Tyttäreni jäi auton alle

Siitä on nyt pari vuotta, kun saimme soiton, että tyttäremme on jäänyt auton alle. Hän oli ylittämässä tietä ja joutui auton yliajamaksi. Täytyy heti sanoa, että vika ei ollut autoilijassa, vaan tyttäressäni.
Oli todella raastavaa odottaa tietoa vammojen laadusta. Hän sai aivotärähdyksen ja avomurtuman sääreen. Hänellä oli onnea, sillä hän oli lentänyt päin tuulilasia ja siitä tielle. Pahemminkin olisi voinut käydä. Paikalle oli saapunut runsaasti huolehtivia ihmisiä, jotka peittelivät hänet ja rauhoittelivat. Kiitos heille.
Hänet vietiin lähimpään sairaalaan, jossa pää kuvattiin ja annettiin ensiapua. Sieltä hänet vietiin Tyksiin, jossa jalka leikattiin aamuyöllä. Sääreen laitettiin luusiirrettä lonkasta ja ihonsiirrettä reidestä.
Tyttäreni oli sairaalassa pari viikkoa, kunnes hänet kotiutettiin. Hän ehti olla kotona vain vähän aikaa, kun kuume nousi ja jalka oli tosi kipeä. Sairaalassa todettiin,että siihen oli iskenyt luumätä. Taas uusia leikkauksia ja viikkoja sairaalassa.
Kaiken kaikkiaan jalka leikattiin viisi kertaa ja siihen otettiin kaksi luusiirrettä. Tyttäreni käveli kepeillä monta kuukautta ja jalkaan jäi säären mittainen rauta. Hänelle sanottiin, että jalan menetys oli todella lähellä, koska luumätä ei meinannut millään talttua. Suurien lääkemäärien ja toimenpiteiden ansiosta kuitenkin onnistuttiin.
Hän on käynyt fysioterapiassa ja kuntoutuksessa jalan kanssa ja pikkuhiljaa kävely normalisoituu.
Ikuisiksi ajoiksi jalkaan jää rumat arvet ja rauta muistuttamaan onnettomuudesta. Hän on myös selkeästi varovaisempi liikkuessaan kävellen liikenteessä.
Täytyy olla vain todella ylpeä korkeatasoisesta sairaalahoidostamme ja vakuutussysteemistämme. Jos ei olisi liikennevakuutusta, olisi tästäkin onnettomuudesta koitunut ylitsepääsemätön tilanne molemmille osapuolille.