Korkoralli hiljentää asuntomarkkinoita
Julkaisuaika 19.09.2000 16.23
Kuinka korkealle korot nousevat?
Tarvetta koronnostoihin ovat euroalueella aiheuttaneet yhteisvaluutta euron arvon heikkeneminen, rahamäärän ja luottojen kasvu sekä tuontikaupassa etenkin öljyn hinnan kallistumisesta johtuva inflaatioriski.
Ns. ulkoisiin inflaatiotekijöihin kuten euron heikkenemiseen ja öljyn kallistumiseen on EKP:n koronnostoilla vain hyvin rajallinen vaikutus. Muutakaan mekanismia yhteisvaluutan oloissa ei kuitenkaan ole käytössä, kun rahanarvon muutoksilla (devalvaatio) ei enää pysty ohjaamaan korkotasoa.
Pääanalyytikko Raoul Konnos Carnegie-pankkiiriliikkeestä kertoo, että EKP:n ennakoidaan heillä nostavan ohjauskorkoaan noin puolen vuoden aikana vielä 0,25 prosenttiyksikköä. Sen jälkeen on varovainen lupa odottaa päinvastaista.
Jotkut analyytikot uumoilevat EKP:n voivan nostaa korkoa ensi vuonna jopa kuuteen prosenttiin. Perusteluna mainitaan EU:n lainsäädäntö, jonka mukaan keskuspankin päätehtävä on "suojella hintavakautta keskipitkällä aikavälillä" eli pitää juuri inflaatio kurissa.
Konnos kuitenkin muistuttaa korkojen vaikuttavan viiveellä. Saksan ja laajemmin OECD-maiden tuoreet talouden toimeliaisuutta kuvaavat indikaattorit ovat jo nyt tulleet alaspäin (vaikkakin ovat yhä vankasti plussalla), ja ylikorkea korkotaso vauhdittaisi suuntausta entisestään.
Carnegiella arvellaan, että Yhdysvaltain lyhyet korot tuskin enää nousevat. Pitkän lainarahan hinta on lisäksi halventunut niin, että markkinat näyttävät uumoilevan korkojen laskevan vuoden aikajänteellä. Eurooppa tulee suhdannesyklissä Yhdysvaltoihin nähden jälkijunassa, mutta samaa rataa kuitenkin.
EU:ta tai rahaliittoa sinänsä on kohonneista koroista turha syyttää. On muistettava, että jo syntyessään 1.1.1999 euro alensi asuntolainojen hintoja Suomessa - tuolloin keskimäärin alle viiteen prosenttiin - eikä meillä 80-luvulla nähtyihin 14 prosentin lainakorkoihinkaan ole onneksi enää paluuta.
Asuntojen hinnat hienoiseen laskuun
Periaatteessa korkotason jatkuva nousu ja asuntojen hintojen samanaikainen kallistuminen on pitkällä aikavälillä mahdoton yhtälö. Suomessa ennen muuta kuluttajien luja usko talouden vahvistumiseen ja ryntäys kasvukeskuksiin ovat kuitenkin aiheuttaneet sen, että kuumat asuntomarkkinat ovat hetken eläneet muista lainalaisuuksista riippumatonta omaa elämäänsä.
Julkaisuaika 19.09.2000 16.23
Kuinka korkealle korot nousevat?
Tarvetta koronnostoihin ovat euroalueella aiheuttaneet yhteisvaluutta euron arvon heikkeneminen, rahamäärän ja luottojen kasvu sekä tuontikaupassa etenkin öljyn hinnan kallistumisesta johtuva inflaatioriski.
Ns. ulkoisiin inflaatiotekijöihin kuten euron heikkenemiseen ja öljyn kallistumiseen on EKP:n koronnostoilla vain hyvin rajallinen vaikutus. Muutakaan mekanismia yhteisvaluutan oloissa ei kuitenkaan ole käytössä, kun rahanarvon muutoksilla (devalvaatio) ei enää pysty ohjaamaan korkotasoa.
Pääanalyytikko Raoul Konnos Carnegie-pankkiiriliikkeestä kertoo, että EKP:n ennakoidaan heillä nostavan ohjauskorkoaan noin puolen vuoden aikana vielä 0,25 prosenttiyksikköä. Sen jälkeen on varovainen lupa odottaa päinvastaista.
Jotkut analyytikot uumoilevat EKP:n voivan nostaa korkoa ensi vuonna jopa kuuteen prosenttiin. Perusteluna mainitaan EU:n lainsäädäntö, jonka mukaan keskuspankin päätehtävä on "suojella hintavakautta keskipitkällä aikavälillä" eli pitää juuri inflaatio kurissa.
Konnos kuitenkin muistuttaa korkojen vaikuttavan viiveellä. Saksan ja laajemmin OECD-maiden tuoreet talouden toimeliaisuutta kuvaavat indikaattorit ovat jo nyt tulleet alaspäin (vaikkakin ovat yhä vankasti plussalla), ja ylikorkea korkotaso vauhdittaisi suuntausta entisestään.
Carnegiella arvellaan, että Yhdysvaltain lyhyet korot tuskin enää nousevat. Pitkän lainarahan hinta on lisäksi halventunut niin, että markkinat näyttävät uumoilevan korkojen laskevan vuoden aikajänteellä. Eurooppa tulee suhdannesyklissä Yhdysvaltoihin nähden jälkijunassa, mutta samaa rataa kuitenkin.
EU:ta tai rahaliittoa sinänsä on kohonneista koroista turha syyttää. On muistettava, että jo syntyessään 1.1.1999 euro alensi asuntolainojen hintoja Suomessa - tuolloin keskimäärin alle viiteen prosenttiin - eikä meillä 80-luvulla nähtyihin 14 prosentin lainakorkoihinkaan ole onneksi enää paluuta.
Asuntojen hinnat hienoiseen laskuun
Periaatteessa korkotason jatkuva nousu ja asuntojen hintojen samanaikainen kallistuminen on pitkällä aikavälillä mahdoton yhtälö. Suomessa ennen muuta kuluttajien luja usko talouden vahvistumiseen ja ryntäys kasvukeskuksiin ovat kuitenkin aiheuttaneet sen, että kuumat asuntomarkkinat ovat hetken eläneet muista lainalaisuuksista riippumatonta omaa elämäänsä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Mitään ei ole opittu...
Itse mietin asunnon myyntiä noihin aikoihin ja uutisten mukaan myymisellä oli kova kiire, jos aikoo myydä hyvällä hinnalla.
Viime keväänä kysytiin OKO-pankin ja Aktia ekonomisteiltä että mikä on korkotaso vuoden kuluttua eli tänä kevänää. OKO:n tyyppi sanoi että hivenen sen hetkistä alempi ja Aktian kaveri povasi nousua ja vähintään prosentin korkeampi. Aktian kaveri näkyi kääntäneen takkinsa jo ennen syksyä kun arveli matalien korkojen jatkuvan vielä jopa pari vuotta.