Minulla on 8kk ikäinen poikakissa, joka on aiemmin käyttäytynyt todella hyvin. Lähes aina, pieniä vahinkoja lukuunottamatta, on tehnyt asiansa hiekkalaatikkoon, jättänyt huonekalut rauhaan jne, yliaktiivinen on aina ollut ja kova poika kiipeilemään. Nyt parin viikon sisään se on kuitenkin muuttunut täysin, pomppii verhoihin ja mouruaa kokoajan kovaan ääneen. Varsinkin yöt ovat täyttä kidutusta kun katti pitää koko perheen hereillä riehumisellaan. Se tuntuu oikein hakevan tällä huomiota. Olen kokeillut verhoihin karkoitetta mutta ei auttanut. Olen myös ruikkinut kattia suihkepullolla (jonka se jo ennestään tietää olevan merkki siitä että nyt on tehty väärin) jos olen sen yllättänyt pahanteosta, mutta se tuntuu ottavan koko jutun vain leikkinä eli pinkoo karkuun ja on kohta taas verhojen kimpussa. Kaikki tavarat mitkä se saa tiputettua, lentää lattialle. Kissalla on lattiasta kattoon ylettyvä raapimispuu ja paljon leluja. Kaverin hankkimista olemme harkinneet, mutta vasta seuraavaan kämppään. Tällä hetkellä viemme sitä toisinaan leikkimään mieheni vanhempien kissan kanssa.
Luin jostain että kissoilla (ja koirilla) esiintyy myös murrosikää. Onko kellään muulla vastaavia kokemuksia ja mitään neuvoja?
Luin jostain että kissoilla (ja koirilla) esiintyy myös murrosikää. Onko kellään muulla vastaavia kokemuksia ja mitään neuvoja?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kolli on tullut sukukypsäksi eli sen elinikäinen kiima-aika on alkanut. Siihen ei kaverin hankkiminen auta vaan on turvauduttava leikkaukseen - kastrointiin - joka kannattaa teettää mahdollisimman pian.
ei tuo kyllä miltään murrosiältä saati uhmalta kuullosta..
enemminki toi on vain sukukypsyyden aikaan saannoksia.. varsinkin jos öisin mouruu.. niin ehdottaisin kovin että lekuriin ja pallit jätätte sinne..
kaveri kannattaa hankkia jos kissa joutuu olemaan pitkiä aikoja yksin..