Maataloustuet ovat vastikkeellisia ja samoin on periaatteessa verorahat. Jokainen saa vastiketta
lautasellaan, sairauteensa,opiskeluunsa ja yleensä elämiseensä.
Siksi työtä täytyy tehdä, että veroja tulee maksettua.
Kyllä maatalouskin maksaa veroja, vaikka toisin tietämättömät väittävät.
lautasellaan, sairauteensa,opiskeluunsa ja yleensä elämiseensä.
Siksi työtä täytyy tehdä, että veroja tulee maksettua.
Kyllä maatalouskin maksaa veroja, vaikka toisin tietämättömät väittävät.
Vastaukset 52
Vanhimmat
provoilijat ei kuitenkaan piittaa he pyörittävät samoja iänikuisia trollejaan vuodesta toiseen, heillä on yhteiskunnan maksamat koneet ja liittymät JA LOPUTTOMASTI AIKAA kirjoittaa noita provojaan. Puhumattakaan niistä joille maksetaan palkkaa provoilustaan.
Mutta jos vuotuinen maataloustulo on noin 800 miljoonaa niin siitä maksetaan veroa paljonko? Noin 250 miljoonaa? Suhteuta se palkkasummaan, siitä maksettaviin veroihin (verokertymä) sekä veronmaksajien määrään niin voit yllättyä? Ongelmahan on se että kun ei tule tuloja niin ei ole paljon mistä maksaa veroja? Jos vaikka tuon 250 miljoonaa suhteutetaan vuotuiseen 1.100 miljoonaa joka maksetaan omasta budjetista eli muilta veronmaksajilta kerätyistä veroista maataloustukena niin tukea maksetaan enemmän kuin maataloudesta tulee verotuloja.
En ole verotuksen asiantuntija enkä pyri sellaisena esiintymään, tuo oli vain pienenä provona jatkona mutta ei niin peintä provoa ettei totta toinen puoli. Verotus alkaa tilan ostohetkellä se on hankittava verotetulla rahalla, siina vilahtelee myös lahjavero perintövero varainsiirtoveru arvio verotustakaan unohtamatta ja kun tilan myy verokarhu on jälleen paikalla toiseen kertaan. Eräänlainen vero on myös perinnönjaot joissa sivumennen sanoen kaupunkeihin valuu vuosittain sama summa kuin viljelijät saa tukea. alvia joutuu myös maksamaan vaikka se on läpikulkuerä niin verolta se tuntuu. Jos viljelijä myy metsää käteen saadusta rahasta 50 prosenttia suoraan valtiolle, metsänhoitomaksu on myös veroluonteinen maksu. Viljelijät maksavat normaalin tuloveron saman taulokon mukaan kuin muutkin tulonsaajat,tietenkin maanviljelijä ja maksavat vielä veroluonteisia maksuja, kuten sairausvakuutusmaksu ja työeläkemaksu. Muitakin maksuja on pakko maksaa, esimerkiksi terveyskeskusmaksu ja apteekkimaksu. jotain varmaan unohtu toiset voivat täydentää.
"Ajatellaanpa kaupasta ostettavaa leipää. Kaikki alkaa siitä, kun maanviljelijä muokkaa maan kylvökuntoon keväällä. Maasta pitää maksaa veroa omistajana. Laiho ei kasva ilman lannoitetta. Apulannasta on maksettu veroa sitä valmistettaessa ja viljelijän ostaessa sen hän maksaa arvonlisäveroa. Siemen on edellisen vuoden satoa, ja on kuivattu öljykäyttöisellä kuivurilla. Öljystä on maksettu veroa ja kuivurista on maksettu valmistajan verot ja arvonlisävero. Laiho kasvaa, ja viljelijä saa EU-tukea, josta tietenkin maksetaan veroa. Laiho tuleentuu ja puidaan puimurilla, josta on maksettu veroa ja arvonlisävero. Vilja kuivataan öljyllä ja taas maksetaan veroa. Isäntä myy viljan tukkuliikkeelle ja maksaa tuloistaan veroa.
Tukkuliike myy viljan myllylle ja maksaa veroja voitosta, palkoista sekä arvonlisäveron. Mylly jauhaa viljan ja myy jakeet säkeissä tukkuliikkeelle ja maksaa veroa tuloista, palkoista sekä arvonlisäverot. Tukkuliike myy jauhot edelleen leipomolle ja maksaa tuloveron, palkkaverot ja arvonlisäveron. Joka välissä viljatuotteita kuljetetaan, ja kuljetusliikkeet maksavat tuloveron, polttoaineveron, autoveron, käyttövoimaveron, palkkaveron ja arvonlisäveron. Leipomo leipoo leivän ja maksaa tuloveron, palkkaveron, energiaveron ja arvonlisäveron. Leipomo myy leivän tukkuliikkeelle.
Tukkuliike myy leivän kauppiaalle ja maksaa tuloveron, energiaverot, palkkaverot ja arvonlisäveron. Kauppa asettaa leivän myytäväksi ja maksaa tuloveron, palkkaverot, energiaverot ja arvonlisäveron. Vihdoin kuluttaja ostaa leivän ja maksaa loppukäyttäjänä kaikki kustannukset. Kukaan ketjussa ei voi myydä tuotetta tappiolla. Kuka on siis voittaja? Olisi hauska tietää vaikkapa senteissä, paljonko viljan hinta on verottomana 500 gramman leivästä ja paljonko leivän kustannukset ovat missäkin vaiheessa. Joka tapauksessa valtio on voittaja, sillä se hoitaa vain infrastruktuurin ja kerää joka välistä verot. Maanviljelijä saa terveyspalvelut, mutta firmojen täytyy maksaa ne itse. Firmat maksavat kaikki aineet, tarvikkeet ja koneet ja laitteet, joista niistäkin on maksettu verot. Jotenkin tulee mieleen Rooman valtakunta."
"Verotus alkaa tilan ostohetkellä se on hankittava verotetulla rahalla, siina vilahtelee myös lahjavero perintövero varainsiirtoveru "
Tuossa lueteltujen verokertymä verottajan kannalta on varsin pieni ja noita veroja maksavat kaikki muutkin, maatalouden osuus niistä on siis alle 10% ja kun asunnot ja autot ja muutkin on maksettava verotetulla rahalla niin... Mutta koitas keksiä joku sellainen vero jolla oikeasti olisi merkitystä yhteiskunnan kannalta eli merkittävä verokertymä.
miltei 1,5 miljardia en pidä sitä mitenkään pienenä..
fgdfgfdgdf
-
Propagandaväite 'Maataloustuet ovat vastikkeellisia' on
helppo todeta perättömäksi puheeksi vain menemällä
ruokakauppaan ja toteamalla, että useissa tapauksissa
ulkoa tuodut elintarvikkeet ovat hinnaltaan edullisempia
kuin vastaavat, raskailla kansallisilla tukiaisilla
tuotetut kotimaiset elintarvikkeet.
Lisäksi on todettava, että elintarvikkeiden tuonti
on kohonnut arvoltaan viimeisten vuosien aikana alle
kahdesta miljardista eurosta yli kolmeen miljardiin
euroon.
Kun kotimaisen alkutuotannon arvo on ilman tukiaisia
n. 2.3 mrd€, niin yli puolet Suomessa syötävästä
ruuasta on alkuperältään ulkoa tuotua. Jo pelkästään
tämän takia kansallisen tuen vastikkeettomuus on
ilmiselvää, ja kansallinen tuki tulisikin poistaa pikimmiten.
maataloustuet on täysin vastikkeellisia ja veronmaksajille edullinen tapa saada halpaa ruokaa,MIKSI IHMEESSÄ NIITÄ MUUTEN MAKSETTAISIIN..
"Maataloustuki ei rasita veronmaksajaa, maataloustuki on 1.9 miljardia josta EU maksaa karkeasti puolet. Maataloudenharjoittajat maksavat veroja ja veroluonteisia maksuja 1.5 miljardia. joten plussaa veronmaksajalle 0.5 miljardia on huomattava että maataloustuki alentaa kuluttajan ruokalaskua suoraa tuon 1,9 miljaria ja kun nuo lasketaan yhteen veronmaksaja on plussalla 2.4 miljardia. Viljelijät, hyvä sijoitus kuluttajalle."
Jos nyt katsoo vaikka viljan tuottajahintoja niin itse asiassa meillä viljelijä saa paljon vähemmän viljasta kuin vaikkapa keski-euroopassa. Uutisissa sanottiin että leipäviljan laatu on meillä erinomainen, kun esim. ruotsissa ja tanskassa laatu on heikko. Silti viljan tuottajahinnat laahaa meillä muuta eurrooppaa jäljessä. Niin että miten se tuontivilja olisi halvempaa, kun jo lähtömaassa on korkeampi hinta, ja siihen vielä rahti päälle?
Taitaa tuontielintarvikkeiden alehinnat kaupan hyllyssä johtua ihan jostain muusta kuin raaka-aineen hinnasta. Saattaapi jalostavan teollisuuden valmistuskustannukset olla yksi iso tekijä tuotteiden kustannusrakenteessa.
Viljassa on huomattava että 70% siitä menee rehuksi. On siis tuotantopanos muille viljelijöille, ei näy suoraan kuluttajahinnoissa. Näkyykö tuo tuotantopanoksena saatava halpa vilja halapan kotieläintuotteiden hintana? No ei näy, maidon tuottajahinta on EUn korkein ja muut EUn keskitasoa pitkällä aikavälillä tarkasteltuna.
tuottajahinnassa erityisesti, tuottajahinta on laskenut puoleen EU aikana, maito kuluttajalle erityisen halpaa..
Etelä-Suomen kansallista tukea arvioidaan maksettavan noin 9 000 tilalle ja pohjoista tukea lähes 35 000 tilalle. Luonnonhaittakorvauksen kansallista lisäosaa maksetaan lähes kaikille peltoviljelyä harjoittaville tiloille. Perunantuotannon kansallista tukea arvioidaan maksettavan noin 1 900 tilalle. Keneltä luulet nuo maksuunpantavat eurot tulevat.
"maataloustuki alentaa kuluttajan ruokalaskua suoraa tuon 1,9 miljaria"
että keneltä eurot löytyy.
lukea "Etelä-Suomen kansallista tukea arvioidaan maksettavan noin 9 000 tilalle ja pohjoista tukea lähes 35 000 tilalle."
"maataloustuki alentaa kuluttajan ruokalaskua suoraa tuon 1,9 miljaria"
että keneltä eurot löytyy.
Otetaan tarkasteluun ääriesimerkki, Utsjoella tuotettava maito. Maitoa saa tuotuna Ruotsista, hinta kaupassa noin 70 c/l. Kotimaisen hinta on sama tai vähän päälle.
Nyt jos maito tuotetaan Utsjoella niin tuon kotimaisen hinnan päälle maksetaan maidon kansallinen tuki 30 c/l sekä pohjoinen kuljetustuki. Näin jos satun ostamaan kaupasta Utsjoella tuotettua maitoa joko tölkissä tai juustona tai jonain muuna niin se maksaa minulle saman tai vähän enemmän kuin Ruotsista tuotu maito. Sen LISÄKSI maksan veroissani jokaisesta tuollaisesta litrasta noin 35 c/l erilaisina tukina. Missä kohtaa tässä ruoka halpeni??? Tuollainen Utsjoen pieni maitomäärä voitaisiin aivan hyvin tuottaa etelässä tuella 3 c/l. Mutta ei tuoteta vaan jostakin syystä halutaan ne tuet sinne maksaa vaikka ruoka ei sillä tuella halpene yhtään.
Miksi maksetaan? Ja kuka mahtaakaan olla todellinen tuesta hyötyjä tässä tapauksessa? Tämä esimerkki karmaisevalla tavalla kertoo sen kuka on tuen todellinen hyötyjä. Kuluttajan ruoka ei halpene senttiäkään mutta sen sijaan Utsjoella maidontuottaja voi tuen varassa jatkaa tappiollista tuotantoaan jonka muuten joutuisi lopettamaan kannattamattomana. Sama pätee muihin tukiin, varsinkin c-alueen aluepoliittisin perustein maksettaviin tukiin. Ne eivät alenna ruokalaskua yhtään ja hyötyjä on tuottaja, ei kuluttaja.
ohittaa sen tosiasian että ruuan hinta laski n 10 prosenttia kun liityttiin EU:hun, n 20 miljardin ruokalaskussa se tekee n. 2 miljardia eli juuri maataloustuen verran..
Hinta olisi laskenut sen saman verran vaikka tukia ei olisi maksettu yhtään kun tullimuuri poistui. Hinnan lasku ei siis ollut tuen vaan tullimuurien poistumisen ansiota, tuontiruoka tuon tullimuurin ulkopuolelta oli tuon verran halvempaa. Lisäksi tuo Utsjoen esimerkki karulla tavalla osoittaa sen että hinta ei tuen ansiosta laske yhtään sekä sen kuka tuista todellisuudessa hyötyy...
ei käsitä että oman maatalouden menetys olisi lisännyt yksin työttömyyskuluja saman 2 miljardia ja ruoka olisi kuitenkin vielä pitänyt ostaa ulkomailta lasku n 4 miljardia..
tuen eurot löytyy Suomalaisilta veronmaksajilta,vai mikä tuossa käy yli ymmärryksesi?
Väitteelle "maataloustuki alentaa kuluttajan ruokalaskua suoraa tuon 1,9 miljaria"
ei löydy perusteluja eikä todisteita. Ulkoa tuodun elintarvikkeen kotimaista edullisempi hinta vahvistaa pikemminkin päinvastaista käsitystä.
Myös esimerkiksi MaaseudunTulevaisuus raportoi eilen maataloustuen nostavan elintarvikkeiden hintaa.
Ruuan hinta laski n 10 prosenttia kun tuottahinnat pudotettiin puoleen ja erotus korvattiin tuottajille maataloustuella. Ulkoa tuodun edullisuus on mielikuvituksesi tuotetta.
Rikkaissa länsimaissa ei kannattaisi maataloustuotteita tuottaa alkuunkaan, vaan tuoda kaikki ruoka kehitysmaista joissa kasvuolot suotuisammat ja työvoima halpaa. Miksi sitten rikkaat länsimaat eivät lopeta omaa tuotantoaan, vaan härkäpäisesti tukien avulla ylläpitävät sitä?
Oletetaan, että Suomi toisi kaikki elintarvikkeensa ulkoa. Suomalaiset käyttävät ruokaan noin 15 miljardia euroa vuodessa. Kaupan ja verojen osuus on noin puolet tuosta. Eli jos kaikki ruoka tuotaisiin ulkoa, kauppa toisi sitä maahan arviolta yli 7 miljardilla eurolla. Vaikka nytkin tuodaan, niin toisaalta viedäänkin, eli sen suhteen puntit ovat tasan.
Millä tuo 7 miljardin lisätuonti maksettaisiin? Pitäisi kehittää uutta vientiteollisuutta josta saataisiin tuon verran lisätuloja. Mitä se olisi?
Elintarvikesektorilta, lannoiteteollisuudesta, konepajateollisuudesta, maatalouskaupasta ym vapauti vapautuisi satoja tuhansia työpaikkoja. Päätyisivätkö ne työttömyyskortistoon, vai löytyisikö heille korvaavaa työtä?
et käy itse kauppareissuja, tuovatko tantatn valmisruokana vai tarpeina eli äiti laittaa.
tiedä hinnoista mitään, kotimainen halvan hinnan lisäkis on myös laadukasta mm salmonellaa ei ole kotimaaisissa tuotteissa.
http://www.maataloustilastot.fi/maataloustuotteiden-tuottajahinnat
Jos nyt menee tuonne madildan sivulle missä verrataan alkutuotannon hintoja eu alueella, voimme havaita että miltei kaikissa tuotteissa ne ovat suomessa halvimmasta päästä.
Mitä siitä sitten jos hinnat kaupassa ovat jotain muuta, ei maanviljelijät niistä päätä.
Ja tuolta
http://www.milkprices.nl/
huomataan että maidon tuottajahinta on ylivoimaisesti EUn korkein. Maito muuten muodostaa noin 40% maatilojen tuloista... Ja muutkin tuottajahinnat kestävät pitemmän aikavälin tarkastelun. Sianalihan hinta on pitemmällä aikavälillä hyvin lähellä EUn keskihintaa, samoin naidanliha. Oikeastaan ainoa joka on selkeästi halvempaa on vilja joka on selvästi EUn keskitason alapuolella. Mutta kuka hyötyy eniten halvasta viljasta? Kuluttajat? Ei, vaan kotieläintuottajat, 70% viljasta menee rehuksi eli tuotantopanokseksi kotieläintiloille.
halpojen tuottajahintojen takia kuluttajat saavat halpaa ruokaa, maidossa se näkyy selvästi, tuottajahinta on laskenut puoleen EU aikana..
Täytyy tosiaan nostaa hattua elintarvikeketjun muille työntekijöille! Siellä on ahkeraa ja osaavaa väkeä ja ns turhat työntekijät on karsittu pois ja työntekijöiden selkänahan kustannuksella tehokkuus ruuvattu ääsimmilleen. Näin EUn korkeimmasta tuottajahinnasta huolimatta kuluttajat saavat kaupoista kohtuuhintaista maitoa!
viljelijöiden kustannuksella, viljelijöiden tuolot romahtaneet EU aikana ja palkkapuoli tuplannut tulonsa.
sanoa vain, mieti jos olet jussina ollut eu-ajan, mikä on vastauksesi?
"Torstaina istunut EU:n maidon hallintokomitea ilmoitti, että Ruotsin maidon tuottajahinta oli joulukuussa korkeampi kuin Suomen, Kilpeläinen kertoi.
Ruotsissa maidon hinta on noussut vuodessa 12 senttiä litralta. Suomessa hinta on noussut 2,5 senttiä litralta ja seuraavan kerran korotuksia on luvassa saman verran huhtikuun alussa. Suomalaisen maidon tuottajahinta kaikkine lisineen oli joulukuussa reilut 40 senttiä ja ruotsalaisen 41 senttiä litralta".
http://www.mtk.fi/mtk/ajankohtaista/tiedotteet/tiedotteet_2011/helmikuu/fi_FI/maito_voi_kulutus/
Maatalous on pitkäjänteistä toimintaa, yhden kuukauden hinta ei pakjon ratkaise jos koko muu vuosi hintaero on toisin päin...
Tuosta
http://www.milkprices.nl/
näet että ollaan tällä hetkellä EUn kärkihinnoissa ja tuosta
http://www.milkprices.nl/Reports/MPV_REPORT_2010.pdf
sivulta 23 että selkeästi korkein 12 vuoden keskiarvo 1999 - 2010 ja vielä selkeällä erolla. Meillä on selkeästi EUn korkein maidon tuottajahinta jos tarkasteluväli on yhtään vuotta pitempi aikajakso.
Jos on maajussi ollut vain EU-aikana että ei paremmsta tiedä niin eipä tuo EU-aikana juurikaan ole muuttunut. Itsellä sukupolvenvaihdos EU-aikana ja ei ihan alkuvuosina, ei paljon muutosta.
Sen sijaan jos muistellaan kultaisia vuosia ja massiivista tukemista mm 80-luvulla niin kannattaa lukea tuo:
https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/5744/Suomen maatalouspolitiikan keskeisimmat muutokset Euroopan unioniin liittymisen jalkeen.pdf?sequence=1
Siitä käy ilmi maatalouden massiivinen tuki ennen EU-aikaa. Koko selvityksen lähtökohtahan on että miten maatalous selviää / selvisiä siitä kun tuet tippuivat niin paljon EU siirryttäessä. Mutta noita maatalouden kulta-aikaa haikailevia vielä paljon löytyy...
jäsenyyttä ei ollut maataloustukia, viljelijälle maksettiin riittävää tuottajahintaa maataloustulolain voimalla..
senttiä korkeammassa tuottajhinnassa on ongelmana, tuottajhintahan on laskenuut puoleen EU jäsenyyden aikana ja maito on kuluttajalle hyvin edullista.
-
Mikähän mahtaa olla keskiarvo vuosien 1945-2011 välillä ;)
Tosiasia on kuitenkin että maidon hinta on nousussa ja noussut muualla suhteellisesti enemmän kuin suomessa.
Mutta maatalous ei ole pelkkää maitoa, meidän tuottajahintamme viljassa ja naudanlihassa on euroopan alhaisempia, sianlihassa keskitasoa, maidossa muutaman sentin korkeampi.
"Tosiasia on kuitenkin että maidon hinta on nousussa ja noussut muualla suhteellisesti enemmän kuin suomessa."
Tosiasia on myös että lasku muualla enemmän kuin täällä...
Maidon merkityksestä:
http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/maatalous/maataloustuotanto/elaintuotanto/maito.html
"Maidon osuus Suomen maataloustuotannon markkinahintaisesta tuotosta on noin 40 prosenttia. Maidontuotanto on maataloutemme merkittävin tuotantosuunta ja sillä on alue- ja rakennepoliittisesti suuri merkitys."
Ja hinnoista niin meillä ollaan maidossa EU-hintoja tyypillisesti 5-7 c/l korkeammalla tasolla kuin EU keskimäärin, naudanliha on nyt alhaalla mutta pitemmän ajan keskiarvona samoin kuin sianliha ollaan hyvin lähellä EUn keskiarvoa. Tuottajahinta viljassa on tosiaan EUn alhaisimpia mutta se ei näy kuluttajalla asti kun 70% viljasta menee rehuksi eli alhaisesta viljan hinnasta hyötyvät kotieläintuottajat selkeästi.
"Maitotilojen määrä on puolittunut ja lypsylehmien laskenut viimeisen kymmenen vuoden aikana, minkä takia tuotettu maitomäärä alittaa tällä hetkellä maakiintiön".
Lainattu samasta linkistä. Onhan se kummaa että noin hyvin tuottava alan tuotanto on supistunut kymmenen vuoden aikana. Luulisi että alalle olisi jopa "tuntua" kun ala on noin tuottoisaa.
Kun liityttiin EUhun niin maitotilojen keskilehmäluku oli 12. EU-mittapuun mukaan täysin elinkelvottomia harrastetiloja eli joissa lehmiä alle 12 oli siis noin puolet tiloista mutta ennen EU-aikaa olleella tukitasolla antoivat elannon, usein jopa kahdelle hengelle. Noista ollaan nyt tultu noin 30 lehmän keskilehmälukuun eli piene tilat lopettaneet joko eläköitymällä tai muuten. Sanoisin että on tapahtunut luonnollinen ja välttämätön rakennekehitys joka mm Ruotsissa tapahtui jo ennen EU-aikaa, siellä kun tuettiin vähemmän.
Eikö enää taas ihannoidakaan pientä ja vaatimatonta. Kun täällä on kirjoiteltu tuomitsevaan sävyyn esimerkiksi suurkapitalistien koneista ja suurista tuotantolaitoksista kuten "miljoonanavetoista" niin nyt taas pitäisi olla niitä "suurmaanomistajia" monta miljoonaa maksavine tuotanto laitoksineen ja koneineen.
Miten yhdistää täällä kirjoittavien vaatimus ettei saa olla pääoman omistaja mutta kuitenkin pitää olla esimerkiksi suurempi tila tai iso eläin määrä.
Sitten taas ohi kulkevat JoVai,nit kirjoittelevat niistä suurista ylimitoitetuista suurpääoman omistajien navetoista.
Jos omillaan ilman yhteiskunnan tukia tulee toimeen niin siitä vaan. Suuria yksiköitä ja heti. Jos sen sijaan toiminta perustuu yhteiskunnan tukiin niin asia on vähän vaikeampi...
Esimerkiksi tällä hetkellä maitopuolen tuet on (edelleen...) mitoitettu niin että melko pienelläkin yksiköllä c-alueella tulee toimeen ja saa elannon. Etelässä ab-alueella valitettavasti ei... Nyt kun tukitasot on mitoitettu noille pienille yksiköille niin oikeasti korttinsa pelaava saattaa saada noilla tukitasoilla suuressa yksikössä todellisen lottovoiton. Valitettavasti aika suurelta osalta yhteiskunnan piikkiin...
on tukitalouden kansa tekemistä se on yhteikunnan keino varmistaa halpa ja edullinen ruokahuolto itselleen, viljelijät ja MTK vastusti tukitalouteen siirtymistä. Maidontuotanto on etelässä toki kannattavampaa kuin pohjoisessa, voisit lopettaa valehtelemisen siltä osin.
Eletään nyt vain tätä päivää ja tätä hetkeä, ei sillä ole mitään merkitystä tuottajalle mitä jostain on joskus maksettu. Ei kai silläkään ole nokialle enää mitään merkitystä mitä nokia ennen saanut voittoa puhelimistaan kun kerran ovat vähentämässä väkeään ja voitot pienevät sekä pörssikurssit laskevat.
Vai ostaisitko sinä nokian tai jonkin muun yrityksen osakkeita sen perustella miten yrityksellä on joskus mennyt tai mikä on yrityksen tuoton arvo pitkän ajan keskiarvona.
"Vai ostaisitko sinä nokian tai jonkin muun yrityksen osakkeita sen perustella miten yrityksellä on joskus mennyt tai mikä on yrityksen tuoton arvo pitkän ajan keskiarvona. "
Pitkäjänteistä sijoittamista harrastavat tekevät juuri noin. Pienempi mutta varmempi tuotto. Sen sijaan pikavoittoja haluavat pelaavat spekulatiivisilla arvoilla.
No tuskimpa ketään konkurssi kypsän yrityksen osakkeita ostaa. En nyt tietä onko nokia vielä konkurssikypsä mutta ei nokiaan kyllä tällä hetkellä kovin paljoa luotoakaan ole:
"9.6.2011 Nokian osake on uppotukki, mitkä muut ovat?
Tämä on nyt tätä. Nokian osake jatkoi luisuaan torstaina ja kellotti avajaisiksi puolen prosentin laskun 4,27 euroon".
http://www.talouselama.fi/sijoittaminen/nokian osake on uppotukki mitka muut ovat/a640002
"22.09.2011 Nokian osake jyrkässä laskussa, arvo alle neljän euron".
http://www.kauppalehti.fi/5/i/porssi/porssikurssit/osake/uutiset.jsp?klid=1050
"Usko Nokiaan haihtuu luottomarkkinoilla".
http://www.mtv3.fi/uutiset/talous.shtml/2011/08/1368436/usko-nokiaan-haihtuu-luottomarkkinoilla
"Ruotsalaisväite: Konkurssi uhkaa Nokiaa".
http://www.taloussanomat.fi/informaatioteknologia/2011/05/10/ruotsalaisvaite-konkurssi-uhkaa-nokiaa/20116637/12
Osta sinä vain nokiaa...
Ostapa nyt Saabin osakkeita "ostaisin".
"Osakeanti - nyt pääsee Saabin osakkeenomistajaksi alehintaan
Tammikuussa Saabin B-osakkeen arvo oli 7,647 euroa. Kesäkuussa juhannuksen alla kurssi oli 0,66 euroa, josta se on hieman noussut"
http://www.tuulilasi.fi/artikkelit/24-000-euroa-kaatamassa-saabin
Noilla osakkeilla on muuten juuri nyt mahdollista tehdä tiliä! Siis Nokia Ja Saab!
Vähän samaan tapaan kuin M-Real taannoin. Yhtiö hoippui konkurssin partaalla ja osakekurssi oli ihan pohjamudissa. Jotka silloin uskoivat yhtiään ja ostivat sillä pohjahinnalla osakkeita niin tekivät todella hyvän tilin! Sama mahdollisuus on tällä hetkellä Nokiassa ja Saabissa.
Osakkeisiin muutenkin pätee se että kannattaa ostaa sitä halpaa aliarvostettua. Esimerkiksi meillä oli pörssissä taannoin osakkeita joilla pelkästään kiinteä omaisuus ylitti reilusti pörssiarvon. Mitäpä riskiä siinä olisi? Saa omansa pois vaikka menisi nurin.
alle että Saabilla ja Nokialla tekisi tiliä. Nokialla on pieni mahdollisuus jos se esim. tuo markkinoille 3D puhelimen tai jonkun muun vastaavan mitä muilla ei ole, mitään tälläistä ei kuitenkaan ole näköpiirissä.
En laita nimeäni alle mutta saatan itse hyvinkin ostaa... Tein sen verran hyvin tiliä M-Realilla että on varaa että vähän riskiäkin...