Talvea pukkaa talvea pukkaa.....
Talvi oli ennenkin, silloin "vanhaan" hyvään aikaan.
Kalsaa oli mennä varkaisiin. Meillä piireissä päätettiinkin sitten pakkasrajoista.
Ja lumi rajoista.
Ei silloin ollut varkaiden ammattiliittoja, ei työturvallisuusmääräyksiä, ei turvakenkiä,
ei uuni rukkasia, kun tahtoi se sorkkarauta tai rautakanki jäätyä kiinni sormiin.
Olihan siinä muitakin uhkatekijöitä. Jalan jäljet jäi hankeen ja sormenjäljet...
Edelliskesän lenkkareilla oli lipsuteltava karkuun poliiseja ja vartijoita, jos osuivat
samalle mestalle samaan aikaan. Oli ne kummaa väkeä nuo viranomaiset. Joskus eivät
antaneet työrauhaa ja äkkilähtöhän siinä tuli.
Yksi hyvä konsti oli vetää villasukat lenkkareiden päälle. Tuli pitoa. Mielellään mummon
vanhat sukat hämäys mielessä. Kukapa olisi uskonut mummoa varkaaksi. Nykyajan dna
näytteillä olisi sekin paljastunut.
Kyllä oli siis varkaiden edut jätetty huomioimatta kaikkialla. Yli kymmenessä asteessa
emme lähteneet varkaisiin. Jos nyt oli pakko yleensäkin. Monet Kakolan hörhöt varmistivat
jo varhain syksyllä sen, että saivat lämpimän asuinpaikan talveksi tekemällä vaikka kilinkalin.
Aateltiin sitten, että maksakoon sossu "liiton" päivärahat. Me pojat pötkötellään talvi.
Kesä jos oli kaunis ja ei ollut tapahtunut työtapaturmaa eli joutunut vankilaan, niin
ei juuri silloinkaan tehnyt mieli varkaisiin. Kuka nyt kesällä töitä teki.
Syksyt olivat varkaan aktiivista aikaa. Pimeys, mielellään sateet, silloin liikkui vähemmän
silminnäkijöitä.
Varkaissa käymisen yksi haittapuoli oli eräillä.....varmaan 80%:sti.....työmaajuopottelu.
Ei ei ei varkaisiin kannata lähteä kännissä. Piti olla aito rautakanki-rane, sorkkarauta-repe
tai tiirikka-toppe...
Kerran otin, työturvallisuussyistä silloinkin mukaan, erään jo hivenen iäköityneen omien
sanojensa mukaan ammattorosvon, alan mies sanoi olevansa. Tarkoitus oli, että hän vahtisi
"työpaikan" (kohteen) ympäristöä vartijoiden ym kulkijoiden varalta.
Aikamme yytsättiin, kiertelin lähistöllä ja palasin työn suorittamiseen, niin eikö tuo alan mies
istunut siinä kohteen takarappusilla Sorbus pullo kädessä ja ehdotteli, josko urakkaa voisi
siirtää seuraavalle illalle kun hän ei ole v i e l ä työkunnossa. Ei olisi nähnyt varmaan
katepillaria pienenpää.
Sanoinkin sille tolvanalle, että mitäpä jos menisit oikeisiin töihin, ei sielläkään onnistu työpaikka
juopottelu. Alan hörhö oli eri mieltä. Väitti, että oli ollut kerran Armas Puolimatkan rakennuksella
kokonaisen viikon ja kännissä. Oli saanut mestan kriminaalihuollon Eino Helanderin kautta.
No, se varmasti olikin totta 70-luvulla, että työmailla juopottelivat yleisemmin.
Annoin hörhölle potkut. Lopputiliä ja kesälomarahoja en antanut.
Tein keikan yksin, samana yönä rautakangella pikaisesti murjaisten.
Talvi oli ennenkin, silloin "vanhaan" hyvään aikaan.
Kalsaa oli mennä varkaisiin. Meillä piireissä päätettiinkin sitten pakkasrajoista.
Ja lumi rajoista.
Ei silloin ollut varkaiden ammattiliittoja, ei työturvallisuusmääräyksiä, ei turvakenkiä,
ei uuni rukkasia, kun tahtoi se sorkkarauta tai rautakanki jäätyä kiinni sormiin.
Olihan siinä muitakin uhkatekijöitä. Jalan jäljet jäi hankeen ja sormenjäljet...
Edelliskesän lenkkareilla oli lipsuteltava karkuun poliiseja ja vartijoita, jos osuivat
samalle mestalle samaan aikaan. Oli ne kummaa väkeä nuo viranomaiset. Joskus eivät
antaneet työrauhaa ja äkkilähtöhän siinä tuli.
Yksi hyvä konsti oli vetää villasukat lenkkareiden päälle. Tuli pitoa. Mielellään mummon
vanhat sukat hämäys mielessä. Kukapa olisi uskonut mummoa varkaaksi. Nykyajan dna
näytteillä olisi sekin paljastunut.
Kyllä oli siis varkaiden edut jätetty huomioimatta kaikkialla. Yli kymmenessä asteessa
emme lähteneet varkaisiin. Jos nyt oli pakko yleensäkin. Monet Kakolan hörhöt varmistivat
jo varhain syksyllä sen, että saivat lämpimän asuinpaikan talveksi tekemällä vaikka kilinkalin.
Aateltiin sitten, että maksakoon sossu "liiton" päivärahat. Me pojat pötkötellään talvi.
Kesä jos oli kaunis ja ei ollut tapahtunut työtapaturmaa eli joutunut vankilaan, niin
ei juuri silloinkaan tehnyt mieli varkaisiin. Kuka nyt kesällä töitä teki.
Syksyt olivat varkaan aktiivista aikaa. Pimeys, mielellään sateet, silloin liikkui vähemmän
silminnäkijöitä.
Varkaissa käymisen yksi haittapuoli oli eräillä.....varmaan 80%:sti.....työmaajuopottelu.
Ei ei ei varkaisiin kannata lähteä kännissä. Piti olla aito rautakanki-rane, sorkkarauta-repe
tai tiirikka-toppe...
Kerran otin, työturvallisuussyistä silloinkin mukaan, erään jo hivenen iäköityneen omien
sanojensa mukaan ammattorosvon, alan mies sanoi olevansa. Tarkoitus oli, että hän vahtisi
"työpaikan" (kohteen) ympäristöä vartijoiden ym kulkijoiden varalta.
Aikamme yytsättiin, kiertelin lähistöllä ja palasin työn suorittamiseen, niin eikö tuo alan mies
istunut siinä kohteen takarappusilla Sorbus pullo kädessä ja ehdotteli, josko urakkaa voisi
siirtää seuraavalle illalle kun hän ei ole v i e l ä työkunnossa. Ei olisi nähnyt varmaan
katepillaria pienenpää.
Sanoinkin sille tolvanalle, että mitäpä jos menisit oikeisiin töihin, ei sielläkään onnistu työpaikka
juopottelu. Alan hörhö oli eri mieltä. Väitti, että oli ollut kerran Armas Puolimatkan rakennuksella
kokonaisen viikon ja kännissä. Oli saanut mestan kriminaalihuollon Eino Helanderin kautta.
No, se varmasti olikin totta 70-luvulla, että työmailla juopottelivat yleisemmin.
Annoin hörhölle potkut. Lopputiliä ja kesälomarahoja en antanut.
Tein keikan yksin, samana yönä rautakangella pikaisesti murjaisten.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.