Ompa vaikea rasti. Etsin todella hyvä-äänistä keittiöradioa. Vaadin hyvää ääntä ja nyt on kierros tehty kuunnellen tivoliaudion malleja ,viat audion yms parhaina pidettyjä ja selattu nettiä mutta käteen jäänyt radio puuttuu. Ei yksinkertaisesti ole tehty. Tivolit suhisee ja ääni on tunkkainen ummehtunut samoin kaikiila muillakin koska on vain yhden kaiuttimen jonka pitisi toistaa koko äänialue ja siihen se ei pysty. Bassoa kyllä löytyy missä oli erillinen matala äänikaiutin sitä riitti keittiöradio tarpeeksi hyvin.
Vaihtoehdoksi näemmä jää se outo yhdistelmä hankkia autoradio usb paikalla ja kaukosäädöllä ja genelecin pikkuiset n 400 euroa ja virtalähde jonka ei tartte olla edes tehokas kun vahvistinasteita ei käytetä. Autoradioiden laatu on parempi kuin suhisevien pöytäradioiden.
En uskonut tälläiseen ratkaisuun päätyväni mutta minkäs tekee kun radioita ei ole .
Vaihtoehdoksi näemmä jää se outo yhdistelmä hankkia autoradio usb paikalla ja kaukosäädöllä ja genelecin pikkuiset n 400 euroa ja virtalähde jonka ei tartte olla edes tehokas kun vahvistinasteita ei käytetä. Autoradioiden laatu on parempi kuin suhisevien pöytäradioiden.
En uskonut tälläiseen ratkaisuun päätyväni mutta minkäs tekee kun radioita ei ole .
Vastaukset 10
Vanhimmat
Ei luulisi keittiössä kaikkia sihinöitä kuulevankaan, kun papupata, soppakattila ja käristetyn siankamaran kotoinen tirinä vie voiton.
eikä ääni kuulu?
Haluan kuulla sen sihinän juuri paistinpannusta enkä kokeilemistani radioista. Juupa juu laatua etsiskelen ja näemmä se menee iisalmen genelekki tehtaalle ja joku autoradiosoitin linjaan. Sangean on kelpo radio mutta vielä parempaa haluan ja näinhän se on että itse se on tehtävä. sinänsä hassua kun n 1000 euroan tivoli paketti olisi silmälle kaunis mutta liian kuin tyyny radion edessä on ääni. Ei se rasittava ollut vaan ihan asiallinen mutta vaativuus se vaativuus.
tajua
Olisin suositellut suunnilleen samanlaista settiä kuin mihin itsekin päädyit, mutta virittimeksi ajattelin jotain pienempää ja halvempaa. Noh, en noita pikkuvirittimiä lähemmin tunne, mutta niitähän on nykyään vaikka kynän kokoisia. Mitä noihin kaiuttimiin (Genelec 6010A) tulee, niin sopivampia tuskin edes on olemassa. Äänenlaatupisteet menee Genelle 100-0, jos vastassa on joku matkaradio tai muoviset saippuakotelon kokoiset "kaiuttimet". Laatua minäkin ostaisin ja ostankin, ja jättäisin ja jätänkin suhinat kauppaan! :)
Nimimerkille "????????????????????" sanoisin, ettei toisesta huoneesta kuunteleminen ole mistään kotoisin. Korkeat äänet jää matkalle, eikä puheesta saa kunnolla selvää, varsinkin, kun ruoanlaitto sihisee, pihisee ja porisee ihan lähellä. Jos haluaa saada kuuntelemastaan selvääkin, pitää kaiuttimien olla edes samassa huoneessa kuin kuuntelijan. Paremmassa tapauksessa diskanttielementit ovat korvien korkeudella ja äänen kulkukin on esteetön.
Jos itsellä ei ole mitään laatuvaatimuksia asioiden suhteen, kannattaako sitä kuuluttaa kaikille?
Vaikka tämä.
http://www.bang-olufsen.com/beocenter2
Ja olkkariin joku parempi.
Itselläni on MP3-soitin, jossa varsin herkkä radio. Jos siihen kytkee kuulokelähtöön kunnon aktiivikajarin, niin pitäs ihan hyvin soida. Lisänä sitten se, että voi kuunnella MP3-musaa. MP-soittimissa on usein aika hyvät mahikset taajustoiston virittelyynkin Radion suhinoita vähentää kun kytkee sen monovastaanotolle - stereota ei patojen porinassa kaipaa.
Tivolien ääntä paljon kehutaan, mutta myös minun korvaan ovat aika väkinäisiä.
Osta divarista kunnollinen 1960-luvun radio. Niissä oli sentään kunnon vastaanottimet nykyisten pili-pali-kohinageneraattoreiden sijasta.
... Löytyykö tuollaisella vanhalla radiolla paremmin kanavat kuin nykyradiolla, vai onko muistoilla kultareunat?
Vaikka ULA-asemia ennen olikin harvemmassa, oli vastaanottimien selektiivisyys ihan toista luokkaa kuin nykyisissä kiinan rimpuloissa. Itseäni vaivaa kiusallinen ilmiö: Asun muutaman kilometrin päässä Digitan ULA-lähetinasemasta, joten kenttä on kämpässäni melkoisen voimakas. Tästä johtuen paikallisradioiden kuuntelu on melko mahdotonta noiden voimakkaiden signaalien tukkiessa radioni etuasteen, joka halvoissa wehkeissä on yleensä itsevärähtelevä sekoittaja. Näin tapahtuu lähetysten polarisaatioerosta huolimatta. (IMD-ilmiö.)
Otinpa museohyllystä vanhan Blaupunkt Lido matkaradion ja asensin siihen paristot. Silläpä kuuluvat hyvin myös nuo paikallisradiot, joiden olemassa oloa Clas Ohlsonilta ostetulla kalulla ei edes havaitse. Niin ikään vanhalla Philipsin putkiradiolla ne kuuluvat hyvin. Korostan, että nuo molemmat antiikkiesineet olivat aikanaan sieltä hintahaitarin halvimmasta päästä.
Koska en jätä minkään asian selvittämistä puolitiehen, mittailin noiden radioiden herkkyyttä radiomittapaikallani. Yllätys ei ollut suuri kun halparimpula osoittautui huomattavasti herkemmäksi kuin nuo vanhat "oikeat" radiot. Siitä huolimatta nuo vanhat "epäherkät" radiot hakkasivat sen mennen tullen. IMD-mittauksia en kaluston vajavaisuuden vuoksi pystynyt tekemään, mutta empiirinen testi puhunee puolestaan. Kuuluvuusaluen ääripäässä RF-saasteettomassa ympäristössä tilanne saattaa toki kääntyä aivan päin vastaiseksi.