Selvä, tämän ikäisenä minäkin jo tiedän, mitä haluan elämässäni tehdä: haluan kolumnistiksi lehteen tai julkaisuun. Eikä se ole mikään yhtäkkinen päähänpisto, vaan olen kirjoittanut "koko ikäni" ja myös opiskellut eri kirjoittamisen kursseja. Niin tai näin, olen hyvä kirjoittaja, tiedän sen ja tiedän siis myös sen, että sitä minä haluan. Miten saan kirjoituksiani esille, otanko suoraan yhteyttä johonkin pieneen lehteen vai kuinka? Ei kitos ehdotuksia, vaan onko kenelläkään oikeasti tietoa?
Haluan kolumnistiksi
caritacamilla
244977
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Ei kukaan, joka on käynyt kirjoittamisen alkeiskurssin vaikka koulussakin, ole tietämätön siitä, että ensin pitää sepustuksiaan tarjota paikallisiin lehtiin, ilmaisjakelulehtiin ja muihin mitättömiin julkaisuihin, ennenkuin vähitellen voi saada tekeleitään julki jossain isommassa lehdessä. Odottaako neiti, että joku Kolumnisti kertoo sinulle tämän, ennen kuin uskot? Muuten on kysymyksessä pelkkä ehdotus, ja niitä et halua? Oletko putkiaivoinen? Saatat sopia hyvinkin lehtikirjoittelijaksi.
Mee vaikka Idolsiin ja mokaa siellä niin kunnolla et kaikki ip-lehdet, seiskat jne kirjottaa susta. sit sen jälkeen tarjoot kolumnias jolleki.
Täytyypä "hethethet" tehdä juuri noin; itselläsi taitaa olla kokemusta ja arvattavasti et päässyt edes alkukarsinnoista läpi:)))))
mä päätän kenen kolumnit julkastaan.
no hyvä, ehkä se sopii sulle paremmin kun ura Idols-laulajana
sopii.
Tämä artikkeli sopii täydellisesti tähän kysymykseen.
Selkeä askel askeleelta opas miten hankkia unelmiesi duuni ilman virallista koulutusta:
http://www.fourhourworkweek.com/blog/2011/09/29/8-steps-to-getting-what-you-want-without-formal-credentials/
Jos katsot kolumneja, kuten HS:n sivuilla, niin huomaat niiden olevan koulutettuja julkkiksia.
Eli
Matti Mäkelä
Rosa Meriläinen
Johanna Korhonen
Tai
Anna-Liisa Härkönen
Ruben Stiller
Alexandra Salmela
Kolumnin idea on se, että kuvassa on tunnettu ihminen ja se, että se ihminen on koulutettu ja osaa kirjoittaa, sillä on mielipiteitä ja perusteltuja sellaisia.
Eli lue itsellesi ensi akateeminen tutkinto, mene Pressiklubiin vieraaksi, hanki kirjallesi kustannussopimus ja sitten ala kyselemään kolumnipaikkoja itsellesi.
"Eli lue itsellesi ensi akateeminen tutkinto, mene Pressiklubiin vieraaksi, hanki kirjallesi kustannussopimus ja sitten ala kyselemään kolumnipaikkoja itsellesi."
Tähän voisi lisätä vain, että kun nuo meriitit on saavutettu, niin yleensä sinua kysytään yhden sun toisen lehden kolumnistiksi. Marssijärjestys ei siis ole se, että sinä kyselet niitä paikkoja. Paikallislehtien kolumnistipaikat on tietysti erikseen.
Tämä on oikeastaan aika hassua, että julkaisseesta kirjailijasta tulee yllättäen kaikkien alojen asiantuntija riippumatta siitä, mikä heidän koulutustaustansa tai todellinen asiantuntemuksensa on. Tästähän jotkut kirjailijat ovat valitelleet, mutta on tietysti niitäkin jotka mielellään paistattelevat julkisuudessa viisaan sädekehä päänsä päällä.
Ai, ketju olikin jo alkuvuodelta. Joko aloittaja on saanut kolumninsa julkaistua? Katsoin nimimerkistä, että on jo keski-ikäinen täti. Nyt pitäisi takoa ja julkaista se romaani, ainakin.
Kolumneilla ei todellakaan elä, niin kuin joku Carrie Bradshaw tekee. :) Niistä saa muutaman kympin kuussa jos saa tekeleensä johonkin läpi, eli tuskin saa.
No ei todellakaan elä. Mutta idea niissä onkin se, että ei niillä kuulukaan elää. Ja jos joku kuvittelee jonkun jenkkisarjan olevan todellista elämää, on tosi hukassa.
Vähän tuo ap kuulostaa sellaista kuvittelevan, jos se on hänen toiveammattinsa..? No, joka lähtöön jne.
Kannattaa julkaista huomiota herättäviä teoksia, sen jälkeen avautuvat kolumnistitarjoukset. Kyllä se siitä!
Itse olen tilannut kolumneja toimitussihteerinä eräässä lehdessä ja myöhemmin kirjoittanut niitä itse lehteen.
Riippuu lehdestä, pitääkö olla nimeä. Moniin riittää, jos
1) Osaa kirjoittaa helvetin hyvin
2) On jotain (omaa) sanottavaa
Joissain lehdissä auttaa, jos on jonkin alan asiantuntija, vaikka sitten pitkäaikaisen kiinnostuksen kautta.
Lehtialan kokemukseni perusteella voin sanoa, että hyviä kolumnisteja on todella vaikea löytää. Kilpailu ei siis ole niin kova kuin voisi kuvitella, joskaan pelkillä kolumneilla ei tässä maassa elä kuin ehkä Jyrki Lehtola.
Lykkyä!
"1) Osaa kirjoittaa helvetin hyvin
2) On jotain (omaa) sanottavaa"
En tiedä missä teit duunia, mutta tuo ainakin on väärin. Hyvä ja selkeä kirjoittaminen riittää, ei tarvitse olla mitään mukatyylisen yli-itsevarmaa lurittelua, kuten monella "kirjoittajalla" on tapana mieltää. Sen sijaan kohta "ON JOTAIN SANOTTAVAA" on tuhatkertaisesti tärkeämpää - ilman mielenkiintoista juttua ei lukijoita taikka muutakaan huomiota tipu. Katsoen mitä tahansa menestynyttä tekstiä, on siinä tarina ja sanoma AINA herättävin ja tärkein osa; 95% syy siihen miksi teksti alunperinkään lähti menestymään. Eikä se että kirjoittaja osasi laittaa sanoja toistensa perään.
Kommunismi on todella mennyttä kauraa.
Nyt elää individualismi ja postindividualismi kaunokirjallisessa taiteessa, sosialismin henki on mennyttä, mutta ehkä 500 vuoden päästä sitten taas...
Puhu sitten kun olet julkaissut.
Postindividualismi? Eli yksilöllisyyden jälkeinen aika. Milloin se muka on tullut? Ei pitäisi käyttää sanoja joiden merkitystä ei tunne.
hahahhhhhhhhah .... alkoi naurattamaan todella kun luin tämän 19 14.
postindividualismi
hahaaaa... eiköhän se ainakin ole ihan nurkilla, kunhan uusi pressa saa aikaiseksi niitä iltakoulujaan ja näyttää närhen nakit ja näkit.
jännää touhua !
Olemme ohittaneet yksilön voiman ja tilalle on tullut taidekorporaattien voima.
.... hihih, voi guggenheimsentään...
mitkä voimat
!!!
Lehtien kolumnit ovat turhimpia lehdissä julkaistavia asioita. Toimittajat eivät uskalla koskaan kolumneissaan ottaa räväkästi kantaa mihinkään tai sanoa asioita suoraan joten kolumnit jäävät turhanpäiväisiksi jauhannoiksi.
Yleisönosastolla sentään on usein hyviäkin mielipidekirjoituksia, mutta vakiokirjoittajien kolumnit ovat tylsiä ja turhia.
Miten päästä kplmiolääkkeistä eroon