Olen seurannut käytettyjen uudehkojen traktoreiden tarjontaa sekä myös uusien hankintoja, niin olen myös pannut merkille, että etunostolaitteet eivät näytä olevan suomenmaassa kovinkaan käytännöllisiksi katsottuja. Jos verrataan vaikka tuonne keskieuroopan maihin, niin siellähän etunostolaite taitaa melkein kuulua tehtaalla vakiovarustukseen. Suomessa niitä näkee vain joidenkin urakoitsijoiden koneissa, mutta miksi niitä ei maataloushommissa käytetä?
etunostolaitteen käytöstä
konemies jos oisin
42039
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Suomalainen maa on kovaa, kivennäis/moreenimaata. Muualla euroopassa humusta tai muuta eloperäistä "mustaa multaa". Jos samat jankkurit, aurat tms. laitetaan suomalaiseen maahan muokkaamaan niin saadaan äkkiä koneesta "kaput". Nykyisin etunostolaite ostetaan heinäkoneita varten, lumitöissäkin etunostolaite on hivenen himpula, se on eturunko poikki tai sylinterilinjaus pielessä kun kiveen ekakerran täräyttää. Muutamat on kokeilleet... Tosin kaupunkipaikoissa tai kiinteistöhuollossa pelaa, mutta metsäautoteillä ei kestä.
Ainakin tällä kylällä näyttää kiinteistöhuollon traktoreissa olevan etunostolaitteet, kun alueauroja käyttävät. Ellei sitten ole jotain vähän järeämpiä mekanismeja alueaurakäytössä.
Jaa että keskieuroopassa on pehmeämpi maaperä, kun täälä pohjohlassa. Luulis että ne työkoneet ovat samasta raudasta tehtyjä, jotta kestäisivät myös suomen pelloilla.
Mutta meillä pakkaa olemahan kiviä. Keskieuroopas ne on vuoristona, siinäpä se "pieni" ero onkin. Soon kattos tämä jääkausiki ollu johonaki välis ja salapausselekäki on sen takia syntyny.
Ehkäpä erona voi olla se että keski-Euroopassa maatilat ovat keskimäärin suurempia ja pelto töihin on haettu tehokkuutta kytkemällä työlaitteet molempiin päihin traktoria ja kuormaus työt tehdään sitte eri koneella(kurottajalla/pyöräkuormaajalla) Suomessa kun traktori on maatilan yleiskone jolla kynnetään, kuormataan paalit kärryyn, kuormataan soraa omasta montusta ja ajetaan puut metsästä. Etelämmässä myös tuota lunta on vähemmän joten ei tarvii nostaa korkeita penkkoja jotka onnistuu etukuormaajalla paremmin. Myös "kulttuuri eroja" näkee siinä millaisia koneita käytetään. Pohjolassa etenkin ennen hyvin yleinen runko-ohjattu kaivuri kuormaaja on muualla maailmassa harvinainen. Ylipäätänsä kaivuri kuormaajien kehitys on täällä pohjoismaissa aivan toista luokkaa kuin missään muualla. Kurottaja taas on Euroopassa ollu yleinen kone paljon aikasemmin kuin täällä. Samoin luiskakauhat ja rototiltit on paljon yleisempiä kaivinkoneissa pohjolassa kuin missään muualla. Taas "vasta kampa" kiinnitettynä kauhan varteen jolla saadaan kauhasta kuin kauhasta kahmari on lähes joka koneessa rapakon takana, mutta täällä kyseistä ideaa on hyödynnetty vain kannonnosto laitteissa parin valmistajan toimesta.
Taitaapa tämä kotimainen traktori valmistaja olla ainoa joka on aikoinaan integroinut polttoaine tankin runkoon etenkin metsä ajoa ajatellen. Sitä kun harvemmin muualla maailmassa maatalous traktorilla harrastetaan. Harvassapa on nekin valmistajat joiden traktorissa on ollu vakiona tilaa kääntyä kopissa taakse päin kuormain käyttöä varten. Poislukien muutamat ideat taakseajo laitteista.