annoit itsesi
mun sylissä
levätä
luotit muhun
mä uskoin suhun
mut ei ollu
musta sun elämään
ei edes kädestä
pitämään
toivon jonkun
sua
hyvänä pystyvän
pitämään
mun sylissä
levätä
luotit muhun
mä uskoin suhun
mut ei ollu
musta sun elämään
ei edes kädestä
pitämään
toivon jonkun
sua
hyvänä pystyvän
pitämään
Vastaukset 1
Vanhimmat
Oletan tämän olevan fiktiivinen vaikka olikin
niin todellisen elämänmakuinen, jotkut vaan osaavat
kirjoittaa uskottavasti puhekielellä. Runosi loppu
oli hellyyttävä ja huolenpitoinen "toivon jonkun sua
hyvänä pystyvän pitämään" ja sai aikaan tunteen että
rakkaus ei ole itsekäs. Kaikenkaikkiaan miellyttävää ja
samalla melankolista luettavaa.