kun sitä on niin vika on omistajan johtajuudessa. vikaa löytyy arjesta vaikka paljon asioita onkin oikein hyvälläkin mallilla. vika on minussa.
antakaa vinkkejä remmirähjäyksen korjaamiseen pois eli minun johtajuuteni parantamiseen.
antakaa vinkkejä remmirähjäyksen korjaamiseen pois eli minun johtajuuteni parantamiseen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Ota yhteyttä Pertti vilanderiin niin ongelma korjaantuu 100% varmuudella!! "normaalit" ja omatoimiset korjaukset ei välttämättä enään tässä vaiheessa riitä. Ihan mielettömän pätevä ja asiansa osaava mies!
korjaaminen ALKAA jostain muusta kun rähjäyksestä
Olet aika epäonnistunut, saku on helpoimpia koiria mitä on, niin suuri miellyttämisen tarve niillä, ja olet silti mokannut?
Jaaha, kuten huomaat, viisastelijat ovat nopeita. Ota siihen kouluttajaan yhteys, hänellä on varmasti vinkkejä takataskussa.
Tavallisimmat johtajuuden konstit ovat; älä anna koiran mennä ekana ovesta, älä anna ruokaa vasta kuin luvan jälkeen, älä ota sohvalle tai muuten kasvojesi tasalle, muokkaa, tarkoitan "paini" koirasi kanssa, ota kurkusta kiinni, paina lattiaan, usko pois, vallankin nuori koira pitää siitä kovin, mutta älä päästä koiraa karkaamaan, vasta sitten kun annat luvan. Meillä isokarhu ja pikkukarhu painivat päivittäin, ja koira oikein odottaa sitä. Älä kuitenkaan satuta, vahingossakaan. Jotenkin näin meillä on johtajuusasiat hoidettu, ja rauha on maassa. Mutta kuten sanoin alussa, soita sille kouluttajalle.
Kiitos vastauksesta ja kouluttajan tiedosta! Tutustun asiaan ja laitetaan homma hoitoon! Toki lisää neuvoja ja vinkkejä miellään täältä luen.
Pienempänä meillä enemmän painittu. Kurkusta en oo kiinni ottanu, mutta koiran olen päästäny vasta kun saa multa luvan, ruokaa ei koskaan oteta ilman lupaa.
Ovesta menosta on ollu monia teorioita ja tulin lukemani perusteella (en kuollakseni muista mistä luin niin en pysty linkittään) siihen tulokseen, että en kiinnitä siihen huomiota. Välillä menee ovesta ensin koira ja välillä minä. Tietenkin saatan tässä toimia väärin! Saisinko omistajien perusteluita tarkemmin mikä on se juttu ovesta kulkemisessa(kun omistaja menee ensin) mikä tarkalleen johtajuuttani vahvistaa?
Kasvojeni tasalle otan koiran joskus. Tähänkin kaipaan samalla tavalla perusteita miksi teen väärin. Kun koira on kasvojeni tasalla ei asento kuitenkaan ole, että olisin alakynnessä (mutta ehkä se sittekin koiran mielestä on??)
Kiitos vastauksista!!
Juu ehdottomasti Pertin pakeille tai jollekkin pertin "oppipojalle"! Oma koirani oli aikoinaan ihan mahdoton remmirähjä ja pitkään etsinkin oikeanlaista kouluttajaa avuksi ennen kuin "törmäsin" vilanderiin. Luin kaikkien suositteleman koirankorjauskirjan ja sen jälkeen en epäillyt hetkeäkään hakeudunko Pertin juttusille. Kaikkien muitten kouluttajien opit tuntui perustuvan vaan ja ainoastaan makkaroihin ja sen apuun ohituksissa! Tiesin jo omasta kokemuksesta että koiraa ei ohitustilanteissa voinut vähempää kiinnostaa makkarat, kärrynpyörät eikä muutkaan vippaskonstit. Olin menettänyt johtajuuteni koiralle eikä sitä makkaroilla takaisin saada! Toiset moittii vilanderin oppeja liian "rajuiksi" mutta Pertti testaa jokaisen koiran luonteen enne kuin koiraa lähdetään korjaamaan. Pertin opit perustuu nimenomaan LAUMAKÄYTTÄYTYMISEEN missä monilla koiranomistajilla on vielä paljon opittavaa. Myös minulla! Suosittelen lukemaan pertin kirjoittaman koirankorjauskirjan niin opit tuosta johtajuudesta PALJON!!
Tsemppiä!
No nih =)
Ensinnäkin ulosmenosta. Asia yksi, innokkaan koiran se yksinkertaisesti rauhottaa sitä tilannetta. Koira istuu ja odottaa rauhassa oven aukaisut ja vasta luvasta lähtee. ( asun omakotitalosta, ja maailma on vapaa heti ovelta )
Olen kuullut jonkun itseäni viisaamman perustelevan sitä sillä että johtaja näkee ensin tilanteen , onko uhkia, mitä tahansa sellaista joka vaikuttaisi ns. lauman tilanteeseen. En tuosta tiedä, mutta jo yksinkertaisesti sen takia että se hosuminen ja hätäily on nyt hallinnassa. Ihan mukavuussyistä olen opettanut koiran odottomaan.Ja katsomisissa, jos on vahvaluonteinen koira, se voi ärsyyntyä, kokea uhkaksi jos katsekontakti on kovin tiivis, yleensä se on koiralle vähän kuin kutsu voimankoitteluun. Mutta tuo asia on kovasti riippuvainen koiran luonteesta. Oma lällyni ei siitä piittaa, väistää katseen sitten jos se menee liian tiiviiksi.Älä leiki koiran pyynnöstä, vaan vasta kun sinä ehdotat leikkiä.
Mutta ja Mutta.
Jos koirasi on kovin vahvaluonteinen, nuo konstit ei riitä, ja silloin ehkä on viisainta ottaa tuohon kouluttajaan yhteyttä. Hän tuntee koirat ja ongelmat.
Kunhan et luovuta ja otat asioista selvää, pärjäät varmasti.
... ja olen lukenut Peetsan Koirakorjausoppaan... tarkoitatko johtajuuden palauttamiseen tuota ns. jääkautta?
Harmittaa kun 45 vuotta ollut muiden isojen ja jättirotujen uroksia perheessä ja niiden kanssa on tehty "painimalla" selväksi asiat. Nyt olen sitten uskaltanut ottaa ensimmäisen sakemannin - käyttölinjaisen uroksen - ja koira pistää meikäläistä ihan 6-0.
Vapaana ja kotioloissa tottelee kuin unelma eikä koskaa aseta asemaani kyseenalaiseksi, mutta remmissä ihmisiä ja/tai koiria kohdatessa alkaa helvetinmoinen meuhkaaminen ja rähinä. Ei auta namit eikä motivointipatukat tms. Olen selättänyt koiran, melkein upottanut hankeen, käskyttänyt, tanssinut kansantansseja, soittanut trumpettia ja mitä vielä... ei mitään vaikutusta. Kun sukulaismies ottaa koirani ja lähtee sen kanssa lenkille, niin koira toimii kuin unelma. Olen siis koirani silmissä ilmeisesti niin avuton olento, että sen on pakko räyhäämällä suojella minua vastaantulevilta ihmisiltä ja koirilta. Jee!
Löytyykö täältä pääkaupunkiseudulta "Peetsan opetuslapsia" kouluttajina? Hänhän on itse muuttanut muualle.... Keneen täällä voisi ottaa yhteyttä?
Pääkaupunkiseudulla on käsittääkseni useampikin Pevikouluttaja (Pertin oppipoika). Itse ajelin koiran kanssa 400km päähän mutta oli kyllä ehdottomasti sen arvoista!
Tässäpä yksi "oppilapsi" :)http://www.koirakorjaamo.com/
http://www.koirakorjaamo.com/
täytyypä ottaa tuonne yhteyttä :-).