Tekniikan pääsykokeesta

Ei tartte osata lukion pitkää oppimäärää ennen tekun aloitusta. Tekussa alussa on vapaaehtoinen kertaus, jossa kerrataan aika perussettiä, ensimmäisen asteen yhtälöistä alkaen. Oma poika ammattikoulupohjalta, tekussa matikka vahvimpia aineita, samoin kuin fysiikka. Toinen lapsi lukiossa ja vasta oli molemmilla koe osittain samoista asioista, lueskelivat viikonloppuna yhdessä. Itse vastavalmistunut pitkän matikan lukija aikuispuolelta, eikä matikan eteen tarvinnut muuta kuin tehdä kotitehtävät, joka kokeesta kiitettävä, ja useita virheettömästi. Fysiikka hiukan vaikeampaa, mutta siitä en ole koskaan tykännytkään. Kolmosen sain siitäkin, vaikka lukiossa en fysiikkaa ottanut, kyllä olen poikkeustapaus, yleensä se kuuluu pitkään matikkaan mutta 80-luvulla sain tehdä näinkin. ei kyllä suositeltu. Sitä fysikkaa siis luin viimeksi teknikkokoulutuksessa 80- ja 90-lukujen taitteessa. Matikka siellä puolella oli pelkkä kertauskurssi ja onhan siitä aikaa.

En sanonut, etten osaisi matikkaa, tuo oli pelkkä esimerkki. Voiko siis jostakin osa-alueesta saada nollat (vaikka sitten luetun ymmärtäminen, looginen päättely, ihan mikä vain) jos se vähimmäispistemäärä kuitenkin täyttyy, vai täytyykö jokaisesta alueesta saada edes muutama piste?

fsafsdfdfsdf kirjoitti:

Ei tartte osata lukion pitkää oppimäärää ennen tekun aloitusta. Tekussa alussa on vapaaehtoinen kertaus, jossa kerrataan aika perussettiä, ensimmäisen asteen yhtälöistä alkaen. Oma poika ammattikoulupohjalta, tekussa matikka vahvimpia aineita, samoin kuin fysiikka. Toinen lapsi lukiossa ja vasta oli molemmilla koe osittain samoista asioista, lueskelivat viikonloppuna yhdessä. Itse vastavalmistunut pitkän matikan lukija aikuispuolelta, eikä matikan eteen tarvinnut muuta kuin tehdä kotitehtävät, joka kokeesta kiitettävä, ja useita virheettömästi. Fysiikka hiukan vaikeampaa, mutta siitä en ole koskaan tykännytkään. Kolmosen sain siitäkin, vaikka lukiossa en fysiikkaa ottanut, kyllä olen poikkeustapaus, yleensä se kuuluu pitkään matikkaan mutta 80-luvulla sain tehdä näinkin. ei kyllä suositeltu. Sitä fysikkaa siis luin viimeksi teknikkokoulutuksessa 80- ja 90-lukujen taitteessa. Matikka siellä puolella oli pelkkä kertauskurssi ja onhan siitä aikaa.

Lue lisää

Nimimerkille: fsafsdfdfsdf 21.2.2011 19:37

Ei millään pahalla, mutta kirjoittelet varsin sekavia. TEKUa ei ole ollut vuosiin ja opiskelu nykyään vaatii huomattavasti enemmän paukkuja kuin aikaisemmin! En päässyt tekstistäsi varmuuteen minkä koulun olet käynyt, siis loppuun?!

teknari kirjoitti:

Nimimerkille: fsafsdfdfsdf 21.2.2011 19:37

Ei millään pahalla, mutta kirjoittelet varsin sekavia. TEKUa ei ole ollut vuosiin ja opiskelu nykyään vaatii huomattavasti enemmän paukkuja kuin aikaisemmin! En päässyt tekstistäsi varmuuteen minkä koulun olet käynyt, siis loppuun?!

Lue lisää

Olen käynyt loppuun vanhan ajan teknikkokoulutuksen 1990 ja amk-insinöörin koulutuksen 2010, pyydän anteeksi, tekstini on tosiaan vähän sekava tältä osin. Mutta muutoin älä viitsi saivarrella, tekuksi sitä edelleen sanotaan vaikka olisi himputinpoksupuu oikealta nimeltään, ainakin me vanhat sanotaan. Insinöörikoulutuksessa vaatimustaso oli mielestäni samaa luokkaa 2010 kuin teknikkokoulutuksessa 1990, joissain aineissa jopa heikompi. Ainoa mikä oli vaativampaa, oli se, että kirjallista tuotantoa ja ryhmätöitä oli aiempaa huomattavasti enemmän. Toki se, että vaatimustaso tuntui vähemmältä, saattoi johtua siitä, että teknikkokoulutuksen alussa olin parikymppinen, kokematon keltanokka ja insinöörikoulutuksen alussa oli jo työkokemusta vuosia ja tuo aiempi koulutus taustalla. Oppimäärä meillä aikuisilla oli kuitenkin sama kuin nuorilla, hyväksilukua saimme ainoastaan työkokemuksesta. Tai ne, joilla oli amk- tai yliopistotason kursseja, saivat jotain hyväksilukuja, mutta niissäkin oli joku muutaman vuoden yläraja, eli 20 vuoden takaisia ei hyväksytä.

Fysiikan ensimmäiset kurssit ovat lukion kertausta ja jos on lukion käynyt, niin on kyllä lintsannut tunneilta, ellei sitä tiedä. Vai onko lukion fysiikassa vaatimustaso heikentynyt? en usko. Ihan tuo poikakin laskee samoja asioita fysiikka ykkösessä kuin itse, kiihtyvyyttä, heittoliikettä yms. peruskamaa. Tosin sähköpuolella on tietääkseni enemmän matikkaa ja siellä sen vaativuustaso varmaan loppuajasta lisääntyykin ja kyllä se fysiikkakin toki loppuajasta vaikeutui, mutta ihan varmasti siitä kuten pääsykokeistakin selviää ilman lukion pitkää matikkaa. Tuhannet ovat selvinneet! Sinä olet ilmeisesti lukiossa, kyllä kai amk:ssa opiskeleva tämän jo tietäisi? Toki ei siitä selviä muulla tavalla kuin olemalla tunneilla ahkerasti läsnä ja tekemällä tehtävät, mutta sehän on itsestään selvää matemaattisissa aineissa.

Tilastomatematiikka oli ainoa, missä tuli itselleni uutta asiaa. Mutta amk:n tekniikan linjasta (teku mikä teku silti) selviää varmasti ilman pohjaa. Sitä paitsi googlettakaa pääsykokeita, väittääkö joku tosissaan, että niistä selvitäkseen pitäisi olla pitkä matikka pohjalla? Jos matikka on heikoilla, niin preppauskursseja pääsykokeita varten järjestetään melko monessa paikassa. Jotkut perivät muutaman kympin, joillakin se on ilmainen.

se edellinen kirjoitti:

Olen käynyt loppuun vanhan ajan teknikkokoulutuksen 1990 ja amk-insinöörin koulutuksen 2010, pyydän anteeksi, tekstini on tosiaan vähän sekava tältä osin. Mutta muutoin älä viitsi saivarrella, tekuksi sitä edelleen sanotaan vaikka olisi himputinpoksupuu oikealta nimeltään, ainakin me vanhat sanotaan. Insinöörikoulutuksessa vaatimustaso oli mielestäni samaa luokkaa 2010 kuin teknikkokoulutuksessa 1990, joissain aineissa jopa heikompi. Ainoa mikä oli vaativampaa, oli se, että kirjallista tuotantoa ja ryhmätöitä oli aiempaa huomattavasti enemmän. Toki se, että vaatimustaso tuntui vähemmältä, saattoi johtua siitä, että teknikkokoulutuksen alussa olin parikymppinen, kokematon keltanokka ja insinöörikoulutuksen alussa oli jo työkokemusta vuosia ja tuo aiempi koulutus taustalla. Oppimäärä meillä aikuisilla oli kuitenkin sama kuin nuorilla, hyväksilukua saimme ainoastaan työkokemuksesta. Tai ne, joilla oli amk- tai yliopistotason kursseja, saivat jotain hyväksilukuja, mutta niissäkin oli joku muutaman vuoden yläraja, eli 20 vuoden takaisia ei hyväksytä.

Fysiikan ensimmäiset kurssit ovat lukion kertausta ja jos on lukion käynyt, niin on kyllä lintsannut tunneilta, ellei sitä tiedä. Vai onko lukion fysiikassa vaatimustaso heikentynyt? en usko. Ihan tuo poikakin laskee samoja asioita fysiikka ykkösessä kuin itse, kiihtyvyyttä, heittoliikettä yms. peruskamaa. Tosin sähköpuolella on tietääkseni enemmän matikkaa ja siellä sen vaativuustaso varmaan loppuajasta lisääntyykin ja kyllä se fysiikkakin toki loppuajasta vaikeutui, mutta ihan varmasti siitä kuten pääsykokeistakin selviää ilman lukion pitkää matikkaa. Tuhannet ovat selvinneet! Sinä olet ilmeisesti lukiossa, kyllä kai amk:ssa opiskeleva tämän jo tietäisi? Toki ei siitä selviä muulla tavalla kuin olemalla tunneilla ahkerasti läsnä ja tekemällä tehtävät, mutta sehän on itsestään selvää matemaattisissa aineissa.

Tilastomatematiikka oli ainoa, missä tuli itselleni uutta asiaa. Mutta amk:n tekniikan linjasta (teku mikä teku silti) selviää varmasti ilman pohjaa. Sitä paitsi googlettakaa pääsykokeita, väittääkö joku tosissaan, että niistä selvitäkseen pitäisi olla pitkä matikka pohjalla? Jos matikka on heikoilla, niin preppauskursseja pääsykokeita varten järjestetään melko monessa paikassa. Jotkut perivät muutaman kympin, joillakin se on ilmainen.

Lue lisää

siis amk:n tekniikan koulutuksesta selviää ilman LUKIOpohjaa tai lukion pitkää matikkaa, siitä on tuhansia valmistuneita amk-insinöörejä todisteena. Omassa ryhmässäni lukiopohja oli neljällä kahdestakymmenestä, muutama keskeytti työn vuoksi - muusta syystä ei muuten kukaan! Pari ei saanut päättötodistusta aikoinaan ja kahdella oli vaikeuksia fysiikan kanssa. Priimukset, jotka saivat stipendin (2) olivat amispohjaisia molemmat, toinen heistä fysiikassa ylivoimaisesti ryhmän paras. Itse olen lukiopohjainen ja olin matikassa kyllä luokkani priimus - tosin matikka on aina ollut itselläni kiitettävä kaikissa kouluissa.

se edellinen kirjoitti:

siis amk:n tekniikan koulutuksesta selviää ilman LUKIOpohjaa tai lukion pitkää matikkaa, siitä on tuhansia valmistuneita amk-insinöörejä todisteena. Omassa ryhmässäni lukiopohja oli neljällä kahdestakymmenestä, muutama keskeytti työn vuoksi - muusta syystä ei muuten kukaan! Pari ei saanut päättötodistusta aikoinaan ja kahdella oli vaikeuksia fysiikan kanssa. Priimukset, jotka saivat stipendin (2) olivat amispohjaisia molemmat, toinen heistä fysiikassa ylivoimaisesti ryhmän paras. Itse olen lukiopohjainen ja olin matikassa kyllä luokkani priimus - tosin matikka on aina ollut itselläni kiitettävä kaikissa kouluissa.

Lue lisää

Voin kertoa, että aika moni entisajan teknikko ja opistoinsinööri ("tekun käynyt") oli hätää kärsimässä, kun olivat opiskelemassa aikuispuolella insinööriksi (AMK). Monella opinnoista ei tullut mitään ja lopettivat siihen. Tämä tapahtui vuonna 2006 eräässä suhteellisen isossa AMKssa.
Aika moni heistä lopetti, koska eivät pärjänneet matikassa, fysiikassa ja kielissä!

Jos AMK:n taso olisi samaa, kuin silloin joskus "teku aikaan", niin voisi olettaa, että heillä (teknikot, opistoinsinöörit) ei olisi pitänyt olla mitään ongelmia valmistua?! Myös voisi olettaa, että "tekun" opinnot olisivat samalla tavalla korkeakoulukelpoisia, niin kuin amk-opinnot ovat. Näinpä ei kuitenkaan ole käytännössä! Onko sinulla jokin järkevä selitys siihen?

"maisteri" kirjoitti:

Voin kertoa, että aika moni entisajan teknikko ja opistoinsinööri ("tekun käynyt") oli hätää kärsimässä, kun olivat opiskelemassa aikuispuolella insinööriksi (AMK). Monella opinnoista ei tullut mitään ja lopettivat siihen. Tämä tapahtui vuonna 2006 eräässä suhteellisen isossa AMKssa.
Aika moni heistä lopetti, koska eivät pärjänneet matikassa, fysiikassa ja kielissä!

Jos AMK:n taso olisi samaa, kuin silloin joskus "teku aikaan", niin voisi olettaa, että heillä (teknikot, opistoinsinöörit) ei olisi pitänyt olla mitään ongelmia valmistua?! Myös voisi olettaa, että "tekun" opinnot olisivat samalla tavalla korkeakoulukelpoisia, niin kuin amk-opinnot ovat. Näinpä ei kuitenkaan ole käytännössä! Onko sinulla jokin järkevä selitys siihen?

Lue lisää

"Aika moni heistä lopetti, koska eivät pärjänneet matikassa, fysiikassa ja kielissä! "

Taso vaihtelee, niinkuin nuortenkin keskuudessa. Aika moni nuori lopettaa ihan samasta syystä ja moni selviää näistä rimaa hipoen. Korkeakoulukelpoisuus, on selitys: Se on vain paperia ja riippuu siitä, mikä koulun nimi suoritushetkellä on ollut - asiat kuitenkin samat. Ryhmässäni oli insinööri, joka keskeytti saatuaan töitä. Hän kyllästyi siihen, että amk:ssa on tasan samat asia kuin tekussa, eikä mitään hyväksilukuja saa. Veti täydet pisteet jokaisesta matikan ja fysiikan kokeesta.

se edellinen kirjoitti:

"Aika moni heistä lopetti, koska eivät pärjänneet matikassa, fysiikassa ja kielissä! "

Taso vaihtelee, niinkuin nuortenkin keskuudessa. Aika moni nuori lopettaa ihan samasta syystä ja moni selviää näistä rimaa hipoen. Korkeakoulukelpoisuus, on selitys: Se on vain paperia ja riippuu siitä, mikä koulun nimi suoritushetkellä on ollut - asiat kuitenkin samat. Ryhmässäni oli insinööri, joka keskeytti saatuaan töitä. Hän kyllästyi siihen, että amk:ssa on tasan samat asia kuin tekussa, eikä mitään hyväksilukuja saa. Veti täydet pisteet jokaisesta matikan ja fysiikan kokeesta.

Lue lisää

..osa insinööreistä ja teknikoista on saanut matikat ja kielet aikoinaan läpi rimaa hipoen ja ihan vastaavia insinöörejä valmistuu joka vuosi edelleen. Ne jotka olivat hyviä matikassa ja kielissä ennen, ovat siinä hyviä myös nyt. Ei ole tullut mieleen, että parhaimmistolla vanhan ajan insinööreistä ei ole edes mitään tarvetta hankkia amk-koulutusta? Kielet ja matikka myös unohtuvat. En minäkään kertaamatta matikan kaikkia asioita muista, vaikka olenkin siinä aina ollut hyvä.

Ne vanhan insinöörit ja teknikot, jotka ovat saaneet kiitettäviä tekun aikoina, saavat niitä pääsääntöisesti myös amk:ssa ja kyllä kaikki ne, joilla on vaikeuksia kielissä, on ollut vaikeuksia kielissä ihan kaikissa kouluissa. Sillä ei ole mitään tekemistä tekun kanssa, vaan se on henkilökohtainen ominaisuus. Kielissä voi tekussa pärjätä kohtuudella vaikkei tekniikasta tajuaisi mitään, jos on hyvä kielipää.

Älä nyt hyvä ihminen ala yrittää väittää, että kaikki insinöörit ja teknikot keskeyttäisivät amk:n eivätkä pärjäsisi, koska ihan ok arvosanoin valmistuneita todisteita päinvastaisesta on satoja - et saa tätä faktaa muutettua mieleiseksesi mitenkään. Minäkin pärjäsin amk:ssa paremmin; tosin hiukan enemmän käytin aikaa lukemiseen. Nykyään kuulemma nuorisoporukassa ihan matikan open mukaan aloittaa porukkaa, jotka eivät tiedä edes mikä on murtoluku. Preppauskurssit, joilla opetellaan tätä peruskoulumatikkaa, järjestetään joka koulussa.

se edellinen kirjoitti:

..osa insinööreistä ja teknikoista on saanut matikat ja kielet aikoinaan läpi rimaa hipoen ja ihan vastaavia insinöörejä valmistuu joka vuosi edelleen. Ne jotka olivat hyviä matikassa ja kielissä ennen, ovat siinä hyviä myös nyt. Ei ole tullut mieleen, että parhaimmistolla vanhan ajan insinööreistä ei ole edes mitään tarvetta hankkia amk-koulutusta? Kielet ja matikka myös unohtuvat. En minäkään kertaamatta matikan kaikkia asioita muista, vaikka olenkin siinä aina ollut hyvä.

Ne vanhan insinöörit ja teknikot, jotka ovat saaneet kiitettäviä tekun aikoina, saavat niitä pääsääntöisesti myös amk:ssa ja kyllä kaikki ne, joilla on vaikeuksia kielissä, on ollut vaikeuksia kielissä ihan kaikissa kouluissa. Sillä ei ole mitään tekemistä tekun kanssa, vaan se on henkilökohtainen ominaisuus. Kielissä voi tekussa pärjätä kohtuudella vaikkei tekniikasta tajuaisi mitään, jos on hyvä kielipää.

Älä nyt hyvä ihminen ala yrittää väittää, että kaikki insinöörit ja teknikot keskeyttäisivät amk:n eivätkä pärjäsisi, koska ihan ok arvosanoin valmistuneita todisteita päinvastaisesta on satoja - et saa tätä faktaa muutettua mieleiseksesi mitenkään. Minäkin pärjäsin amk:ssa paremmin; tosin hiukan enemmän käytin aikaa lukemiseen. Nykyään kuulemma nuorisoporukassa ihan matikan open mukaan aloittaa porukkaa, jotka eivät tiedä edes mikä on murtoluku. Preppauskurssit, joilla opetellaan tätä peruskoulumatikkaa, järjestetään joka koulussa.

Lue lisää

Olen kanssasi samaa mieltä sinä, että on erittäin päteviä ja osaavia teknikoita ja opistoinsinöörejä. Varmasti moni entisajan opiskeilja pärjää myös tämän päivän haasteissa, eikä siitä ole ollutkaan kyse.

Se, mitä yritin aikaisemmin sanoa on, että nykyiset opiskeluvaatimukset ovat ihan toista luokka kuin joskus mennä aikoina. Vaatimukset ovat selkeästi kasvaneet, kuin myös muuttuneet. Ne, jotka menivät ennen rimaa hipoen läpi, eivät pärjäisi tänä päivänä tämän päivän vaatimuksissa.

"maisteri" kirjoitti:

Olen kanssasi samaa mieltä sinä, että on erittäin päteviä ja osaavia teknikoita ja opistoinsinöörejä. Varmasti moni entisajan opiskeilja pärjää myös tämän päivän haasteissa, eikä siitä ole ollutkaan kyse.

Se, mitä yritin aikaisemmin sanoa on, että nykyiset opiskeluvaatimukset ovat ihan toista luokka kuin joskus mennä aikoina. Vaatimukset ovat selkeästi kasvaneet, kuin myös muuttuneet. Ne, jotka menivät ennen rimaa hipoen läpi, eivät pärjäisi tänä päivänä tämän päivän vaatimuksissa.

Lue lisää

Niin alunperin joku väitti, että pitäisi olla lukion pitkät matikka ja fysiikka, että selviäisi amk:sta. Ei tarvitse. Kaikista kielistä ja matikasta järjestetään valmentavia kursseja ja vähän koulukohtaisesti on myös tukiopetusryhmiä.

ggggggggg kirjoitti:

Niin alunperin joku väitti, että pitäisi olla lukion pitkät matikka ja fysiikka, että selviäisi amk:sta. Ei tarvitse. Kaikista kielistä ja matikasta järjestetään valmentavia kursseja ja vähän koulukohtaisesti on myös tukiopetusryhmiä.

Lue lisää

Alussa kyllä todettiin seuraavaa:

"Jos ajattelit lukea itsesi insinööriksi, niin sinun on parempi hallita tai ainakin oppia matematiikka ja fysiikka lukion pitkä oppimäärän mukaisesti! Tiedoksi, että pääsykokeet ("helpot") ovat suuntaa antavia ja niillä pyritään vain löytämään sopivat hakijat.

Jos et osaa/opi matikkaa ja fysiikkaa keskivertoa paremmin, niin suosittelen, että harkitset vielä pari kertaa, koska itku pääsee sitten myöhemmin hylättyjen tenttien ja siitä seuraavan opiskelujen lopettamisen vuoksi! Tämä on nimittäin nähty hyvin hyvin monen kohdalla!"

Lyhyesti tämä tarkoittaa sitä, että pitää olla kyky (ominaisuudet) oppia ja omaksua matikat ja fysiikat vaaditulla tavalla (pitkä oppimäärä).

Heikoimmat voivat toki mennä tukiryhmiin, mutta se ei valitettaasti aina auta eikä riitä. Olen tämän nähnyt käytännössä aika monen kohdalla.

Myönteistä tässä on tietysti se, että insinööriksi (AMK/DI) ei voi valmistua kuka tahansa.

Master of Calculus kirjoitti:

Alussa kyllä todettiin seuraavaa:

"Jos ajattelit lukea itsesi insinööriksi, niin sinun on parempi hallita tai ainakin oppia matematiikka ja fysiikka lukion pitkä oppimäärän mukaisesti! Tiedoksi, että pääsykokeet ("helpot") ovat suuntaa antavia ja niillä pyritään vain löytämään sopivat hakijat.

Jos et osaa/opi matikkaa ja fysiikkaa keskivertoa paremmin, niin suosittelen, että harkitset vielä pari kertaa, koska itku pääsee sitten myöhemmin hylättyjen tenttien ja siitä seuraavan opiskelujen lopettamisen vuoksi! Tämä on nimittäin nähty hyvin hyvin monen kohdalla!"

Lyhyesti tämä tarkoittaa sitä, että pitää olla kyky (ominaisuudet) oppia ja omaksua matikat ja fysiikat vaaditulla tavalla (pitkä oppimäärä).

Heikoimmat voivat toki mennä tukiryhmiin, mutta se ei valitettaasti aina auta eikä riitä. Olen tämän nähnyt käytännössä aika monen kohdalla.

Myönteistä tässä on tietysti se, että insinööriksi (AMK/DI) ei voi valmistua kuka tahansa.

Lue lisää

No jaa,
läpi pääsyyn riittää yleensä 40%. Opettajat tekevät pari tehtävää sen verran helppoja, että suurin osa saa sen ykkösen. Tämä vähän joka aineessa. Rahaa tulee pääluvun mukaan ja valmistuneista vähän lisää..

gggggggg kirjoitti:

No jaa,
läpi pääsyyn riittää yleensä 40%. Opettajat tekevät pari tehtävää sen verran helppoja, että suurin osa saa sen ykkösen. Tämä vähän joka aineessa. Rahaa tulee pääluvun mukaan ja valmistuneista vähän lisää..

Lue lisää

http://www.oamk.fi/~jjauhiai/opetus/kokeita/vk1-101001-ratkaisut.pdf

Ei tuossa ainakaan pari ekaa tehtävää ole kuin kaavaan sijoittamista. Jos käy tunneilla ja kuuntelee, niin kyllä nuo osaa.

koneinsinöörinainen kirjoitti:

http://www.oamk.fi/~jjauhiai/opetus/kokeita/vk1-101001-ratkaisut.pdf

Ei tuossa ainakaan pari ekaa tehtävää ole kuin kaavaan sijoittamista. Jos käy tunneilla ja kuuntelee, niin kyllä nuo osaa.

Lue lisää

Mielenkiintoista, miten taso vaihtelee pohjoisen ja etelän välillä.

Lahdessa ja Helsingissä tehdään amkeissa samat perusmatikat kuin Otaniemessä DI-koulutuksessa, jotta insinööri (amk) pystyy jatkamaan opintojaan yliopistossa.

Mutta nyt alkaa valjeta myös miksi joittenkin amkien tutkinnot kelpaa paremmin yliopistoille jatko-opintoihin, ja toisiin taas joutuu tekemään jopa vuoden verran siltaopintoja. Eikä Oulukaan varmaan huonoimmasta päästä voi olla, joten erot on varmaan vielä suuremmat kun vertaa joihinkin pieniin syrjäseutujen amkeihin.

Sähköinsinööriopisk kirjoitti:

Mielenkiintoista, miten taso vaihtelee pohjoisen ja etelän välillä.

Lahdessa ja Helsingissä tehdään amkeissa samat perusmatikat kuin Otaniemessä DI-koulutuksessa, jotta insinööri (amk) pystyy jatkamaan opintojaan yliopistossa.

Mutta nyt alkaa valjeta myös miksi joittenkin amkien tutkinnot kelpaa paremmin yliopistoille jatko-opintoihin, ja toisiin taas joutuu tekemään jopa vuoden verran siltaopintoja. Eikä Oulukaan varmaan huonoimmasta päästä voi olla, joten erot on varmaan vielä suuremmat kun vertaa joihinkin pieniin syrjäseutujen amkeihin.

Lue lisää

Lahdessa ja Helsingissä tehdään amkeissa samat perusmatikat kuin Otaniemessä DI-koulutuksessa, jotta insinööri (amk) pystyy jatkamaan opintojaan yliopistossa.

Osa menee noihin, esim. Otanmäkeen suoraan lukiosta ja pärjää ihan hyvin.

koneinsinöörinainen kirjoitti:

Lahdessa ja Helsingissä tehdään amkeissa samat perusmatikat kuin Otaniemessä DI-koulutuksessa, jotta insinööri (amk) pystyy jatkamaan opintojaan yliopistossa.

Osa menee noihin, esim. Otanmäkeen suoraan lukiosta ja pärjää ihan hyvin.

Lue lisää

On totta, että perusopetus insinöörimatematikassa ja fysiikassa on hyvin pitkälle samat amk:ssa ja yliopistossa. Keskinäisiä eroja on enemmänkin eri oppilaitosten välilä niin yliopistoissa kuin amk:issa. Pääsääntö tässä taitaa olla se, että pienimmät amk:t ja yliopistot ovat heikompitasoisia. Tämän vuoksi niitä pitäisi karsia, jolloin jäisi vain hyvät jäljelle.

Ja, niin kuin "koneinsinöörinainen" toteaa, osa menee yliopistoihin suoraan lukiosta ja pärjää ihan hyvin. Kysymys kuuluukin; miksi ei pärjäisi? Siksi, että ei se opiskelu yliopistossa mitenkään ylivoimaista ole.
Ei tarvitse olla insinööri (amk), jotta voi valmistua di:ksi. Toki, siitä on erittäin paljon hyötyä!

Sähköinsinööriopisk kirjoitti:

Mielenkiintoista, miten taso vaihtelee pohjoisen ja etelän välillä.

Lahdessa ja Helsingissä tehdään amkeissa samat perusmatikat kuin Otaniemessä DI-koulutuksessa, jotta insinööri (amk) pystyy jatkamaan opintojaan yliopistossa.

Mutta nyt alkaa valjeta myös miksi joittenkin amkien tutkinnot kelpaa paremmin yliopistoille jatko-opintoihin, ja toisiin taas joutuu tekemään jopa vuoden verran siltaopintoja. Eikä Oulukaan varmaan huonoimmasta päästä voi olla, joten erot on varmaan vielä suuremmat kun vertaa joihinkin pieniin syrjäseutujen amkeihin.

Lue lisää

Kiitos päivän nauruista.

koneinsinöörinainen kirjoitti:

http://www.oamk.fi/~jjauhiai/opetus/kokeita/vk1-101001-ratkaisut.pdf

Ei tuossa ainakaan pari ekaa tehtävää ole kuin kaavaan sijoittamista. Jos käy tunneilla ja kuuntelee, niin kyllä nuo osaa.

Lue lisää

Tuo on samaa tasoa oleva koe, kuin oli aikanaan Teknikkopuolella fysiikan ensimmäisessä kurssissa.