Linkkejä&Vinkkejä

http://www.lemmikkipalstat.net/foorumit/Forum24/HTML/016051.html (sieltä löydät nimi ehdotuksia)

http://www.latz.fi/latz/index.html (sieltä nimipäiväkalenteri)

http://www.incatsuomi.fi/pennustaaikuiseksi.asp

http://www.animalhealth.orion.fi/lemmikit/kissa/index.cfm

Tässä tulee vähän perusasiaa ihan vain varmuuden vuoksi :)

- Kissan luovutusikä on vähintään 12 viikkoa. Liian aikaisin emostaan vieroitettu pentu voi myöhemmin kärsiä käytöshäiriöistä ja kissamaisten tapojen puuttumisesta. Vaikka pentu osaakin jo 3-4-viikkoisena syödä kiinteää ruokaa ja käyttää hiekkalaatikkoa, se ei ole hyvä syy aikaiseen vieroittamiseen, koska kissana ja ennen kaikkea lemmikkinä oleminen on paljon muutakin kuin syömistä ja laatikolla käymistä ;)

- Valitse kasvattaja huolella. Hyvä kasvattaja on madottanut pennut (sisäkissan) ainakin 3-4 kertaa ennen luovutusta ja mielellään rokottanut ainakin kerran. Pennut luovutetaan terveinä ja sosiaalisina vähintään 12-viikkoisina. Pennut on totutettu alusta lähtien monipuoliseen ruokaan (eläinkaupan penturaksut ja liha). Kasvattaja pyytää tällaisesta hyvinhoidetusta maatiaisesta usein semmoisen 50-100 euroa, mikä ei ole paha hinta ollenkaan. Hän myös "kuulustelee" omistajaehdokkaita.

- Ensimmäinen rokotus annetaan tapauksesta riippuen siinä 8-12 viikon ikäisenä ja VÄLTTÄMÄTÖN tehoste 3-4 viikon kuluttua. Aikuinen kissa rokotetaan vuoden välein.

- Kissa kannattaa madottaa aina pari viikkoa ennen rokotusta sen tehon maksimoimiseksi. Sisäkissa (joka ei siis ulkoile missään muodossa) madotetaan muutaman kerran vuodessa ja ulkoileva (valjaissa, tarhassa...) vähintään neljästi vuodessa. Hyviä matolääkkeitä ovat Axilur, Flubenol ja Drontal.
-----------------------------------
Muistinkin, että minulla on muutamia ihan valmiita tekstejä. En nyt viitsi enää noita aikaisempia kirjoituksiani poistaa.

MADOTUKSET JA VÄLTTÄMÄTTÖMÄT ROKOTUKSET

Säännölliset matohäädöt ja tehosterokotukset kuuluvat jokaisen kissan perusterveydenhoitoon.
   
Kissan pentu madotetaan ensimmäisen kerran noin 2-viikkoisena ja sen jälkeen 2 viikon välein luovutukseen (>12 viikkoa) asti. Pentu on hyvä madottaa kolmikuisesta 1-2 kuukauden välein vuoden ikään saakka. Kyseiset ohjeet olen laatinut pääasiassa ulkokissan pennuille. Sisäkissan pennuille riittää, kun madottaa 3-4 kertaa ennen luovutusta ja sen jälkeen muutaman kuukauden kuluttua. Kissa on aina hyvä madottaa pari viikkoa ennen rokotuksia. Aikuiselle kissalle suoritetaan matohäätö säännöllisesti — ulkoilevalle vähintään 4 kertaa vuodessa ja pelkästään sisällä oleskelevalle vähintään 2 kertaa vuodessa. Joka madotuskerta on hyvä suorittaa eri lääkkeillä, etteivät madot tule immuuneiksi jollekin tietylle ainesosalle. Laajakirjoisimmat ja tehokkaimmat merkit ovat Flubenol, Drontal ja Axilur. Pienillä pennuilla ensimmäiset kerrat voidaan suorittaa miedommalla Mirrixillä.
   
Pennun ensimmäinen rokotus annetaan tilanteesta riippuen sen ollessa noin 8-12 viikon ikäinen. Tehosterokotus on 3-4 viikon kuluttua ensimmäisestä. Kissat rokotetaan yleisesti kissaflunssia ja -ruttoa vastaan (=kolmoisrokote). Tehoste annetaan aikuiselle kissalle 1-2 vuoden välein riippuen rokotteen ominaisuuksista (tapettuja vai heikennettyjä viruksia). Ulkomaille matkustettaessa voimassa pitää olla myös rabiesrokotus, mutta Suomessa sitä ei vaadita.

-----------------------

KISSAN KASTRAATIO JA STERILAATIO

Kissan leikkauttaminen on jokaisen omistajan velvollisuus. Operaatiossa kollilta (kastraatio) poistetaan kivekset ja naaraalta (sterilaatio) munasarjat ja osa kohtua tai kokonaan. Leikkaus on varsin pieni. Varsinkin kollit ovat ennallaan jo muutaman tunnin kuluttua, eikä leikkaus ja nukutus kestä yhteensä kuin 10-20 minuuttia. Naaraan sterilaatio voi kuulostaa vaikealta toimenpiteeltä, mitä se ei itse asiassa ole ollenkaan. Kolmessa vartissa se on tehty. Haava on noin 3 sentin pituinen.
   
Yleiset harhakäsitykset ovat, ettei kollia saa leikata ennen sukukypsyyttä tai naarasta ennen ensimmäistä kiimaa. Suositeltavaa kuitenkin olisi, että kaikki kissat, joita ei siitokseen käytetä, leikkautettaisiin noin 6 kuukauden iässä tai jopa aiemmin. Kissan tulee painaa leikkaushetkellä vähintään 2,5 kg, muita vaatimuksia ei ole. Varhaisesta leikkauksesta ei aiheudu mitään negatiivisia asioita. Aikaisin leikatuista kolleista tulee keskimääräistä suurempia, koska testosteroni ei häiritse kasvamista. Huom! Kasvuhormonit ja sukupuolihormonit ovat eri asia! Ennen sukukypsyyttä kastroiduille uroksille ei myöskään tule virtsatieongelmia myöhään leikattuja useammin. Tutkimus on Suomen eläinsuojeluyhdistyksen sivuilla: http://www.sey.fi. Leikkaamaton kolli ei ole omistajalle mukava lemmikki merkkailuiden, pistävän virtsan ja mouruamisen vuoksi. Naaraille ei myöskään ole vaaraa aikaisesta operaatiosta. Oikeastaan olisi hyvä, ettei se joutuisi kestämään ainuttakaan kiimaa. Se on rasittava kokemus ja altistaa kaiken lisäksi kasvaimille ja märkäkohdulle. Omistajastakaan on tuskin hauska kuunnella yöaikaan mouruavaa tyttöä. Naarasta ei suositella leikattavan kiiman aikana, joten ensimmäisen kiiman tultua on vaikeaa varata aika leikkaukseen, koska kiimat saattavat tulla hyvinkin tiheään. Leikkaamatonta kissaa ei tulisi päästää ulos edes valjaissa. Tarhassa se on suht turvallista.
---------------------------

KISSAN RUOKINTA

Kuten tiedämme, kissa on puhdas lihansyöjä. Tämän ominaisuutensa vuoksi kissan ruokinta on haasteellisempaa kuin esimerkiksi koiran.
   
Ihanteellisena tapana ruokkia pidetään laadukkaan eläinkaupan kuivaruuan ja raa'an lihan yhdistelmää. Myöskin BARF-ruokavalio on yleistymässä. Tällöin lemmikkiä ruokitaan vain raakaravinnolla, kuten raa'alla lihalla ja luilla. Raakaruokinta soveltuu omistajalle, joka haluaa kissan saavan mahdollisimman luonnonmukaista ravintoa ja tietää myös, mitä tekee. Ravintoaineiden oikeat suhteet täytyy olla selvitettynä, ettei tule erilaisia puutoksia. Fosforin ja kalsiumin epätasapaino on kohtalokasta etenkin pennuille.
   
Eläinkaupoissa myydään monia laadukkaita kuivaruokamerkkejä. Kuitenkin joissain liikkeissä on myytävänä myös ns. halpisraksuja, joita myös tavaratalot ja tavalliset marketit myyvät. Varmuuden kuivaruuan laadusta saa analysoimalla tuoteselostetta. Ensimmäisen raaka-aineen pitäisi olla kuivattu liha, ei tuoreliha. Jos valmistuksessa on käytetty tuorelihaa, siinä oleva vesi haihtuu valmistusprosessin aikana, eikä varsinaista lihaa tällöin jää kuin muutama prosentti. On myös syytä tarkistaa tuhkapitoisuus (=mineraalit, hehkutusjäännös). Virtsakiviriskin vuoksi se ei saisi ylittää 7 prosenttia. Toinen virtsakivien syntyyn vaikuttava tekijä on magnesium. Turvallisena rajana pidetään 0,1 prosenttia. Jos ruuassa on paljon viljaa, tuhka- ja magnesiumpitoisuudet ovat tavallista suuremmat ja saattavat aiheuttaa erilaisia sairauksia, kuten nuo virtsakivet. Lisää asiaa markettien kuivaruokien laadusta "Marketeissa myytävät kuivaruuat — kaupan hyllylle vai kissalle" -tekstistä.
   
Lihaa olisi hyvä tarjota joka päivä muutama pieni annos. Pennulle 3-4 ja aikuiselle 1-2 ateriaa. Kun ostaa suomalaista, ihmisten ruuaksi tarkoitettua lihaa, ei tarvitse pelätä esimerkiksi matoja tai salmonellaa. Monen kissan mieleen ovat raaka kana, possun sydän ja suikaleet, kieli, kalkkuna ja nauta. Kissalle voi huoletta tarjota lähes mitä lihaa vain, kunhan se on maustamatonta. Myös sisäelimiä, kuten maksaa ja munuaisia (liotettuna) voi tarjota, mutta korkeintaan kerran viikossa. Merikalan voi antaa raakana, mutta makean veden antimet tulee kypsentää loisriskin takia. Kalapäivä voi olla kerran viikossa. Hyvän lisän ruokavalioon tuo raaka kananmunankeltuainen 1-2 kertaa viikossa. Kissa pystyy hyödyntämään sen 100 %:sesti. Se ei kuitenkaan kuulu luontaiseen ruokavalioon, joten muutama kerta viikossa korkeintaan.
   
Kaupoissa myydään myös monenlaisia "märkäruokia". Tutuimpia ovat luultavasti 400 gramman purkkiruuat, mutta markkinoille on tullut myös 100 gramman vuokia ja pusseja, jotka maistuvat kissalle usein miten paremmin. Marketeista löytyy muutama suht laadukas märkäruokaversio, mutta jälleen eläinkaupoista löytyy ne laadukkaimmat ja lihaisemmat. Tuijotettavana asiana pidetään lihaprosenttia. Epämääräistä "lihaa ja eläinperäisiä tuotteita" -sananpartta tulisi välttää. Märkäruuat eivät ole kissalle välttämättömiä, mutta huonosti juova kissa saa niistä hyvin nestettä, joka puolestaan auttaa pitämään virtsatiet avoimina.

Pennut >12 viikkoa

Pentujen ruokinnassa tulee olla tarkka. Monipuolisuus ja energiapitoisuus on valttia. Kaikkien tärkeiden vitamiinien, proteiinien ja rasvojen saanti taataan antamalla eläinkaupan pentukuivaruokaa, jota voi olla koko ajan tarjolla. Pennun tulisi saada syödä niin paljon kuin haluaa. Lihomista on turha pelätä kasvavan kissan kohdalla. Pentujen ruokinta ei paljon poikkea aikuisten ruokinnasta, mutta (liha-)aterioita olisi hyvä olla 3-4 päivässä. Pennulle ei kannata antaa ollenkaan maksaa, koska sen antaminen saattaa aiheuttaa A-vitamiinin liikasaannin. Se kannattaa pienestä pitäen opettaa syömään monipuolisesti, ettei sitten myöhemmin tulisi sen kanssa ongelmia. Hyvä kasvattaja on totuttanut pentueen moniin eri lihoihin ja laadukkaaseen kuivaruokaan. Kannattaa pyytää mukaan luettelo, mitä pentu on syönyt kasvatuskodissaan ja jatkaa samaa ainakin vähän aikaa, ettei herkkä maha mene sekaisin. Jos ruokavaliota on tarve muuttaa, se tulisi tehdä vähitellen.

Tiine ja imettävä emo

Kun emo on astutettu, ja sen tiedetään olevan tiineenä (n. 3-4 viikkoa astutuksesta), sille aletaan antaa laadukasta pennuille tarkoitettua kuivamuonaa. Sitä tulisi olla vapaasti saatavilla ilman rajoituksia. Muuten ruokinta on hyvin samantapaista kuin pennuilla. Emon "erikoisruokintaa" jatketaan siihen asti, kunnes kaikki pennut on luovutettu uuteen kotiin. Palaaminen normaaliin ruokintaan tehdään varoen noin 1-2 viikon aikana.
------------------------------