Ilman, että tiedän enempää, tuntuu kauhealta, kun on suomalaista verta vuodatettu ja upseeri menetetty. On moni muukin joutunut verenvuodatuksen kohteeksi tai katellut teräksistä piippua. Miten kylmä ja tyly piippu!
Kauheaa!
tugo
9262
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Ikinä en päästä omia muksuja rauhaa turvaamaan :////
luiks mitä kirjotit? ;))))
Siinä on paradoksi, ihan tosta vaan?
tää maailma on sellainen ettei tiedä itkiskö vai nauraiskokö.
Olen ite katellut piippua sieltä väärästä päästä, eli piipun etupuolelta. Ei häävi tunne. Jos alkaa johonkin, tietää riskit. Yksistään sen tietäminen on monille liian vakava paikka.
Asento rauhanturvaajalle.
=DW=
Moni muukin ammatti on vaarallinen, esim rakennustöissä, merellä jopa sairaaloissa nykyään. Kadulla kävelykin voi koitua kohtalokkaaksi, saati sitten oma koti kullan kallis.
Jos rupee kaikkea pelkäämään ja varomaan, niin voi elämisestä kyllä tulla aika hankalaa ja ikävää.
Miten näin pääsi tapahtumaan?
Yleensähän suomalaiset piileksivät ruotsalaisten selän takana.
Jokos niillä on aseet?
ei ole rauhan turvaaminen, vaan sisällissota.
Omien kokemustenikin kautta on äskettäinen joukkosurma järkyttävä tapaus.
Luonnon voimien aiheuttama järkytys on vielä muistissa, vaikka siitä on jo aikaa: rajuilma iski meille kotiin, särki lampun, punainen tulijuova vain vilahti minun ja äitini välissä. En olisi kerennyt sanoa edes hei äidilleni, jos olisi käynyt huonosti, selvittiin säikähdyksellä ilman tulipaloa. Kaupungin viisivuotiskäsikirjoitukset eivät ota luonnon voimien aiheuttamia tuhoja tosissaan.
Tunsin kauan sitten pintapuolisesti joitain norjalaisia, jotka olivat aikoinaan lähellä paikkaa, missä vilahti pyssy, kun katselin tähtääjää, rahaani ryöstivät. Sympatiani joillekin luonnonkatastrofienkin viattomille uhreille.