"Helsingin keskustassa Mikonkadun ravintoloiden edessä ja Rautatieaseman sisäänkäyntien edustoilla näkee kaikkina iltoina ja öinä, mutta etenkin keskiviikkoisin, torstaisin ja viikonloppuisin miehiä autoineen ja autoitta, joista tietää että heillä on aikeet tehdä rikoksista raain, tuhoisin ja vahingoittavin naisen näkökulmasta, jos he vain saavat siihen tilaisuuden. He aikovat raiskata naisen, naisia, jos se vain on mahdollista. Kyse ei ole mistään naksahduksesta päässä, vaan raiskaus-suunnitelmat ovat muhineet ja muhivat näiden miesten päissä alati. Kun raiskaajat ovat ulkomaalaistaustaisia, on useimmiten kyse tarkoituksellisesti tuhota ja vaurioittaa muita kuin oman maalaisia naisia. Muut kuin oman maan naiset ovat 'huoria' ja ovat vastine heidän ex-kotimaidensa prostituoiduille.
Miehet ovat ainakin näillä kyseisillä paikoilla passissa koko illan, yksin ja yhdessä. Kierretään ja haetaan sopivia uhreja. He toimivat tietoisesti ja heidän toimintansa kaava on suunniteltua. Usein yritetään saada yksi nainen autoon, jossa on monia miehiä. Tarjotaan 'kyytiä kotiin', 'pyydetään drinkille autoon' tai 'jatkoille muualle'. Tarjotaan pimeää taksia sopivantuntuisille naiskaksikoille. Yksi miehistä saattaa ehdottaa kävelyä esimerkiksi Kaisaniemen 'raiskauspuistoon' mahdolliselle tulevalle raiskauksen uhrille. Miehen kaverit tarkkailevat taustalla sivusilmällä hankkeen onnistumista ja liittyvät joukkoon, jos nainen saadaan lähtemään kävelemään kohti Teatterikujaa. Kotona näitä miehiä saattaa odottaa kihlattu, jonka kanssa suunnitellaan perhettä ja häitä tai jopa viimeisillään raskaana oleva oman maan oma kulta. Mistä tämä kertoo?
Helsingin poliisit ovat tietoisia tästä kaikesta. Mihinkään toimiin ei ole kuitenkaan ryhdytty, vaikka paljon olisi pystytty tekemään, jos vain olisi haluttu jo monien vuosien ajan, sillä ilmiö ei ole uusi tai tuore. Se kertoo siitä, että asenteissa ja ajatteluissa on pahoja vääristymiä myös muiden kuin raiskaajien päissä.
80-luvulla Ruotsissa tällainen raiskaustoiminta oli jo poliisien arkipäivää. Heillä oli jo silloin omat osastonsa ulkomaalaisten tekemille rikoksille. Raiskauksiin siellä suhtauduttiin erittäin vakavasti jo silloin. Milloin Suomessa tunnustetaan, että raiskaus on rikos, jonka seuraukset voivat olla hyvin laajat ja usein ovatkin? Raiskaukset särkevät yhteiskuntaa monitahoisesti ja koskettavat usein myös monia ulkopuolisia ihmisiä uhrin läheisistä puhumattakaan. Tiedän perheen, jossa nuoren tytön joukkoraiskauksesta seurasi perheen särkyminen sekä kaikkien perheenjäsenien syvä vaurioituminen, jolla on ollut erittäin tuhoisat ja laajat seuraukset moneen eri suuntiin ja monien eri ihmisten elämänpiireihin. Raiskaus ei kosketa ja vaurioita vain raiskattua, vaan koko yhteiskuntaa.
Nyt Helsingissä joukkoraiskatun (3.9.2010) nuoren naisen elämä tuhottiin pahimmassa tapauksessa hänen elämänsä loppuun. Kestää luultavasti vuosia ennen kuin hän pystyy käsittelemään koko asiaa ja jos hän ylipäätään pystyy siihen koskaan. Monet raiskatuista päätyvät mielisairaaloihin lopuksi elämäänsä. Monet joutuvat psykoosiin ja käyttävät psykoosin estolääkitystä lopun elämäänsä. Jotkut selviävät joten kuten eteenpäin, useimmat jatkuvista pelkotiloista, masennuksista tai persoonallisuushäiriöistä kärsien. Jotkut palaavat työ- tai opiskeluelämään, monet eivät kykene siihen enää koskaan. Jotkut pystyvät tapahtuneesta ja kaikesta huolimatta perustamaan perheen, useille sitä vaihtoehtoa ei enää ole johtuen raiskauksesta johtuvasta loppuelämän kestävästä oireilusta. Raiskaus kulkee mukana myös niiden elämässä, jotka pystyivät perustamaan perheen ja vaikuttaa siellä omalla laillaan jokaiseen perheenjäseneen ja läheiseen usein tiedostamattomana ja tiedostamattomin seurauksin.
Koska Helsingin poliisi ja maan päättäjät eivät näy saavan aikaan mitään koskien raiskauksia (ihmisoikeusjärjestöjen lukuisista pyynnöistä huolimatta), niin onko kansalaisten aloitettava järjestäytynyt katupartiointi, jotta edes muutamalta uudelta uhrilta vältytään?
Kahdeksassa vuodessa linnaa ei ole yhtään liikaa näille raiskaajille. Jos he ovat jonkin muunkin maan kuin Suomen kansalaisia, on heidät karkoitettava Suomesta ja Pohjoismaista loppuiäkseen.
Kukaan ei voi haluta Suomeen vastaavia ulkomaalaisten tekemiä raiskauslukuja kuin mitä Ruotsissa on. Se on estettävissä monin keinoin, jos niin halutaan.
Raiskauksen uhri voi olla tapahtuneen johdosta määrätynlaisessa shokkitilassa vuosikausia. Parhaimmatkaan hoidot, terapiat ja lääkitykset, joita Suomessa on saatavissa eivät välttämättä auta. Aika ei välttämättä paranna mitään. Nämä asiat on saatava kaikkien ihmisten tietoon ja tietoisuuteen, jotta edes osa raiskauksista ja tekemättä".
http://www.helsinginuutiset.fi/Yhteiso/Keskustelupalstat/Aiheittain/Ajankohtaista/Suomessa-raiskataan-suunnitellusti/(offset)/0
Miehet ovat ainakin näillä kyseisillä paikoilla passissa koko illan, yksin ja yhdessä. Kierretään ja haetaan sopivia uhreja. He toimivat tietoisesti ja heidän toimintansa kaava on suunniteltua. Usein yritetään saada yksi nainen autoon, jossa on monia miehiä. Tarjotaan 'kyytiä kotiin', 'pyydetään drinkille autoon' tai 'jatkoille muualle'. Tarjotaan pimeää taksia sopivantuntuisille naiskaksikoille. Yksi miehistä saattaa ehdottaa kävelyä esimerkiksi Kaisaniemen 'raiskauspuistoon' mahdolliselle tulevalle raiskauksen uhrille. Miehen kaverit tarkkailevat taustalla sivusilmällä hankkeen onnistumista ja liittyvät joukkoon, jos nainen saadaan lähtemään kävelemään kohti Teatterikujaa. Kotona näitä miehiä saattaa odottaa kihlattu, jonka kanssa suunnitellaan perhettä ja häitä tai jopa viimeisillään raskaana oleva oman maan oma kulta. Mistä tämä kertoo?
Helsingin poliisit ovat tietoisia tästä kaikesta. Mihinkään toimiin ei ole kuitenkaan ryhdytty, vaikka paljon olisi pystytty tekemään, jos vain olisi haluttu jo monien vuosien ajan, sillä ilmiö ei ole uusi tai tuore. Se kertoo siitä, että asenteissa ja ajatteluissa on pahoja vääristymiä myös muiden kuin raiskaajien päissä.
80-luvulla Ruotsissa tällainen raiskaustoiminta oli jo poliisien arkipäivää. Heillä oli jo silloin omat osastonsa ulkomaalaisten tekemille rikoksille. Raiskauksiin siellä suhtauduttiin erittäin vakavasti jo silloin. Milloin Suomessa tunnustetaan, että raiskaus on rikos, jonka seuraukset voivat olla hyvin laajat ja usein ovatkin? Raiskaukset särkevät yhteiskuntaa monitahoisesti ja koskettavat usein myös monia ulkopuolisia ihmisiä uhrin läheisistä puhumattakaan. Tiedän perheen, jossa nuoren tytön joukkoraiskauksesta seurasi perheen särkyminen sekä kaikkien perheenjäsenien syvä vaurioituminen, jolla on ollut erittäin tuhoisat ja laajat seuraukset moneen eri suuntiin ja monien eri ihmisten elämänpiireihin. Raiskaus ei kosketa ja vaurioita vain raiskattua, vaan koko yhteiskuntaa.
Nyt Helsingissä joukkoraiskatun (3.9.2010) nuoren naisen elämä tuhottiin pahimmassa tapauksessa hänen elämänsä loppuun. Kestää luultavasti vuosia ennen kuin hän pystyy käsittelemään koko asiaa ja jos hän ylipäätään pystyy siihen koskaan. Monet raiskatuista päätyvät mielisairaaloihin lopuksi elämäänsä. Monet joutuvat psykoosiin ja käyttävät psykoosin estolääkitystä lopun elämäänsä. Jotkut selviävät joten kuten eteenpäin, useimmat jatkuvista pelkotiloista, masennuksista tai persoonallisuushäiriöistä kärsien. Jotkut palaavat työ- tai opiskeluelämään, monet eivät kykene siihen enää koskaan. Jotkut pystyvät tapahtuneesta ja kaikesta huolimatta perustamaan perheen, useille sitä vaihtoehtoa ei enää ole johtuen raiskauksesta johtuvasta loppuelämän kestävästä oireilusta. Raiskaus kulkee mukana myös niiden elämässä, jotka pystyivät perustamaan perheen ja vaikuttaa siellä omalla laillaan jokaiseen perheenjäseneen ja läheiseen usein tiedostamattomana ja tiedostamattomin seurauksin.
Koska Helsingin poliisi ja maan päättäjät eivät näy saavan aikaan mitään koskien raiskauksia (ihmisoikeusjärjestöjen lukuisista pyynnöistä huolimatta), niin onko kansalaisten aloitettava järjestäytynyt katupartiointi, jotta edes muutamalta uudelta uhrilta vältytään?
Kahdeksassa vuodessa linnaa ei ole yhtään liikaa näille raiskaajille. Jos he ovat jonkin muunkin maan kuin Suomen kansalaisia, on heidät karkoitettava Suomesta ja Pohjoismaista loppuiäkseen.
Kukaan ei voi haluta Suomeen vastaavia ulkomaalaisten tekemiä raiskauslukuja kuin mitä Ruotsissa on. Se on estettävissä monin keinoin, jos niin halutaan.
Raiskauksen uhri voi olla tapahtuneen johdosta määrätynlaisessa shokkitilassa vuosikausia. Parhaimmatkaan hoidot, terapiat ja lääkitykset, joita Suomessa on saatavissa eivät välttämättä auta. Aika ei välttämättä paranna mitään. Nämä asiat on saatava kaikkien ihmisten tietoon ja tietoisuuteen, jotta edes osa raiskauksista ja tekemättä".
http://www.helsinginuutiset.fi/Yhteiso/Keskustelupalstat/Aiheittain/Ajankohtaista/Suomessa-raiskataan-suunnitellusti/(offset)/0
Vastaukset 8
Vanhimmat
kehitetty autottomaksi, "Eurooppalaiseksi" kaupungiksi.
Sieltä pyritään ajamaan kaikenlainen teollisuus ja kauppa pois.
Ainoastaan poppana- pitsi- puu ja krääsäkauppa on sallittua.
Kadut on lämmitetty Italialaisille nahkakengille tai Somalialaisille varvastossuille.
Epätoivoisesti yritetään myös saada sinne kaikenlaista persnetolla toimivaa kulttuuria.
Taloyhtiöt ovat jo osittain ihmeissään kun kivijalkatilat eivät enää ole haluttua tilaa ja omituinen kusenhaju
vaatii kallista erityisosaamista. Vähänväliä kaatuu Pizzeria ja vuokrat jäävät maksamatta, vaan aina tulee uusi Ahmed.
Älä sinä ole jarruna kultuurin ja monimuotoisuuden alttarille.
Muuta pois sieltä, minulle riitti 25 vuotta.
H.
että työministeri nuolee huuliaan.
Nokian sortumisen mukana tuleva mahtava työttömien aalto, saa aikaan ison rahan lähtemisen liikkeelle.
Eiköhän "leikkityöllistettyjä" ala ilmestymään joka nurkalle, syrjäytymistä tukevia "sossuja" notkuu kaikilla terasseilla hakemassa jotain syytä liksalleen.
H.
Loistavan rehellinen kuvaus pääkaupunkiseudun illasta ja yöstä ja tämän sallitaan tapahtua kaikkien silmien edessä joka vikonloppu.
on entinen kauppias.
Toivottavasti ei ole vanhaa kaunaa muille kauppiaille.
:)
H.
voinut lyhentää juttua, sillä noin pitkään vuodatukseen vastaaminen on työlästä. Lyhentäminen olisi myös selventänyt sinulle itsellesi, mitä aiheelta haluat. Naisia on raiskattu maailman sivu milloin minkin syyn nojalla, oli kyseessä rauhan aika tai sota.
Aseman seutu Helsingissä, Kaisaniemen puisto, Hakaniemen tori, Vaasankatu ja muutama muu keskustan paikka ovat vuosikymmeniä olleet tunnettuja siitä,että sinne ei pidä mennä iltamyöhällä kuljeksimaan, jos sattuu olemaan sukupuoleltaan nainen ja nuori. Viisaampaa olisi minkäikäisenä tahansa välttää myöhään näitä paikkoja. Helsingissä asuvat tietävät tämän hyvin jo pienestä pitäen ja niistä varoitetaan yleisesti muitakin. Lisäksi ko. paikat ovat jo ulkoisesti sen näköisiä,että en menisi sinne kupeksimaan myöhällä mistään hinnasta. Missä tahansa isohkossa kaupunkipaikassa aseman seudut ovat vaarallisia iltamyöhällä, kun ihmisluonto on mikä on. Suomi on nykyisin monikulttuurinen ja myös sillä on vaikutuksensa.
Nuoret naiset eivät ole niin tyhmiä,että eivät tajuaisi aseman seudun olevan vaarallinen. Kyllä siinä otetaan myös tietoinen riski, jos ja kun kuljeksitaan illalla juuri näillä vaarallisilla alueilla. Silti raiskaaminen on rikos, oli kulttuuri mikä tahansa ja paikka mikä tahansa ja vaikka uhri ottaa riskin. Olen samaa mieltä siinä,että raiskaajien tuomioita olisi korotettava reilusti ja rangaistava paitsi itse teosta, myös siitä,että raiskaaminen jättää uhriin pysyvän psyykkisen jäljen. Myös korvaussummia pitää nostaa, tyhjällä tulevaisuudella on kova hinta ja se pitää näkyä tuomioissa.
Vaikka meillä Suomessa on näennäinen tasa-arvo,sen oikea arvo eli eriarvoisuus näkyy mm. näissä raiskaustuomioissa. On kaikenlaista vetkutusta siitä,että naiset pukeutuvat houkutellakseen miestä ja että raiskaajalla on ollut vaikea lapsuus tai hän oli humalassa ym. soopaa, mitkä lieventävät tuomiota. Raiskaustuomioiden lievyydessä näkyy, että naisen saa tuomioistuinten mielestä raiskata eli "Itse se sitä kerjäsi, kuten raiskaajat usein sanovat. " Ei ihme,että joukkoraiskauksia jopa suunnitellaan, kun tuomiot ovat lieviä. Monia miehiä kiihottaa ilmeisesti se,että uhri ei ole huora ja se,että se pistää hanttiin ja voi tehdä mitä tahansa inhottavaa väkisin puolustuskyvyttömälle ja vielä joukolla kavereitten kesken, jolloin kukaan muka yksin ei ole syyllinen, kun kimpassa touhutaan.
Raiskaaminen kertoo vihasta, ei pelkästään naisia kohtaan vaan siitä,että raiskaamalla kostetaan jollekin, joka on alistanut raiskaajan itsensä. Kautta vuosituhansien nainen on ollut tässä mielessä sopiva syntipukki, jos sattuu paikalle onnettoman sopivasti.
Noh, ottakaa tämäkin esille, kun uusia kansanedustajia kohta valitaan. Mielenkiintoista on kuulla, miten nimenomaan mieskansanedustajaehdokkaat - vaikkapa persut - ovat siitä,että rikoslakia raiskaustuomioiden kohdalta pitää selventää ja koventaa rangaistuksia eli muuttaa käytäntöä. Myös monikulttuurisuudessa on puolensa eli raiskausten linjan pitää olla nollatoleranssi aina, oli raiskaajan kulttuurinen tausta mikä tahansa, oli hän suomalainen tai muualta tänne tullut missä tarkoituksessa ja asemassa tahansa.
Kun Tilastokeskus nykyään tilastoi rangaistustuomioita kansalaisuuden mukaan, päätettiin selvittää ketkä ne kuuluisat ulkomaalaiset raiskaajat ovat. Otettiin tilastoja vuosista 2005-2009 ja seuraavat rikokset: raiskaus, törkeä raiskaus, pakottaminen sukupuoliyhteyteen ja pakottaminen seksuaaliseen tekoon, sekä näiden yritykset. Päätettiin myös katsoa tilastoja ainoastaan niiden osalta jotka asuvat Suomessa.
Tässä on tulos:
Yhteensä: 543
Suomi: 419
Ulkomaat: 124
Eurooppa: 26
EU: 4
UK: 2
Italia: 1
Viro: 1
EU:n ulkopuolinen Eurooppa: 22
Bosnia: 1
Ex-Jugoslavia: 7
Turkki: 10
Venäjä: 4
Afrikka: 50
Angola: 1
Egypti: 4
Etiopia: 1
Ghana: 1
Guinea: 2
Kenia: 5
Kongon dem. tas.: 5
Marokko: 3
Nigeria: 3
Senegal: 2
Sierra Leone: 1
Somalia: 11
Sudan: 9
Pohjois-Amerikka: 1
USA: 1
Etelä-Amerikka: 2
Brasilia: 1
Haiti: 1
Aasia: 44
Afganistan: 12
Intia: 3
Irak: 16
Iran: 7
Pakistan: 2
Sri Lanka: 1
Uzbekistan: 1
Vietnam: 2
Yksittäisten maiden 1 tai 2 raiskausta voidaan toki laskea yksittäistapauksiksi, mutta tämä tilasto tarkoittaa muun muuassa että afrikkalaiset ovat 38 kertaa yliedustettuna raiskaustuomiotilastoissa lukumääränsä nähden, ja sudanilaiset 89 kertaa yliedustettuna. Aasialaiset ovat 16 kertaa yliedustettuna siitäkin huolimatta että yhtään kiinalaista tai japanilaista tai thaimaalaista tai myanmarilaista ei ole tuomittu näistä rikoksista.
Kovemmat tuomiot. Jos saisin päättää ei olisi vankiloita.
Olipa lyhyt!