa kuitenkaan). :)

Lue lisää

Mikset laita sipolankkuja? Kai noita edelleen myyvät?

25cm paskut sipolankut vastaavat vajaa 10cm villaa ja ilmatiiveys vastaa onteloa. Tuohon lankkujen päälle villaa päälle maun mukaan niin paljon kuin lystää.

En tiedä hinnoista ja rajoittavana tekijänä voi olla myös maks 6m jänneväli.

Sipo eristää hyvin ääntä ja helpop tehdä. Ei tarvitse mitään teippailua ym.

Vanhanaikainen. kirjoitti:

Mikset laita sipolankkuja? Kai noita edelleen myyvät?

25cm paskut sipolankut vastaavat vajaa 10cm villaa ja ilmatiiveys vastaa onteloa. Tuohon lankkujen päälle villaa päälle maun mukaan niin paljon kuin lystää.

En tiedä hinnoista ja rajoittavana tekijänä voi olla myös maks 6m jänneväli.

Sipo eristää hyvin ääntä ja helpop tehdä. Ei tarvitse mitään teippailua ym.

Lue lisää

6 metrin jänneväli on vähän hankala. Vaatisi kantavan seinän sitten keskelle taloa. Ei mahdoton nykysuunnitelmilla kylläkään.

Olen kyllä kuullut, että myyvät nihkeästi pelkkiä lankkuja. Tiedä sitten, pitääkö paikkaansa. Luulisi että kauppa se on, mikä kannattaa.

The_Rat kirjoitti:

> tarvitseeko ontelolaatan päälle enää höyrynsulkua, edes
> puhallusvillan kanssa. Tiedän että joissain paikoissa se
> on laitettu ja menee varmasti helposti rikki, joten joissain
> se on korvattu bitumihuovalla.

Tarkoitatko, että höyrysulku tulisi päälle, eli yläpuolelle? Tuollaista en muista missään nähneeni. Bitumihuopa siinä voisi olla kapillaarikatkona estämässä rakennusaikaisen kosteuden siirtymistä villoihin, tms?

Joissain kohteissa olen nähnyt laitettavan höyrysulun ontelolaatan sisäpuolelle. Hyöty on kai parhaimmillaankin kyseenalainen, mikäli mitään merkittävästi kosteudesta kärsivää ei ontelolaatan päälle suoraan laita. Hinnasta riippuen (alkaa kohta olla talon kallein kohta) olen suunnitellut eps- / vastaavaa levyä eristeeksi, Jos päälimmäisen kerroksen laittaisi limittäin, menisi vielä mahdollisen vuodon kattoon iskiessä vesi kivasti eristeitä pitkin ulkoseinälle asti, eikä kertyisi muhimaan kattoon. Tiedä sitten toimisiko... Toisena vaihtoehtona tehdä käännetty katto varsinasen vesikatteen alle, mutta sitten pitäisi jo viemäröidä vedet, että olisi oikein tehty (muuten kertyy seinän eristekerrokseen, mikä ei ole hyvä sekään).

Kalliimpihan tuo laatta joka tapauksessa on, mutta äänieristyksen kannalta ehkä järkevä. Ja palonkin sattuessa korjauskohteita on ehkä yksi vähemmän (joskaan en nyt ajatellut kotiani polttaa kuitenkaan). :)

Lue lisää

Juu tuota tarkoitin että bitumikermi ontelolaatan päälle ja sen bitumikermin päälle sitten kattokannattajat ja puhallusvilla.

Alla olevassa linkissä sanotaan että Bitumikermi TL 2 on sopiva ontelolaatan höyrynsuluun:
http://www.kattoliitto.fi/files/238/Toimivat_Katot_07.pdf

Mitenkäs tuo puu käyttäytyy tuolla eristekerroksen sisällä? Aika tiiviissä paikassa on joka tapauksessa, eli jos se saa kosteutta jostakin...

Laskin hieman lämmönjohtavuuksia. Tässä perusarvot ja kerrokset:
150 betoni
100 EPS 60S (0,039 W/mK)
150 EPS 60S (0,039)
Yhteensä U-arvo = 0,150

Kun laittaa 48 mm leveää mäntyä (0,12 W/mK) kylmäsillaksi tuohon 100 mm EPS kerrokseen, niin U-arvo huononee 0,155:aan, jo ilman mitään metallikiinnityksiä. Jos arvioidaan että 4 mm halkaisijan ruostumattomasta teräksestä (30 W/mK) olevia kiinnikkeitä on 2 kpl / m2 seinässä tuon 150 mm EPS kerroksen läpi, niin U-arvo on 0,157.

100 EPS 60S (0,039) ja
150 EPS 60S (0,039) kerrokset ilman puuta, mutta molempien läpi 400 mm välein 2,7 m korkeaan seinään yksi kappale 4 mm halkaisijaltaan ruostumattomasta teräksestä (30W/mK) koolaussiteitä huononta U-arvoa aika vähän: U-arvo = 0,151

Amatööri Piirtelijä kirjoitti:

Laskin hieman lämmönjohtavuuksia. Tässä perusarvot ja kerrokset:
150 betoni
100 EPS 60S (0,039 W/mK)
150 EPS 60S (0,039)
Yhteensä U-arvo = 0,150

Kun laittaa 48 mm leveää mäntyä (0,12 W/mK) kylmäsillaksi tuohon 100 mm EPS kerrokseen, niin U-arvo huononee 0,155:aan, jo ilman mitään metallikiinnityksiä. Jos arvioidaan että 4 mm halkaisijan ruostumattomasta teräksestä (30 W/mK) olevia kiinnikkeitä on 2 kpl / m2 seinässä tuon 150 mm EPS kerroksen läpi, niin U-arvo on 0,157.

100 EPS 60S (0,039) ja
150 EPS 60S (0,039) kerrokset ilman puuta, mutta molempien läpi 400 mm välein 2,7 m korkeaan seinään yksi kappale 4 mm halkaisijaltaan ruostumattomasta teräksestä (30W/mK) koolaussiteitä huononta U-arvoa aika vähän: U-arvo = 0,151

Lue lisää

Ensin mainitussa vaihtoehdossa kiinnike menee vain yhden eristeen läpi ja kylmäsilta terminoituu puuhun. Puu ei varsinaisesti ole lämmöneriste, muttei myöskään lämmönjohde.

Kun kiinnikkeen viedään koko eristekerroksen läpi suoraan betoniin niin sulla on koko seinän läpi kulkevia kylmäsiltoja ammuttu seinä tayteen. Kylmäsilta ei katkea missään kohtaa ja tämä vaikuttaa takuulla jo seinän sisäpuolen pintalämpötilaankin. Voi olla hazardin näköinen seinä lämpökameralla katsottuna. ;) Jos näin aiot tehdä niin yritä ihmeessä löytää joku muu kiinnike mikä ei johda lämpöä niin paljon kuin teräs..

Jos EPS:iä käyttää eristeenä, niin kannattanee harkita carbon-laatuja (0,032 W/mK), niin voit kutistaa eristepaksuuden 200mm.

Levytsoraharkko 200mm
EPS Carbon 200mm (huomioitu puut kiinnikkeet)
Puuverhous 28mm
U~ 0,135

JMOH kirjoitti:

Ensin mainitussa vaihtoehdossa kiinnike menee vain yhden eristeen läpi ja kylmäsilta terminoituu puuhun. Puu ei varsinaisesti ole lämmöneriste, muttei myöskään lämmönjohde.

Kun kiinnikkeen viedään koko eristekerroksen läpi suoraan betoniin niin sulla on koko seinän läpi kulkevia kylmäsiltoja ammuttu seinä tayteen. Kylmäsilta ei katkea missään kohtaa ja tämä vaikuttaa takuulla jo seinän sisäpuolen pintalämpötilaankin. Voi olla hazardin näköinen seinä lämpökameralla katsottuna. ;) Jos näin aiot tehdä niin yritä ihmeessä löytää joku muu kiinnike mikä ei johda lämpöä niin paljon kuin teräs..

Jos EPS:iä käyttää eristeenä, niin kannattanee harkita carbon-laatuja (0,032 W/mK), niin voit kutistaa eristepaksuuden 200mm.

Levytsoraharkko 200mm
EPS Carbon 200mm (huomioitu puut kiinnikkeet)
Puuverhous 28mm
U~ 0,135

Lue lisää

Joo, juuri noilla periaatteilla tuon laskin, teräkset vain ulomman eristeen läpi ja puu vain sisemmässä eristeessä. Laskin ihan DOF-Lämmöllä, RakMk:n mukaiset vaihtoehdolla.

Paljonko sinulla on terässiteitä neliömetriä kohden? Tai vaihtoehtoisesti kuinka monta on kiinnitetty yhteen pystypuuhun?

Noita kylmäsiltoja on tosiaan tarkoitus välttää tai ainakin minimoida. Siis juuri niitä, mitä lähes kaikki eristeharkkoratkaisut aiheuttavat 8,3 kpl / m2 ja tiilijulkisivut 4 kpl / m2.

Tarkoitus olisi tyytyä yhteen siteeseen koolauksen alareunassa. Toki jos joku tietäisi muun vaihtoehdon kuin teräs tuohon tarkoitukseen, niin aina parempi.

P.S.
Tuuletusraon ulkopuolella olevaa verhousta ei oteta mukaan seinän U-arvon laskennassa.

Harkko vs. elementti sisältää kaksi etua:
1) Tiivis rakenne. Elementeissä on saumoja, joiden tiiveydestä on huolehdittava erikseen. Ei hirveän iso ongelma.
2) Oma työ. Harkkoja on suhteellisen helppo (joskin raskas) latoa päällekkäin. Betonivaluissakin voi itse tehdä hommia jos siltä tuntuu... Elementin kanssa? Njoo... Kai ne voisi itse valaa ja tilata auton nostamaan paikalleen. :)

Itse asiassa, ei huono idea tuo itse valaminenkaan. Kun vaan olisi tilaa tehdä tuo.

Raha.

Heti kun elementtirakentaminen on yhtä edullista, kuin harkoilla rakentaminen, niin sitten elementtirakentaminen sen oman siivunsa ottaakin. Mutta harkkoja sitä odotellessa...

Kannattaako EPS ostaa valmina oikean paksuisena ja täyspitkänä ja sitten saumata jotenkin erityisen huolellisesti, vai kannattaako laittaa 1x1,2 m levyistä ja limittää saumat?

Jos ostaisi valmiiksi täyspaksun ja täyspitkän EPS elementin, esim. 4000x1200x25 niin ei tarvitsisi sitten EPS levyjä enää toistensa päälle liimata. Mutta onko tällaisen ison levyn liimaaminen seinään liian hankalaa?

Erityisesti mietityttää, kun noita levyjä ei normaalisti myydä 100 mm paksumpina joten voi olla että pitää joka tapauksessa tilata 150 mm levyt erikseen, ja jos pitää omilla mitoilla tilata, niin miksei sitten tilaisi samalla kertaa juuri oikean kokoiset.

Kuten sanoit, niin kosteus ei ole ongelma, mutta jäätymisen takia se kastepiste kannattaa selvittää. Ja erityisesti, että onko se pakkasen puolella. Jos on, niin silloin on aina vaarana, että se vesihöyry tiivistyy betonin huokoisten sisään ja jäätyy sinne.

Tässä samassa ketjussa on aiemmin esitetty aika tarkat ohjeet siitä, miten sen voi katsoa. Etsi se vaikka "DOF-lämpö" sanalla.

Vaikka betoni periaatteessa kestää sen vesihöyryn tiivistymisen ja jäätymisen, niin kyllä kaikki sen silti myöntävät että riittävän monta jäätymiskertaa heikentää betonia.

EPS:ään sen sijaan ei jää pysyviä muutoksia vaikka vesi sen sisällä jätyisikin.

Amatööri Piirtelijä kirjoitti:

Kuten sanoit, niin kosteus ei ole ongelma, mutta jäätymisen takia se kastepiste kannattaa selvittää. Ja erityisesti, että onko se pakkasen puolella. Jos on, niin silloin on aina vaarana, että se vesihöyry tiivistyy betonin huokoisten sisään ja jäätyy sinne.

Tässä samassa ketjussa on aiemmin esitetty aika tarkat ohjeet siitä, miten sen voi katsoa. Etsi se vaikka "DOF-lämpö" sanalla.

Vaikka betoni periaatteessa kestää sen vesihöyryn tiivistymisen ja jäätymisen, niin kyllä kaikki sen silti myöntävät että riittävän monta jäätymiskertaa heikentää betonia.

EPS:ään sen sijaan ei jää pysyviä muutoksia vaikka vesi sen sisällä jätyisikin.

Lue lisää

No jos sisäpinnassa on esim. 40mm eristettä ja sitten 150mm betonia ja lopuksi 200mm EPS:ää,. niin voisin vaikka vannoa että sellaista keliä ei pakkasilla ole, missä kastepiste olisi siinä betonissa 40mm eristeen jälkeen.

En osaa sitä laskea, mutta olen liki 100% varma "mutu" periaatteella siitä.

Sisäpuolen eristeeksi ja se mihin ne sähköputken yms. ajattelin upottaa olisi vaikkapa FinnFoam eristettä, joka on melko höyrytiivistä itsessään. Ja sisimpänä ollessaan se tekisi seinästä juuri oikeaoppisen ulospäin harvenevan.

Esim. tämä tuote olisi helppo asentaa ja neliöhinta on sangen kohtuullinen:
http://kauppa.taloon.com/PublishedService?file=page&pageID=9&itemcode=FF-300-S40SU

Mutta kuten mainittua... 250mm EPS:ää ulkopuolella on aivan yhtä hyvä tai parempi... jos ei niiden rasioiden ja putkien veto harkon sisään pelota.