Kuuden huoneiston taloyhtiössä ainakin kolmessa on vaihdettu WC pöntöt omarahoitteisena, kukin on maksanut itse. Uuden yhtiölain 6 luvun 32 § mukaan "aiemmin tehty työ vähentää yhtiölle aiheutuvia kustannuksia" eli tulisi ottaa huomioon jatkoinvestointeja suunniteltaessa.
Ilmeisesti yhtiökokouksessa voidaan päättää, että "pytyt" voidaan ottaa hyvityksena yhtiömaksua määritettäessä. Toinen vaihtoehto lienee, että jokainen kustantaa pyttyjen uusimisen itse tasapuolisuuden merkeissä.
Taloyhtiössä voi joku kuvitella, että maksaisimme naapurinkin pytyn kun itse olemme maksaneet jo omat kaksi pyttyä.
Ilmeisesti yhtiökokouksessa voidaan päättää, että "pytyt" voidaan ottaa hyvityksena yhtiömaksua määritettäessä. Toinen vaihtoehto lienee, että jokainen kustantaa pyttyjen uusimisen itse tasapuolisuuden merkeissä.
Taloyhtiössä voi joku kuvitella, että maksaisimme naapurinkin pytyn kun itse olemme maksaneet jo omat kaksi pyttyä.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Se voidaan ottaa huomioon jos yhtiö nyt tekee päätöksen kaikkien pyttyjen uusimisesta. Tälloin ei tarvitse teidän pyttyjä enää uusia ja se alentaa yhtiön kuluja. Mutta jos ette tee päätöstä pyttyjen uusimisesta niin ei mitkään kulutkaan vähene.
Huomioitavaa on, että muiden maksuosuus ei tästä kuitenkaan nouse. Tällä on merkitystä, jos teillä on eri kokoisia asuntoja ja siten osakemäärät eri suuruisia.
Jos jotkut osakkaat ovat omalla rahallaan tehneet yhtiölle kuuluvia töitä, niin ei siitä seuraa automaattisesti että muutkin joutuvat niin tekemään. Toisin päin se kyllä käy, eli jos yhtiö on tehnyt jollekin osakkeenomistajalle kuuluvia korjauksia, niin yhtiö joutuu tekemään niin myös muille.
ei määrittele osakkeiden lukumäärää! Täten meillä on hoito- ja rahoitusvastike. Hoitovastike: Rahasumma, jonka asunnon omistaja maksaa taloyhtiölle. Hoitovastikkeella maksetaan esimerkiksi kiinteistönhuolto, pihatyöt, yhteistilojen sähkölasku, jätehuolto ja kiinteistön vakuutus.
Rahoitusvastike:taloyhtiön velan osuus yhtiövastikkeessa.
Mikäli teille tulee kylppäriremppa kannattaa yhtiöjärjestyksestä tarkastaa miten tuon maksun kanssa käy.
Onko se sidottu neliöihin tai osakkeiden lukumäärään. Mikäli se on sidottu osakkeiden määrään on yks ja sama mikäli sulla on 5m2 kylppäri ja naapurilla 10m2 niin saman summan maksatte!
Ainakin meillä oli 35 asunnon kerrostaloyhtiössä jokaisella asuinhuoneistolla tietty määrä osakkeita, joiden perusteella määrättiin hoitovastike (vesimaksu meni pääluvun mukaan). Ylempänä asuvilla oli vielä enemmän osakkeita, vaikka oli samankokoinen huoneisto kuin alempana, tällä tavalla maksoimme mm. hissin käytöstä, koska ylhäällä 6. kerroksessa käytimme sitä, ensimmäisessä kerroksessa asuva ei välttämättä käyttänyt.
Yksiöillä oli osakkeita vähemmän kuin kaksioilla ja näillä oli osakkeita vähemmän kuin kolmioilla.
Ainakin vanhan lain aikana käytäntö oli, että yhtiö noudatti kiinteistöliiton vastuunjakotaulukkoa, ellei muusta ollut sovittu. Muutokset pitää kuitenkin viedä yhtiöjärjestykseen, jotta ne sitoisivat myös tulevia, uusia osakkaita.
taloyhtiöillä onkin eri tapoja toteuttaa näitä. Meillä yksi osake 75m2 ja naapurilla 1 osake 43m2....
Hoitovastike pääluvun mukaan...
Miten yhtiöjärjestyksenne määrittelee hoitovastikkeen ja rahoitusvastikkeen perusteet? Ovatko molemmat vastiketyypit osake- vai neliöperusteisia? Pitkään isännöintityötä tehneenä en ole vielä kohdannut vastikeperusteita "yksi osake=75m2 ja naapurilla 1 osake=43m2...." eli jos ymmärrän oikein niin kullakin huoneistolla olisi vain yksi osake huoneiston suuruudesta riippumatta. Määräytyykö yhtiöjärjestyksenne mukaan rahoitusvastike neliöiden vai osakkeiden mukaan? Montako huoneistoa yhtiöjärjestyksen mukaan teillä on ja mikä on huoneistojen yhteenlaskettu pinta-ala? Montako osaketta yhtiöjärjestyksen mukaan teillä on ja mikä on osakkeiden yhteenlaskettu määrä? 750 osaketta voi oikeuttaa yhden 75 m2 osakehuoneiston hallintaan. jolloin hoitovastike voi olla neliöperusteinen eli hv x 75 tai osakepohjainen 750 x hv . Rahoitusvastike voi muodostua samalla tavalla. Että hoitovastike olisi pääluvun mukaan, kuulostaa kovin oudolta. Vesimaksu voi olla pääluvun mukaan, mutta että hoitomaksu, jolla katetaan yhtiön vuoden aikana tulevat hoitokulut, vaikuttaa epäoikeudenmukaiseen loppu-tulokseen johtavalta vastikeperusteelta. Siis esimerkki: 100 m2 huoneistossa asuu yksi henkilö ja 60 m2 huoneistossa 4 henkeä, jolloin esim. lämmityskustannukset 100 m2 huoneistossa olisi 1 hengen mukaan ja 60 m2 huoneistossa 4 hengen mukaan! Eivät ihmiset ole se yksikkö, jonka pohjalta kuluu lämpöä, kiinteistösähköä, kiinteistöveroa, kiinteistöhuoltoa tai korjauksia, vaan pinta-alaan sidottu tilavuus. Kyllä hoitomaksujen jakoperusteena ovat neliöt oikeudenmukaisempi jakaja kuin huoneistossa asuvat ihmiset. Vesimaksun perusteena taas pääluku johtaa oikeudenmukaisempaan peristään: ihmiset, ei neliöt kuluttavat vettä!
Kannattaa lukea yhtiöjärjestys huolella ja noudattaa yhtiöjärjestyksen hoito- ja rahoitusvastike-perusteita! Muuten olette pahasti eksyksissä, jos teillä on yhtiöjärjestyksestä poikkeavat vastikeperusteet! Jos yhtiöjärjestyksenne vastikeperusteet ovat yllä kuvaamanne mukaiset, toimitte oikein. Haluaisin kuitenkin tähän lainaukset yhtiönne vastikeperusteiden määräytymisestä tähän keskusteluketjuun, sillä ne vaikuttavat todella mielenkiintoisilta. Lisäksi kysymys: ovatko vastikeperusteet alkuperäiset vai onko niitä muutettu matkan varrella? Kiitos!
Noin yleisellä tasolla hoitovastikkeista pari sanaa...
Pääsääntöisestihän hoitovastike määräytyy joko osakkeiden määrän (omistus yhtiöstä) tai m2 mukaan ja osakkeiden määrä noudattelee kutakuinkin neliöitä. Eikö näin olekin.
Joissain tapauksissa sekin on lähes kohtuuton maksuperuste. Lähdetään siitä, että vesimaksuhan menee joko pääluvun tai kulutuksen mukaan, joka on mielestäni hyvä malli.
Otetaan esimerkki. Pienessä kaksiossa asuu 3-4 hlö lapsiperhe, joka maksaa hoitovastiketta 200 e/kk. Tuplat isommassa neliössä asuu 2 vanhusta jotka maksavat hv. 400 e/kk. Kuitenkin myös pääluvulla on merkitystä hoitovastikkeella katettaviin kustannuksiin. Märkätilat ovat kovemmalla rasituksella, josta seuraa yleensä, että ne tulevat tiensä päähän nopeammin. Samoin myös kaikki muut yhtiön vastuulla olevat laitteet, rakenteet ja kalusteet. Myös yleisten tilojen ja erilaisten vempaimien käyttö/kuluminen johtuu lähinnä käyttäjien määrästä.
Jollain tavalla osakkeessa asuvien päälukukin pitäisi huomioida hoitovastikkeessa, jos haluttaisiin päästä entistä oikeudenmukaisempiin käytäntöihin.
Juuri tämän takia ei kannata asua liian väljästi. Jos kaksi ihmistä haluaa asuttaa neilötä, niin tästä joutuvat myös maksamaan. Yleensä muuten ne kuluvat asiat ovat asunnon sisäpuolista tavaraa, kuten pintoja ja silloin osakas maksaa itse niiden remontoinnin. Kylpyhuone on poikkeus, mutta isoissa kerrostaloasunnoissa onkin tyypillisesti kaksi kylpyhuonetta, kun kaksioissa tai komioissa on vain yksi.
Kullekin huoneistolle on määritelty pinta-ala ja osakemäärä, joiden mukaan jakautuvat sekä kustannukset että päätösvalta.
Rahoitusvastike on täällä osakekohtainen. Osakeyhtiössä on 50 asuntoa ja jokaisella on yksi osake riippumatta asunnon koosta. Tällähän katetaan pääasiallisesti yhtiön lainaa. Hoitovastike sen sijaan on neliöperusteinen. Vesi menee pääluvun mukaan.
Ehkä tuossa aiemmin olin selittänyt epäselvästi.....
"Kulujen jakotapa ilmenee yhtiöjärjestyksestä: erilaisia menoja varten voi olla eri maksuperuste, kuten huoneiston pinta-ala, osakkeiden lukumäärä tai veden, sähkön tai muun hyödykkeen todellinen kulutus..."
Ja täällä neliöt eivät todellakaan sanele osakkeiden määrää.........
On hyvä että osakas pitää yllä huoneistonsa kuntoa ja uusii mm. yhtiön vastuulle kuuluvia rakenneosia tai laitteita. Kun osakas tekee oma-aloitteisesti näitä korjauksia ennen kuin laite tai rakenne on päätetty yhtiökokouksessa tehdä yhtiön toimesta, se on osakkaan vastuulla ja kustannuksena. Kun yhtiö päättänee uusia esim. kymmenen vuoden päästä ko rakenteen, yhtiö tuolloin arvio osakkaan tekemän korjauksen arvon ja kunnon. Jos esim normit ovat välillä muuttuneet tai rakenneosa on jo tuona aikana huonossa kunnossa, voi yhtiö todeta ko rakenteen uusimistarpeen, eikä osakasta hyvitetä laisinkaan tekemästään korjauksesta.
Eli osakkaan tehdessä omaehtoisesti korjaustöitä, osakas ei voi olettaa, että yhtiö korvaisi korjauksen ilman muuta osakkaalle. Jotta yhtiö maksaisi nyt vaikka WC-pytyn osakkaalle, tulee osakkaan tehdä vikailmoitus ja korjauspyyntö yhtiölle, joka tarkastaa pytyn kunnon ja tekee päätöksen pytyn hankinnasta!
Lisäksi osakkaan tulee Uasoylain mukaan tehdä korjausilmoitus yhtiölle yhtiön vastuulle kuuluvien osien korjaamisesta tai uusimisesta, vaikka osakas kustannukset maksaisikin. Ilman ilmoitusta yhtiöllä ei ole tietoa mistään remontista! Osakas saattaa uusia jonkin osan (pytyn) myös niin, ettei se täytä yhtiön tavoitteita. Osakas on voinut ostaa vanhanaikaisen näköisen vettä runsaasti kuluttavan wc-pytyn ja yhtiö haluaa uusia wc-pytyt vettä säästäviksi ja ympäristöystävällisiksi pytyiksi! Tällöin osakas ei saa uusimisestaan korvausta. Ja sittenkin osakkaalle korvauksen maksamisen aika tulee vasta kun yhtiö teettää ko osaa koskevan remontin koko kiinteistössä. Aina kaikki ei ole sitä, miltä se näyttää!
Tässä hieman mieteiskelen, että kun olemme tehneet puolison liikuntarajoitteisuuden johdosta kaikki tilat ja kalusteet kuntoon, niin pitääkö meidän ryhtyä vielä maksamaan "muidenkin pytyt ja päähänpistot" vielä ylihintaan tehtynäkin. Tuossa nyt katselen kun yksi pienosakas (15 %) teetätti (15%) isännöitsijän myötävaikutuksella 130 euron homman noin 420 euron laskulla joku hana mukaanlukien ja meidän pitäisi maksaa siitan reilut 100 euroa (24%) omaa osuuttamme, kun olin itse teettänyt saman työn omassa asunnossa. Emme ole pyytäneet toisilta osakkailta euroakaan raha, mutta missä menee kohtuuden raja "kerjäämisessäkin" eli toisten kukkarolle menemisessä. Kyseessä lienee jonkintasoinen väärinkäytös, mutta näitäkö saa sitten vain tehdä.
Ymäärrän aiheen kiinnostavan monia, mutta lieneekö sitten käytännössä että "rohkea rokan syö" vai oliko tuota kohtuutta lain mukaan olemassakaan, niille jotka tekevä itse omaa osuuttaan omalla rahallaan.
Kiitos viestistänne Hieman vihainen mies. Ymmärrän kantanne! Mutta tilanne teillä on ollut kuitenkin asuntokohtainen ja omaehtoinen. Olette tehneet muutokset omien tarpeittenne pohjalta asumismukavuutenne, oikeammin kotona asumisen mahdollistamiseksi, ette yhtiön vastuulle kuuluvan laitteen rikkoutumisen takia. Lisäksi varmaan olette saaneet kunnalta taloudellista tukea tällaisten apuvälineiden hankkimiseen ja tilojen liikkumisesteiden poistamiseen.
Asoy:n pelisääntöjen ja yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön vastuulla olevien rakenteiden korjauskustan- nukset jaetaan joko neliöiden tai osakkeiden suhteessa. Hallituksen ja isännöitsijän tulee valvoa että lakia ja yhdenvertaisuutta noudatetaan yhtiössä. Lisäksi esim. pytyn korjauksessa yhtiön laskuun tulee tutkia, miksi pytty on tullut tiensä päähän. Jos pytty on rikki, niin rikkoutumisen syy on yleensä osakkaassa. Posliinipytty ei rikkoudu itsestään (joskus voi olla valujännite) vaan yleensä ulkopuolisen voiman tai puutteellisen siivouksen takia. Osakas ostaa itse rikkomansa pytyn tilalle uuden - tämä on normaali tapa toimia vastuullisesti kun itse rikkoo jotain vahingossa tai huolimattomuuttaan.. Ainahan yhtiön vastuulle kuuluvissa korjauksissa tutkitaan vaurion syy. Hallituksen on kurjaa selittää yhtiökokouksessa jonkun pytyn korjauksen perusteluja, mutta sitäkin on kysyttävä hallitukselta, jos on aihetta epäillä perusteluja. Siis säilyttäkää hyvät hallituksen jäsenet ja isännöitsijät pyttyjä tai valokuvia pytyistä seuraavaan yhtiökokoukseen saakka visusti tallessa. Huolellisuus ennen kaikkea!
Kyllä me teimme itse kaikki työt, WC vaihdot korkeammaksi, ovien levennykset, kaakeloinnit jne kaikki omatoimisesti ilman yhteiskunnakaan tukea ja kaikki hyvin. Ja nyt hieman rautalangasta vääntöä vielä.
Nyt sitten meillä jotkut mm isännöistijä on saanut päähänsä, että uuden lain myötä mm uudistettavat WC pöntöt uusitaan yhteisin varoin, eli meille käytännössä tulisi yksi pytty maksettavaksi lisää johonkin toiseen huoneistoon. Meillä on ennestään uusittuna jo kaksi pyttyä joka soveltuu määrällisesti hyvin myös osakkuutemme määrään.
Sama koskee vesieristeitten laittamista toimestamme märkätiloihin (tarvikkeet vain 320 euroa), joka kirjattiin yhtiökokouksen päätöksellä ja merkinnällä, että muut kustantavat tarvittaessa sitten omansa jos niitä tulee tehtäväksi. Kaikki yhtä mieltä kanssamme silloin, mutta nyt sitten uusi laki kuulemma muuttaa tilanteen, eli yhdessä maksetaan jos joku vesieristyksiä sattuu myöhemmin vaatimaan, mahdollinen uusi osakas.
Kolmas seikka olikin sitten tuo pesuhuoneen patteriventiili jonka vaihdoimma tietysti remontin yhteydessä (n 30 euroa tarvikkeet ja työ enimmillään 100 euroa putkiliikkeen arvio). Niin nyt "yksi pomppa" oli saanut pakkasilla päähänsä vaihdattaa samat ventiilit n 420 euron kustannuksella ja taas pitäisi maksaa.
Tähän liittyy tilanne, että 76 vuonna rakennetun rivitalon lattiat olivat kylmää sorttia ja tietysti taas toimeliaana henkilönä laitoin ulkoseinustoille hyvät routaeristeet ja kämppä saatiin lämpimäksi.
Taas kirjattiin vuosikokouksessa, että jokainen tekee eristystä omien halujensa mukaan sovitulla rakenteella ja sillä hyvä.
No tietysti sitten "tämä yksi pomppa" sai nyt kovilla pakkasilla päähänsä, että hänellä on talon ulkoseinustalla oleva patteri ollut "viileä" jo neljä vuotta ja tietysti huoltomies hommiin ja muut maksamaan ylihintaa.
Tässä nyt pyytäisin tietävien kommentteja, eli tämäkö oli uuden lain tarkoitus "tasapuolisesta päätöksenteosta". Kun ensin maksat omat remonttisi niin sitten pitäisi maksaa vielä toistenkin.
Tietysti pitäisi ymmärtää niinkin, että kun naapurin kanssa maksamme 45 % kaikista kuluista, niin pienomistajille päätöksenteko on hepompaa vaisinkin kun ole itse jo maksanut omat remonttini.
Pyysin juuri isännöintiyhtiömme kaikki kaksi isännöitsijää kahville ja esittelen mitä olemme tehneet. Tämän keskustelun perusteella olisin päätymässä kantaan, joka mukaan en osallistu muiden osakkaiden uushankintoihin. Tietysti talon tavanomaisiin korjauksiin ja remontteihin pitää osallistua.
Toisaalta meille itsellemme hallituksessa myös suositetiin muuttamaan omakotitaloon, mutta mitä siellä teemme kun toteutimme juuri meille sopivan viihtyisän asunnon. Korostan myös, että rivitalomme asukkaat on pääosin velatonta eläkeläisporukka joka kykenee maksamaan omat hankintansa, mutta löytyy pari "pilkunfiilaajakin".
Olen myös ajatellut, että isännöintikin voi olla ongelma, kun normaalisti näitä asioista pitäisi pystyä päättämään maalaijärjellä, mutta ei minun rahapussistani liikaa. Muistutan myös, että tämä kaikki mahtuu kahden vuoden sisälle.
Koska kaipaat kommentteja, niin tässä muutama.
Vaikka yhtiölaki muuttui esim WC-pyttyjien taholta kokonaan yhtiön vastuuseen, niin se ei edelleenkään tarkoita sitä että jos osakas haluaa uuden pytyn ehjän tilalle ja yhtiö maksaa, ei.
Mutta jos pytty todella hajoaa "omineen eli tulee kilometrit täyteen" niin silloin kyllä joudut osallistumaan kustannuksin.
Vesihanat ja märkätilojen vesieristys ovat kuuluneet ennenkin yhtiön vastuualueeseen, mutta ainoastaan siinä täpauksessa jos ne ovat heikon kuntonsa takia uusimisen tai remontin tarpeessa.
Eli poitti on se että vaikka olet joutunut tekemään tietyt remontit olosuhteinen pakosta, niin se ei tarkoita sitä että jokaisen pitää menetellä samalla tavalla.
Toisaalta jos yhtiökokouksessa päätetään märkätilojenvesieristykset remontoida nykypäivän vaatimuksien tasolle, niin silloin sinulle kuuluu tietynllainen hyvitys.
Kiitos Hieman vihainen mies kirjoituksestasi!
Yhtiössänne on ehkä mennet jo aikoja sitten puurot ja vellit sekaisin, eli selkeä raja yhtiön vastuulla olevien rakenteiden korjaajasta on hämärtynyt. Kun osakas huolehtii yhtiöjärjestyksen ja lain pohjalta tehdyn vastuunjakotaulukon mukaan vastuulleen kuuluvista töistä ja tekee vikailmoituksen yhtiön vastuulle kuuluvista vioista ja puutteista isännöitsijälle ja hallitukselle, niin kaikki mennee pelisääntöjen mukaisesti. Yhtiön rakenteiden viat ja puutteet tulee olla objektiivisesti havaittavissa ja niiden korjaus perustua suunnitelmiin ja normeihin. Jos yhtiö ei korjaa selkeää virhettä, voi osakas ensin yhtiölle antamiensa kirjallisten vaatimusten jälkeen korjauttaa vian yhtiön laskuun.
Kerrot, että te olette korjanneet yhtiön vastuulle kuuluvia järjestelmiä (routaeristeet) ym. ja "taas kirjattiin vuosikokouksessa, että jokainen tekee eristystä omien halujensa mukaan sovitulla rakenteella ja sillä hyvä." Uusi asoylaki ei sinänsä ole tuonut mitään uutta korjausten maksuperiaatteisiin (oli jo vanhassakin), mutta nyt ne tulivat selkeämmin esille. Sanotte, että uusi osakas voi vaatia vesieristeitä yhtiön maksettavaksi. Kyllä,jos kylpyhuoneesta löytyy kosteusvaurio. mutta ei omatoimisen remontin yhteydessä, ellei yhtiö ole tehnyt yhtiökokouksessa päätöstä kylpyhuoneen vesieristeen tasonnostosta muovimatosta siveltävään vesieristeeseen. Näin onkin ja näin on ollut jo vanhan lain aikana. Vain muuttamalla yhtiöjärjestystä osakkaan ja yhtiön korjaus- ja kunnossapitovastuiden osalta, saadaan myös tulevia osakkaita sitovia peiraatteita aikaan.
Ehdottaisin, kun teillä on monia asioita kirjattu yhtiökokouksissa "tavallaan" osakkaan vastuulle kuuluviksi, että osa niistä selkeästi muutetaan yhtiöjärjestykseen osakkaan vastuulle pysyvästi kuuluviksi! Yksi tällainen kokonaisuus, joka voitaisiin siirtää kokonaan osakkaan vastuulle, olisi märkätilojen kunnossapito. Tällöin kylpyhuone-saunan alue vesieristyksistä ja saunan villoista lähtien pintamateriaaleineen ja wc-kalusteineen olisi osakkaan korjaus- ja kunnossapitovastuulla. Perusteluina mm. jo nykyisten osakkaiden tekemien omaehtoisten remonttien lisäksi se että osakkaan vaihtuessa märkätilat usein menevät kokonaan uusiksi eli ne uusiutuvat noin 10 vuoden välein.
Muuten pidätte tiukasti kiinni vastuunjakotaulukosta ja yhtiö tekee yhtiön vastuulle kuuluvat korjaukset suunnitelmien mukaisesti tai jos normit ovat muuttuneet, uusien normien mukaisesti, jos osakkaat niin päättävät. Mikä teillä on ollut alkuperäinen vesieriste? Teidän kannattaa nyt sopia miten putsaatte pöydän puhtaaksi tulevaisuutta varten niin, etä yhdenvertaisuus toteutuu kaikkien kohdalla. Ja kunkin osakkaan tulee maksaa vastikkeensa ja sitten vasta keskustella korjausten maksuista hallituksen kanssa. Tehän olette yhtiökokouksissa sopineet tietyistä periaatteista tiettyjen korjausten suhteen, niin kerätkää ne yhteen paperiin ja viekää yhtiöjärjestykseen.
Tästä kaikesta tulee se vaikutelma, että kiinteistönne kunnossapito on perustunut mututuntumaan eikä esim. kuntoarvion pohjalta syntyneeseen pitkän tähtäimen korjaussuunnitelmaan. Kuntoarvio perustuu asukkaiden haastatteluun ja rakenteiden kunnon selvittämiseen silmämääräisesti tai pintaa rikkomatta tehtäviin mittauksiin. Kiinteistössänne tulisi tehdä kosteuskartoitukset, lämpökuvaukset,
putkistojen ja salaojien kuvaukset, kattojen tarkistukset (myös ullakot), ikkunoiden ja IV-laitteiden tarkastukset! Siitä sitten suunnittelemaan peruskorjausta ja sen rahoitusta!
Onhan teillä hallituksen korjaustarveselvitys seuraavassa yhtiökokouksessa esillä? Samalla hallituksen tulee selvittää yhtiökokoukselle, mitä yhtiön vastuulle kuuluvia rakenteita teillä on jo korjattu yhtiön historian aikana. Näistä muodostuu teille vuosikorjausbudjetti ja sitten peruskorjauksen rahoitussuunnitelma. Näin menetellen kiinteistönne arvo pysyy ja asuttavuus pysyy hyvänä. Muistettavaa on, että tiettyihin korjauksiin saa ARA:lta korjausavustuksia.
Tässä nyt näyttää olevan enemmän kysymys "puheenjohtajan arvovallasta" ja kuka päättää.
Ostimme sadan tonnin asunnon pari vuotta sitten jonkinlaisin odotuksin tulevaisuudestamme. Teimme kaikkien sääntöjen mukaan noin 50.000 euron remontin lasitettu terassi ja pihatöitä mukaan lukien, pyytämättä euroakaan muilta euroakaan.
Routaeristeillä sain lämpötilat asunnossa kohdalleen, jonka asunnon myyjäkin totesi ja siinä sitten vielä naapurin "yksi akka" viereen nauramaan, ettei tietänyt lattioiden kylmyydestä mitään yli 20 vuoden asumisen jälkeen ja vielä toteamukselle, että "villasukat on keksitty". Yhtiön puheenjohtaja puolestaan tuli ehdottelemaan, että luopusin eristehommasta kun pihat sotkeentuvat ja toiset ovat päättäneet etteivät tee eristyksiä ollenkaan. Vaan minulla olikin peräkärry, lapio ja kottikärryt ja sain eristeet paikoilleen ja löytyipä vielä 74 vuotiaalta naapurin rouvaltakin joka avullani teki samat hommat ,tosin itse kaivaen (Millä kaikilla kolmella on nyt lämpimät lattiat ja yhdelle suunnitellaan tekemistä).
No ajatelkaapa sitten miten näille lämpimyyden "mainostajille" kävikään kun tuli kylmät pakkaset lumettomaan maahan. Ulkoseinustalla ja eristeetömälle sinustalle tuli kylmän tuntua 25 astetta pakkasella pesutilaan, tottakai ja vielä tuloilmaputki katolta samaan tilaan. Tietysti puheenjohtajan patterissa se vika on ja peräti neljä vuotta, kun putki vielä tulee kylmän lattian kautta, ei kun patteri irti kalliimman kautta.
"Nauraja-akka" puolestaan valittamaan kun ulkonurkalla olevan lämpölasin listat kylmenee (kolme lasia ja alumiinilistat välissä) niin elementti pitää vaihtaa ja pyttykin uusia. No tietysti meillä kaikilla on samat lasit koko talossa ja reunat ovat tietysti kylmät kun täyteen pakkaseen on noin 30 mm puuta.
Eikä noissa pesuhuoneissa mitään vikaa ole ja kosteustutkimus on tehty. Kaakelit on osin 30 vuoden takaa, parilla muulla uusittu, mutta ehkä jollakin meitä pitäisi "rokottaa".
Eli tässä nyt tarinaa "elävästä elämästä" eli kyllä naapureitakin pitää tässä tilanteessa ymmärtää. Tosin meille "osin vammaisille" suositeltiin viimeksi muuttoa omakotitaloon ja moitittiin vielä, että kun tiedän kaikki asiat. Onko se sitten minun vikani kun tiedän asioita ja en ole pyytänyt naapureilta euroakaan.
On se vaan niinkin, että "värikkäät naapurit on elmän rikkautta".
Missä sitten menikään raja rahan käytössä kun talousarvio on ylitetty jo kohtuullisesti. Voiko isännöitsijä päättää yhtiön "puheenjohtajan remonttiin" rahaa ilman hallituksen suostumusta, eli summan joka vastaa noin kolmannesta koko vuoden käytöstä. Kyse ei ollut osan rikkoontuminen, eikä siten pakottava tarve.Tässä kysyn lähinnä yleistä käytäntöä taloyhtiön rahankäytössä.
Tämä keskustelu on ollut todella tarpeellinen omille ajatuksilleni ja varmasti myös muille epätietoisille koska tuntuu, että isännöisijätkin ovat pihalla "uuden lain" soveltamisesta.
Mielestäni isännöitsijänkään tehtäviin ei kuulu osakkeenomistajien "yli kävely" jos ovat epätietoisia miten lakia käytännössä sovelletaan.
Taloyhtiöissä tehdään tarpeen mukaan remonttia ja kun ulkopuolisia yrittäjiä käytetään, se maksaa. Yhtiön vastuulla olevien rakenteiden ja kalusteiden korjaus kuuluu lähtökohtaisesti yhtiön kontolle ja luonnollisesti kustannukset jakautuvat yhtiöjärjestyksen mukaisesti osakkeenomistajien maksettavaksi.
Ymmärtäisin tuskasi jos kysymys olisi isommista asioista, vaikkapa useamman märkätilan kosteusvaurioista johtuvasta täysremontista. Siihenkin joutuisit lähtökohtaisesti ottamaan osaa, jos yhtiö päättäisi remontoida ainoastaan vaurioituneet märkätilat eli ei kaikkia. Mikäli tilanne olisi tämä, ymmärtäisin paremmin tuskasi.
Itsellä kävi nimittäin juuri niin, että kun olin saanut oman huoneiston märkätilat remontoitua. Pääosin omalla kustannuksella ja vieläpä niin, että työ tehtiin lievän kosteusvaurion vuoksi. Meni reilu vuosi ja yhtiössä teetettiin kosteuskartoitus. Sen perusteella yhtiö päätti teettää useampaan märkätilaan täysremontin. Ei yhtään auttanut itku vaikka kuinka selitin tehneeni vastaavan remontin itse, pääosin omalla kustannuksella. Maksamaan jouduin muiden remontteja siinä missä kaikki muutkin osakkaat. Ainoastaan siinä tapauksessa asia olisi kuulemma ollut toinen, jos yhtiö olisi päättänyt saneerata kaikki märkätilat.
Yhtiössä asuminen on tätä. Omatoimisuutta harvemmin palkitaa.
Tämä riski pitää ottaa huomioon vanhaa ostettaessa, eli hinta on määritettävä sen mukaan.
Minulla löytyi kuitenkin pientä omatoimisuutta ja märkätilan tarvikkeet maksoivat käytännössä n 320 euroa ja työt tehtiin pätevöityneen kaverin kanssa.
Joissakin yhtiöissä noudatettiin joskus myös käytäntöä, että korvattiin tarvikkeet. Meillä kuitenkin taloyhtiössä on tilanne, että pääosa asukkaista on 70 molemmin puolin ja osa muuten "tumpeloita" eli on varauduttava koko kosteusremontin tekemiseen ja asia lienee täysin selvää.
Oma kysymyksensä lienee sitten nuo uudet pintamateriaalit/työt, jotka useimmiten ymmärretään osakkeen omistajalle kuuluvaksi, miten nyt lienee uuden tulkinnan mukaan. Vahaa ilmeisesti pitää taloyhtiön korjata, mutta jos samaa kaakelia ei löydy.
Meidän pienessä taloyhtiössä on jonkinlaisena etuna kuitenkin täystiilinen runko joka ei ensimmäisenä ala homehtumaan ja toisenä "vähävetiset asukaat" vanhemmat asukkaat jotka tosissaan välttävät remonttaja ja kustannusten muodostumista.
Suurin pelko kuitenkin on, että lattian alla olevat putkistot pimahtavat ja aihettavat vesivahingon, siinä ongelmaa riittämiin jos näin tapahtuu. Omassa asunnossa entinen asukas jäädytti ulos menevän vesiputken (vakuutus korvasi) ja remontti on kertaalleen tehtynä, mutta ei lämmitä yhtään jos jollakin toisella käy samoin, niin sitten vain maksetaan.
Pitää kuitenkon todeta, että hyvät naapurit ovat parasta antia pienessä taloyhtiössä, mutta sitten "yksi pilkunnussija" pystyy pilaamaan koko asuinympäristön. Puunataan mersua nurkalla ja maksatetaan senttejä/satasia naapureilla, ehkä tunnistatte tapauksen.
En jaksanut ihan koko viestiketjua lukea, oli niin pitkä. Mutta ihmetyttää tuo epätietoisuus as.oy asumisen kustannustenjaosta.
Sehän on juuri As.oy:n pointti, että kustannukset jaetaan yhteisvastuullisesti. "Minulla hieno pytty veskissä, ostin itse, en halua maksaa naapurin pyttyä".
Miksi ihmeessä, ette muuta omaan torppaanne te näin ajattelevat. Saatte maksaa juuri sen mitä parhaaksi katsotte tai olla ilman. Näppärän yksinkertaista.
Ihmeesti kuitenkin näiden "haluan maksaa vain omani" kelkka kääntyy, kun löytyy iso vesivaurio tai muu korjaustarve. Silloin ollaan kyllä as.oy:tä huutamassa apuun ja jos korjaus ei tule samana päivänä, niin raastuvalla uhkaillaan hallitusta ja isännöitsijää.
"Suo siellä vetelä täällä" eli ei As Oy asuminenkaan mitään kommuunia ole jossa yksi päättää mitä toiselle tahdaan ja millä perustein. Muutimme maalta pois koska puolison liikuntarajoitteisuus ei enää mahdollista "suuria mäkiä ja sarkaojia" ja siksi asuntoa piti muuttaa liikuntarajoitteiselle sopivaksi ja kuten huomasit, aivan omaan laskuuni. Satutko tietämään miksi huonojalkaiselle hankitaan korotetty WC pytty, levennetään ovia, poistetaan kynnykset jne. Liikuntarajoitteisuuden takia hyvät ihmiset.
Tässä keskustelussa tuli hyvinkin seikkaperäisesti esille, että yhtiövastikkeella ylläpidetään yhteisvastuullisesti taloyhtiön tavanomaisia käyttökustannuksia, suoritetaan korjaukset, huollot yms. ja jopa vesivahingotkin.
Asuntokohtaiset "omahtoiset" peruskunnostukset ja pytynvaihdot jokainen osakas maksaa itse ja voi pyytää hyvitystä kustannuksestaan jos yhtiö päättää toteuttaa kaikille vastaavan toimenpiteen. Tämäkin on selvää "pässinlihaa".
Itse kyseenalaistin juuri yhden osakkaan, yhtiön puheenjotajan menettelytavan, jossa yhtiön maksettavaksi vaaditaan ns "omaehtoista" toimenpidettä/muutosta n 420 euron hintaan. Putkiliikkeen arvio vastaavasta työstä lisäosineen on noin 120 euroa ja teetin itse saman toimenpiteen omaan laskuuni remonttini yhteydessä (vaihdoin pesuhuoneen patteriin termostaattiventiilin ja liitososat).
Kysymys kuuluukin, että suositatko meille "maalle muuttoa" kun en ole halukas maksamaan 108 euron lisämaksua yhden osakkaan teetämästä "omaehtoisesta" toimenpiteestä. Tämä nyt hieman rautalangasta väännettynä.