Aurinkopaneelit ja viimevuosi

Aika jännää että maantieteellinen sijainti ei vaikuta auringon paistamiseen. Kesällä ei ehkä ole suurta eroa, kun pohjoisessa paistaa matalammalta mutta pidempään, MUTTA talvella ero onkin sitten valtava etelän eduksi.

Tarkoitatko että siis vain kiertää, mutta ei luovuta mitään?

Paljonko sait wattitunteja talteen tänään?

joopa joo kirjoitti:

Tarkoitatko että siis vain kiertää, mutta ei luovuta mitään?

Paljonko sait wattitunteja talteen tänään?

1asteen nousee lämpö 1000litran varaajassa niin se tekee 1kwh, mulla nousi 4astetta.

jepsistäjee kirjoitti:

1asteen nousee lämpö 1000litran varaajassa niin se tekee 1kwh, mulla nousi 4astetta.

> 1asteen nousee lämpö 1000litran varaajassa niin se tekee 1kwh

tarkemmin laskien 1,16 kWh ... joo suloisesti lämmittää mulla aurinko etelänpuoleisista ikkunoista juuri nyt

Nyt siis pakkasta ollu päivisin vajaa 20 astetta ja tyhjiöputkikerääjät jaksavat jo tuottaa lämpöä varaajaan. Tyhjiö estää lämmön konvektoitumisen ilmaan ja hyvin eristetyt putket siirtää talvellakin tehokkaasti lämpöä. Sanottava on kuitenkin että tämä tekniikka täällä pohjolassa toimiii järkevästi ja tehokkaasti vasta huhtikuussa, mutta ei mitenkään tyhjänpanttina ole nytkään. Putket on huurteessa ja osin lumen alla ja silti pelaa.
Minä asensin itse kaiken muun paitsi lämmitysjärjestelmään kiinteäksi tulevan levylämmönvaihtimen. Ei sinänsä vaadi mitään erikoista kun vaan tekee läpiviennit huolella ja uskaltaa mennä katolle. Tekniikka on simppeliä ja valmiita pumppuryhmiä sekä automatiikkaa joka lähtöön. Itselläni on myös dataloggeri jonka avulla saan aika tarkkaa dataa ja laskelmia, sekä netin kautta seurannan järjestelmään.

Aurinkolämmön voi kytkeä mihin vaan järjestelmään, on sulla sitten iso varaaja, sähkövaraaja, öljykattila tai puukattila. Netissä on aika hyvin esimerkkejä kytkentätavoista. Jos hakee isointa latausmäärän lukemaa niin ison varaajan alaosaan syötettäessä se onnistuu. Jos siis haluaa brassailla isoilla kilowateilla.

Jos jotain kuitenkin sellaista epä-bioa saa sanoa, niin elkää luopuko kokonaan öljypolttimistanne. Se on edelleen se mikä pelittää ja on luotettava. Joten rakentaisin systeemejä joissa voi yhdistää energiamuotoja ja minimoida öljyn käyttöä. Hybrideitä siis. Kun tuli tilanne että kuukauteen ei kyennyt puita kantamaan niin se oli yllättävän hyvä olla toimintavalmis. Tuleva sähkönhinnoittelu ei enää puhu vastuksien kanssa lämmittämisen puolesta sydäntalvella.

Kolmen hengen perheelle sanoisin alkaen hinnaksi 3500 ja jos haluaa hifistellä eikä asenna itse niin helposti 12000 menee. Nuo hinnat ei sisällä erillistä varaajaa jos sellaisen vaatii. Lämmönvaihdin pitäis mahtuu noihin sekä putkimateriaalit, eristeet, paisari sekä yksinkertainen pumppuryhmä.

Tuollaiselle kolmen tonnin varaajalle voi laittaa reilusti toista sataa tyhjiöputkea kustannustehokkaasti, mutta alle 60 on jo vähän marginaalista kun on kuitenkin käytössä iso varaaja. Keräinten suuntaus etelä-lounaaseen n 60 asteen kulmaan tai mikä asennusteknisesti helpoiten osuu 40-70 asteen välille. Voi käyttää peilaavaa materiaalia putkien takana jos asennus tulee kattoa vasten. Paikoin suomessa voi hyödyntää jopa sitä että jos keräimet on esim kerrostalon katolla niin kesällä aurinko osuu keräimiin osin myös takapuolelta!

Fakta on se että jos tää kannattaisi, sille olisi jo keksitty raippavero. Jos kuitenkin haluaa hyödyntää ilmaisenergioita niin tämä on järkevimmästä päästä sisäsuomessa.

Bionisti kirjoitti:

Nyt siis pakkasta ollu päivisin vajaa 20 astetta ja tyhjiöputkikerääjät jaksavat jo tuottaa lämpöä varaajaan. Tyhjiö estää lämmön konvektoitumisen ilmaan ja hyvin eristetyt putket siirtää talvellakin tehokkaasti lämpöä. Sanottava on kuitenkin että tämä tekniikka täällä pohjolassa toimiii järkevästi ja tehokkaasti vasta huhtikuussa, mutta ei mitenkään tyhjänpanttina ole nytkään. Putket on huurteessa ja osin lumen alla ja silti pelaa.
Minä asensin itse kaiken muun paitsi lämmitysjärjestelmään kiinteäksi tulevan levylämmönvaihtimen. Ei sinänsä vaadi mitään erikoista kun vaan tekee läpiviennit huolella ja uskaltaa mennä katolle. Tekniikka on simppeliä ja valmiita pumppuryhmiä sekä automatiikkaa joka lähtöön. Itselläni on myös dataloggeri jonka avulla saan aika tarkkaa dataa ja laskelmia, sekä netin kautta seurannan järjestelmään.

Aurinkolämmön voi kytkeä mihin vaan järjestelmään, on sulla sitten iso varaaja, sähkövaraaja, öljykattila tai puukattila. Netissä on aika hyvin esimerkkejä kytkentätavoista. Jos hakee isointa latausmäärän lukemaa niin ison varaajan alaosaan syötettäessä se onnistuu. Jos siis haluaa brassailla isoilla kilowateilla.

Jos jotain kuitenkin sellaista epä-bioa saa sanoa, niin elkää luopuko kokonaan öljypolttimistanne. Se on edelleen se mikä pelittää ja on luotettava. Joten rakentaisin systeemejä joissa voi yhdistää energiamuotoja ja minimoida öljyn käyttöä. Hybrideitä siis. Kun tuli tilanne että kuukauteen ei kyennyt puita kantamaan niin se oli yllättävän hyvä olla toimintavalmis. Tuleva sähkönhinnoittelu ei enää puhu vastuksien kanssa lämmittämisen puolesta sydäntalvella.

Kolmen hengen perheelle sanoisin alkaen hinnaksi 3500 ja jos haluaa hifistellä eikä asenna itse niin helposti 12000 menee. Nuo hinnat ei sisällä erillistä varaajaa jos sellaisen vaatii. Lämmönvaihdin pitäis mahtuu noihin sekä putkimateriaalit, eristeet, paisari sekä yksinkertainen pumppuryhmä.

Tuollaiselle kolmen tonnin varaajalle voi laittaa reilusti toista sataa tyhjiöputkea kustannustehokkaasti, mutta alle 60 on jo vähän marginaalista kun on kuitenkin käytössä iso varaaja. Keräinten suuntaus etelä-lounaaseen n 60 asteen kulmaan tai mikä asennusteknisesti helpoiten osuu 40-70 asteen välille. Voi käyttää peilaavaa materiaalia putkien takana jos asennus tulee kattoa vasten. Paikoin suomessa voi hyödyntää jopa sitä että jos keräimet on esim kerrostalon katolla niin kesällä aurinko osuu keräimiin osin myös takapuolelta!

Fakta on se että jos tää kannattaisi, sille olisi jo keksitty raippavero. Jos kuitenkin haluaa hyödyntää ilmaisenergioita niin tämä on järkevimmästä päästä sisäsuomessa.

Niin, kumpi ompi parempi? Putket eivät kuulemma kestä Suomen talvia kovin pitkään, mutta tuottavat paremmin.

jpjk kirjoitti:

Niin, kumpi ompi parempi? Putket eivät kuulemma kestä Suomen talvia kovin pitkään, mutta tuottavat paremmin.

Mä en ole itse kuullut tai huomannut että kestävyydessä ois ongelmia. Lisäksi kun putket voi vaihtaa yksi kerrallaan, mutta kokonainen tasokeräin on vaihdettava vastaavasti jos syystä tai toisesta vahinko käy niin putket puoltaa tekniikkaansa. Lisäks tyhjiöputket voi vaihtaa laskematta lämmönsiirtonesteitä pois järjestelmästä. Tyjiöputkien tuoma tehonlisä tasokeräimeen on noin 30%, mutta sitä lisää tämä talviaikainen toimivuus. Tosin, parhaissa tasokeräimisissä on myös kokeiltu tehdä tyhjiötä suojaamaan lämmön karkaamista. No, eli joo..
Kuitenkin jos näin on että lasisten tyhjiöputkien kestävyyden kanssa on ongelmaa niin kannattaa kysellä takuiden perään. Tasokeräimen pinta on myös lasia, joten ei siitä täysin pääse. Lisäksi sen järjestelmän valinnan kanssa vaikuttaa se että jos vapaa auringonpaiste osuu keräimiin vain osan päivästä niin ei se putken muoto pääse sitä lisähyötyä tuomaan, mutta jos on sellainen tilanne että aurinko pääsee paistamaan pitkään keräinten alueelle niin putkien muoto puoltaa valintaa koska sen vastaanotto on astelukuina suurempi. Parasta jos tosiaan talon harjalla paistaa lähes aamusta iltaan, koska putki ottaa myös takaa tulevan säteilyn.

Ei tyhjiöputki autuaaksitekevä ole ja on kertaluokkaa kalliimpikin ratkaisu. Itselleni se oli ainakin selvä että kumman otan. Mutta hei, jos tuosta kestävyysongelmasta on jotain artikkelia tai muuta niin laitappa Julkunen jakoon.
Mä aattelin että se kestävyysongelma on suurin kesällä raekuurojen aikaan. Muistaakseni noille luvataan kestoa 25mm rakeelle.

Vaihtoehtoja on.

Tasan 5000 euroa avaimet käteen aurinkopaketti. Itse olin toki nostelemassa paneeleita katolle ja varaaja oli omasta takaa valmiina. Tänä keväänä joutuu sitten laittaan vielä sen erillisen käyttövesivaraajan jotta riittää suihkussa vesi pidempään ja saa samalla pari kuukautta lisää "aurinko lämmitää aikaa"

Bionisti kirjoitti:

Nyt siis pakkasta ollu päivisin vajaa 20 astetta ja tyhjiöputkikerääjät jaksavat jo tuottaa lämpöä varaajaan. Tyhjiö estää lämmön konvektoitumisen ilmaan ja hyvin eristetyt putket siirtää talvellakin tehokkaasti lämpöä. Sanottava on kuitenkin että tämä tekniikka täällä pohjolassa toimiii järkevästi ja tehokkaasti vasta huhtikuussa, mutta ei mitenkään tyhjänpanttina ole nytkään. Putket on huurteessa ja osin lumen alla ja silti pelaa.
Minä asensin itse kaiken muun paitsi lämmitysjärjestelmään kiinteäksi tulevan levylämmönvaihtimen. Ei sinänsä vaadi mitään erikoista kun vaan tekee läpiviennit huolella ja uskaltaa mennä katolle. Tekniikka on simppeliä ja valmiita pumppuryhmiä sekä automatiikkaa joka lähtöön. Itselläni on myös dataloggeri jonka avulla saan aika tarkkaa dataa ja laskelmia, sekä netin kautta seurannan järjestelmään.

Aurinkolämmön voi kytkeä mihin vaan järjestelmään, on sulla sitten iso varaaja, sähkövaraaja, öljykattila tai puukattila. Netissä on aika hyvin esimerkkejä kytkentätavoista. Jos hakee isointa latausmäärän lukemaa niin ison varaajan alaosaan syötettäessä se onnistuu. Jos siis haluaa brassailla isoilla kilowateilla.

Jos jotain kuitenkin sellaista epä-bioa saa sanoa, niin elkää luopuko kokonaan öljypolttimistanne. Se on edelleen se mikä pelittää ja on luotettava. Joten rakentaisin systeemejä joissa voi yhdistää energiamuotoja ja minimoida öljyn käyttöä. Hybrideitä siis. Kun tuli tilanne että kuukauteen ei kyennyt puita kantamaan niin se oli yllättävän hyvä olla toimintavalmis. Tuleva sähkönhinnoittelu ei enää puhu vastuksien kanssa lämmittämisen puolesta sydäntalvella.

Kolmen hengen perheelle sanoisin alkaen hinnaksi 3500 ja jos haluaa hifistellä eikä asenna itse niin helposti 12000 menee. Nuo hinnat ei sisällä erillistä varaajaa jos sellaisen vaatii. Lämmönvaihdin pitäis mahtuu noihin sekä putkimateriaalit, eristeet, paisari sekä yksinkertainen pumppuryhmä.

Tuollaiselle kolmen tonnin varaajalle voi laittaa reilusti toista sataa tyhjiöputkea kustannustehokkaasti, mutta alle 60 on jo vähän marginaalista kun on kuitenkin käytössä iso varaaja. Keräinten suuntaus etelä-lounaaseen n 60 asteen kulmaan tai mikä asennusteknisesti helpoiten osuu 40-70 asteen välille. Voi käyttää peilaavaa materiaalia putkien takana jos asennus tulee kattoa vasten. Paikoin suomessa voi hyödyntää jopa sitä että jos keräimet on esim kerrostalon katolla niin kesällä aurinko osuu keräimiin osin myös takapuolelta!

Fakta on se että jos tää kannattaisi, sille olisi jo keksitty raippavero. Jos kuitenkin haluaa hyödyntää ilmaisenergioita niin tämä on järkevimmästä päästä sisäsuomessa.

Muistaakseni eräs saksalainen, jolla oli semmoinen pyörivä talo, oli asentanut tyhjiöputkia myös parvekkeen kaiteeseen.

Helppo pitää puhtaana ja aina oikeaan suuntaan.

Bionisti kirjoitti:

Mä en ole itse kuullut tai huomannut että kestävyydessä ois ongelmia. Lisäksi kun putket voi vaihtaa yksi kerrallaan, mutta kokonainen tasokeräin on vaihdettava vastaavasti jos syystä tai toisesta vahinko käy niin putket puoltaa tekniikkaansa. Lisäks tyhjiöputket voi vaihtaa laskematta lämmönsiirtonesteitä pois järjestelmästä. Tyjiöputkien tuoma tehonlisä tasokeräimeen on noin 30%, mutta sitä lisää tämä talviaikainen toimivuus. Tosin, parhaissa tasokeräimisissä on myös kokeiltu tehdä tyhjiötä suojaamaan lämmön karkaamista. No, eli joo..
Kuitenkin jos näin on että lasisten tyhjiöputkien kestävyyden kanssa on ongelmaa niin kannattaa kysellä takuiden perään. Tasokeräimen pinta on myös lasia, joten ei siitä täysin pääse. Lisäksi sen järjestelmän valinnan kanssa vaikuttaa se että jos vapaa auringonpaiste osuu keräimiin vain osan päivästä niin ei se putken muoto pääse sitä lisähyötyä tuomaan, mutta jos on sellainen tilanne että aurinko pääsee paistamaan pitkään keräinten alueelle niin putkien muoto puoltaa valintaa koska sen vastaanotto on astelukuina suurempi. Parasta jos tosiaan talon harjalla paistaa lähes aamusta iltaan, koska putki ottaa myös takaa tulevan säteilyn.

Ei tyhjiöputki autuaaksitekevä ole ja on kertaluokkaa kalliimpikin ratkaisu. Itselleni se oli ainakin selvä että kumman otan. Mutta hei, jos tuosta kestävyysongelmasta on jotain artikkelia tai muuta niin laitappa Julkunen jakoon.
Mä aattelin että se kestävyysongelma on suurin kesällä raekuurojen aikaan. Muistaakseni noille luvataan kestoa 25mm rakeelle.

Vaihtoehtoja on.

höyrystyy ?

eli siis vaihtaessa putkia tai ostaessa niitä lisää ei tarvitse systeemiä mitenkään ilmata tai olla muuten huolissaan siitä.

Ja kun mainitsit että toimii myös lumen alla,
niin oliko ne putket kattolappeella vai pihassa telineessa ?

Tuli vain mieleen että niillähän voi ottaa talteen talosta "karkaavaa" lämpösäteilyä, joskin lisäeristäminenkään ei olisi varmaan huono vaihtoehto.

"Kannattaako alkaa väkertelmään itse?"

Sanoisin että ei esi. noilla hinnoilla: http://www.profil.fi/solimpeks.html

tuo 8m2 ja n.3000kw osoittaa, että markkinoilla on kaikenlaisia markkinamiehiä! Myydä osaavat mutta asiantuntemusta ei ole ollenkaan. Ammattilaisten jäljiltä systeemi tuotto on aivan eri :)