Keskustelua siitä , millä maitoa eri EU maissa tuotetaan.
Se keskustelu voisi avartaa sellaisianäkemyksiä , mistä
vielä ei ole mainittu mitään. Suomessahan perusrehu on
AIV- johdannaiset nurmirehut , mutta entä keskieuroopassa
ja jopa Tanskassa.
Se keskustelu voisi avartaa sellaisianäkemyksiä , mistä
vielä ei ole mainittu mitään. Suomessahan perusrehu on
AIV- johdannaiset nurmirehut , mutta entä keskieuroopassa
ja jopa Tanskassa.
Vastaukset 67
Vanhimmat
Eurooppalaiset ei pärjää alkuunkaan.
arabi orjiako sullakin pitäs navetassa olla.
palkan maksaa.
maksaa.
Se maksa, joka tilaa, ei kait siinä mitään epäselvää ole.
jo laulussa sanotaan "se maksaa joka tilaa".
No laita sitten esille lukuja paljonko maitoa tuetaan eri EU-maissa.
Löytyy tuolta
http://www.milkprices.nl/
http://www.milkprices.nl/Reports/MPV_REPORT_2008.pdf
http://www.milkprices.nl/Reports/MPV_REPORT_2009.pdf
joista aika yksiselitteisesti selviää että meillä maidon tuottajahinta on EUn korkein. Samoin maidolle tulevat tuki on EUn korkein, tuossa
http://www.ptt.fi/dokumentit/rap183_26060615.pdf
hieman vertailupohjaa. Vähän vanhahko mutta tilanne ei tuosta ole miksikään muuttunut.
Edelleen kysymys kuuluu millä korkeimmalla tuottajahinnalla ja korkeimmilla tuilla onnistutaan tuotanto sössimään tappiolliseksi? Siinä sitä taitoa tarvitaankin? Olisiko syynä se että tuotanto on kovasti tehotonta jopa naapurimaihin verrattuna? Kuten tuosta
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/agronet/Nauta/Maitotilojen tulokset/Maidon
unohtuu vain näissä vertailuissa. vaikkapa paalien haku. tanskassa pikkupakkasessa leikin tekoa nytkin vaan ei täällä. ulkolainen hieno traktori kieltäytyi yhteistyöstä joten vanha keltanen 803 lämmitykseen ja sillä varovasti liikenteeseen ja yrittämään paaleja metrisestä lumikinoksesta. ei ole taitamattomien hommaa ja siltikin aikaa kuluu ja se rehu on jäistä joka vaatii taas eläimeltä energiaa mikä on pois maidon tuotoksesta tai ruhon kasvusta. mutta on niin helppo arvostella sieltä taajamamerkkien sisäpuolelta ja netistä gooklettaa tanskan tuotoslukuja
maidontuotanto meillä ole sen kannattamattomampaa kuin missään muuallakaan, tappiollisuus johtuu alhaisesta tuottajahinnasta.
olikaan olosuhteista "ansaittu".
ja kyllä työttömyystukikin on tarpeellinen kun nyt tuo Nokiakin tekee lähtöä.
Maidontuotannon vakavien vaikeuksien tuki
Jukka Pekonniemi
1)
, Timo Karhula
2)
ja Matti Ylätalo
3)
1)
Maa- ja metsätalousministeriö, PL 30, 00023 Valtioneuvosto
[email protected]
2)
MTT Taloustutkimus, Luutnantintie 13, PL 3, 00411 Helsinki,
[email protected]
3)
Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos, PL 27, 00014 Helsingin yliopisto
[email protected]
Johdanto
Suomen Euroopan unionin liittymissopimukseen sisällytettiin Etelä-Suomen osalta 141-artikla eli vakavien vaikeuksien tukea koskeva artikla. Artikla mahdollistaa kansallisen tuen maksamisen kotieläin- ja puutarhataloudelle, jos muiden tukimuotojen soveltamisen jälkeen sopeutumisesta EU:n yhteiseen maatalouspolitiikkaan aiheutuu edelleen vakavia vaikeuksia. Artikla 141 ei sinällään määrittele vakavia vaikeuksia,
tuen kestoaikaa, tukitasoja tai tukien maksuperusteita, joten niistä on neuvoteltava määräajoin komission
kanssa.
Etelä-Suomessa 141-tukialueella on noin 5 000 maitotilaa, joilla tuotetaan noin 25 % koko Suomen
maitomäärästä
maataloustuista, Tanskan tuista voisi vähän leikata Suomen hyväksi.
1 Denmark €19 239
2 Luxembourg €16 151
3 Greece €14 473
4 Germany €13 032
5 United Kingdom €12 267
6 Ireland €9 043
7 Belgium €9 042
8 Sweden €8 802
9 Netherlands €8 034
10 Finland €7 077
Keskustella miten sitä maitoa tuotetaan?
http://www.aamulehti.fi/cs/Satellite?c=AMArticle_C&childpagename=KAL_newssite/AMLayout&cid=1194666760921&p=1194596113763&packedargs=packedargs=AMArticleCommentThreadDetails%3AcurrentPage=4&pagename=KALWrapper
mitä tukia maksetaankaan pääluvun mukaan kun on päässyt unohtumaan..
Lypsylehmäpalkkio
Emolehmäpalkkio
Sonnipalkkio, tästä en nyt ole ihan varma muuttuiko vai ei. Ennen oli teurasvaiheessa maksettava mutta taisi muuttua ruokintapäivien mukaiseksi, maksetaan lukumäärän mukaan silti.
Sikatuki on nyt tuotannosta irrotetun viitemäärän mukainen, ennen todellisen eläinmäärän mukainen.
Riittääkö noi alkuun?
Uuhipalkkio?
Löytyyhän noita? Ihan kivasti.
en ole kuullutkaan.
Niin kovasti huudella? Jos ei tuollaista
http://www.mavi.fi/fi/index/viljelijatuet/elaintuetjapalkkiot/elainperusteiseteupalkkiot/nautaelainpalkkiot/eunlypsylehmapalkkio.html
tiedä?
tuki, niinhän siinä käy kuten viljallekin että kohta etelässä on paremmat tuet.
Ja kutut on! Katsos vähän Maatalouskalenteria, kasvinviljelytilat ja kotieläintilat ja katsot tukialueittain. Missä on korkein tuki mallasohralle, vehnälle ja rypsille? No c1:llähän se... Kun vertaat tukialueita niin tuet euroa / hehtaari varsinkin kasviviljelytilalla ovat käytännössä samat Lappia lukuun ottamatta eli johonkin Oulun korkeudelle asti. Kotieläintiloilla on sitten jonkun verran eroja ab-alueen hyväksi.
kusaisijako siinä taas kieroilemassa.
Mites on maavaari perillä eri Euroopan alueiden rehustuksesta? Nimittäin jos puhutaan akselista Saksa-Itävalta-Ranska niin löytyy paljon alueita joilla on todellakin perusrehuna nurmirehu. Lajike vain on toisenlainen, tieteellisiä julkaisuja kun lukee niin aika usein tulee vastaan "alalfa silage" tai vastaava joka lienee joku apilan kaltainen kasvi. Meillä taas rehu on monesti timotei-pohjaista. Mutta että perusrehu on lähes aina jonkun nurmikasvin säilörehu heinä, lajikkeet vain vaihtelevat maasta ja alueesta toiseen mm kuivuuden yms yms paikallisten olosuhteiden mukaan. Lisätietoja tuosta
http://hayandforage.com/silage/
jos lontoon murre taipuu.
Hait varmaan sitä maissisäilörehua? Kysehän on lähinnä siitä millaista rehua missäkin kannattaa kasvattaa, ei se maissisäilörehukaan kaikkialla euroopassa kasva.
pötsi ole sama, kahteenkertaansyöjä Suomessa ku noissa vertailu maissakin.
suusta otetulla väkirehulla ruokitaan ja lannat hävitetään mitä kummallisemmilla tavoilla, ajetaan rekoilla ympäri Eurooppaa.
Kaikissa maissa kun lukee tieteellisiä julkaisuja naudan ruokinnasta niin oletuksena on aika että se perustuu korsirehuun. Toimiakseen pötsi vaatii tietyn määrän korsirehua. Mitä korkeampaan tuotokseen pyritään niin sitä suurempi on väkirehun osuus. Vastaavasti mitä laajaperäisempää tuotantoa niin sitä enemmän ruokinnasta perustuu laitumeen ja karkearehuun, esimerkkeinä Uusi-Seelanti, Australia, monet USAn alueet, Kanada, suurin osa Eurooppaa. Kannatta lukea tieteellisiä julkaisuja ja vertailla, esimerkiksi väkirehuprosentti on mielenkiintoinen vertailukohde.
Tuosta
http://www.vivo.colostate.edu/hbooks/pathphys/digestion/herbivores/rumination.html
löytyy avainsanoja joilla niitä tutkimuksia jo löytyy. Sitten jos haluaa mennä pitemmälle niin kannattaa vaihtaa hakusanoiksi mm ADF NDF fiber tms hauskaa.
lehmiä enkä ole tuollaista tullut ajatelleeksi, vai korsirehua, jopas on..
Vaihteeksi edes. Lues tuo
http://uutiset.ruokatieto.fi/WebRoot/1043198/X_Arkistoitu_uutinen_tai_tiedote.aspx?id=1094002&NewsItem=2859
"- Suomen valkuaisomavaraisuus on huolestuttavan matala, vain noin 15
prosenttia. Valkuaisrehun raaka-ainetta joudutaan tuomaan runsaasti ulkomailta,
johon liittyy riskinsä. Omavaraisuusaste on erittäin matala koko EU:ssa, vain
25 - 30 prosenttia. Voisimme nostaa omavaraisuusasteemme aluksi 30 prosenttiin,
jos vain haluamme, Schulman sanoo."
Ja mieti sen jälkeen että minne se rehu sieltä Afrikan nälkäisten suusta tuodaan? Meille vai muualle?
halpaa ruokaa haluavat, väkirehujen tuonti voidaan kieltää koska vain.
Oli tuo linkki vastine tälle
"Ja paskat on, Afrikasta nälkäisten suusta otetulla väkirehulla ruokitaan ja lannat hävitetään mitä kummallisemmilla tavoilla, ajetaan rekoilla ympäri Eurooppaa. "
jossa väität että muualla Euroopassa tapahtuva kotieläintuotanto vie ruoan Afrikan nälkäisten suusta. Kun tilannehan on tasan päinvastoin eli meillä tapahtuva tuotanto vaatii enemmän tuontivalkuaista (Afrikasta) kuin muualla EUssa tapahtuva tuotanto. Jos siis haluat että Afrikan nälkäisten suusta ei viedä ruokaa niin suosi tuontiruokaa...
kirjoitit että perusrehuna on nurmi mitä nyt vähän maissia kasvatellaan lisäksi, tuliko pieni moka..
palataan keskiviikkona palstalle , sori vaan
Vaan valitettavasti tosiasioita. Etkö ymmärtänyt mitä tuossa
http://uutiset.ruokatieto.fi/WebRoot/1043198/X_Arkistoitu_uutinen_tai_tiedote.aspx?id=1094002&NewsItem=2859
"- Suomen valkuaisomavaraisuus on huolestuttavan matala, vain noin 15
prosenttia. Valkuaisrehun raaka-ainetta joudutaan tuomaan runsaasti ulkomailta,
johon liittyy riskinsä. Omavaraisuusaste on erittäin matala koko EU:ssa, vain
25 - 30 prosenttia."
sanotaan? Siinä sanotaan että meille tuodaan valkuaisrehuja eli mm soijaa paljon enemmän kuin EUssa keskimäärin. Meridän tuotantomme on siis paljon riippuvaisempaa niistä Afrikan nälkäisten suista viedyistä rehuista kuin muiden EU-maiden. On siis parempi ostaa tuontiruokaa niin Afrikan nälkäiset saavat paremmin syödäkseen. Ja tuo että
"perusrehuna on nurmi mitä nyt vähän maissia kasvatellaan lisäksi"
pätee muualla EUssa, mm sen takia juurikin siellä valkuaisomavaraisuus on merkittävästi parempi kuin meillä. Meillä riippuvuus tuontivalkuaisesta on paljon suurempi.
rypsi, rapsi ja härkäpapuko olisivat karjatiloille ravintoapu ellei välttämättömyys, tukijärjestelmä on olemassa käyttö meillä ontuu vieläkin, jos nyt havitellaan ulkoa tuottaa, olenko ymmärtänyt oikein. Eikö tukijärjestelmän tarkoitus ollu omavaraisuuden turvaaminen, eikä ylituotannon, eli vääristynyt on käytäntö.
2.2011
Valkuais- ja öljykasvipalkkio
Valkuais- ja öljykasvipalkkio on EU:n kokonaan rahoittama suora tuki, jota maksetaan tietyille valkuais- ja öljykasveille sekä valkuaiskasvin ja viljan seoskasvustolle. Tukikelpoisia valkuaiskasveja ovat peltoherne, härkäpapu ja makea lupiini. Tukikelpoisia seoskasvustoja ovat peltoherneen, härkäpavun tai makean lupiinin sekä viljan seoskasvustot, joissa yhteenlasketusta kylvösiemenmäärän painosta alle 50 prosenttia on viljan siementä. Tukikelpoisia öljykasveja ovat syysrapsi, syysrypsi, kevätrapsi, kevätrypsi, auringonkukka, öljypellava, öljyhamppu ja ruistankio.
Valkuais- ja öljykasvipalkkion myöntäminen edellyttää, että palkkioon oikeuttavien kasvien yhteenlaskettu viljelyksessä oleva peltoala on vähintään 10 prosenttia hakijan peltoalasta. Palkkioon on käytettävissä yhteensä 6,5 miljoonaa euroa. Palkkion tukitaso €/ha määräytyy tukikelpoisten kasvien viljelypinta-alan perusteella.
18.2.2011
Mitä siis?
"rypsi, rapsi ja härkäpapuko olisivat karjatiloille ravintoapu "
"Eikö tukijärjestelmän tarkoitus ollu omavaraisuuden turvaaminen, eikä ylituotannon, eli vääristynyt on käytäntö."
Sitäkö että kasvinviljelytilat viljelevät vaan ylituotanto-rehuohraa? Eivätkä rypsiä ja muuta jota karjatilat tarvitsisivat? Se on sillä lailla että ei sitä talkoilla viitti ruveta töitä tekemään. Karjatilat saavat suuremmat tuet jo hehtaareille ja lisäksi vielä niistä kotieläimistä. Tukitaso on EUn korkeimpia. Mutta siitä tuesta ei haluta antaa kasvitiloille joille tukitaso on EUn matalimpia mitään vaan halutaan panokset (rehut) maailmanmarkkinahintaan. Siitä ylituotanto-rehuohrastakin kun saa äkkiä paremman tuoton kuin epävarmemmasta rypsistä ja vähemmällä työllä. Miksi siis pitäisi lahjoittaa sato ja oma työ lahjahintaan eteenpäin. Mutta nyt sitten tuodaan. Maailmanmarkinahintaan. Soijaa.
voi asiat ja asenteet muuttua eskoseni, nääs on se tosi vieläkin että jolla rahat niin siellä on puheet. Muista ny, kateus vie,,,,,,,, .
Suomessa ole ylituotanto ei ole koskaan oollut.
hehtaari viljely vaatii viiden hehtaarin viljelyä jossain muualla, toisekseen meiltä viedään rehuksi kelpaavaa viljaa kutakuinkin tuontia vastaava määrä.
Suomessa on ylituotantoa viljasta ja ongelma vain pahenee, koska tuotantonsa lopettavien karjatilojen määrä kasvaa jatkuvasti. EU:n ja kansallisten viljelytukien maksimoimiseksi moni viljelijä on kuitenkin halunnut pitää peltonsa viljeltyinä tuotantopanoksista tinkien, vaikka tuotteilla ei olisi ollutkaan kysyntää.
Viljaa poltetaan hinta alhaalla
julkaistu 24.08.2009 klo 12:29, päivitetty 25.08.2009 klo 09:01
[näytä kuva: Kasvavaa ohraa (Markku Juntunen) ]
Viljan hinta on painunut niin alas, että osa sadosta päätyy polttoaineeksi. Varastoissa on vielä viime vuoden myymätöntä viljaa ja tämän vuoden hyvä sato kiristää tilannetta entisestään.
Viljan polttaminen on aloitettu Vatajankosken Sähkön voimalaitoksella Kankaanpäässä. MTK on käynnistänyt selvityksen siitä, mitkä energialaitokset pystyvät käyttämään ylituotantoa polttoaineena, selvitys valmistuu ensi viikolla.
Perkkiömäen tilalla, Pöytyällä energia-alan yrittäjä, tilan isäntä Turkka Salmi uskoo, että viljaa myydään monelle lämpölaitokselle ja kasvihuoneelle.
- En pidä yhtään mahdottomana, että viljaa tullaan vielä polttamaan, jos viljan hinta pysyy edelleen alhaalla tai laskee nykyisestään. Omalla tilalla poltetaan korkeintaan rehuksi kelpaamatonta viljaa ensi talvena.
Viljan hinta alhaalla
Vilja on nyt halpaa. Jos mukaan lasketaan vain viljan markkinahinta eikä yhteiskunnan maksamaa maataloustukea, niin viljaa saa polttoaineeksi puolta halvemmalla kuin kevyttä polttoöljyä.
Syynä viljan polttoaikeisiin ei ole pelkästään viljan hinnan romahtaminen. Viime vuodelta varastot ovat pullollaan ja ironista kyllä, hyvä satokin tekee kiusaa, harmittelee Turkka Salmi.
- Viljelijät, joiden kanssa olen jutellut, kyllä pyrkivät varastoimaan niin ison määrän viljaa kuin mahdollista ja odottavat hintojen korjaantumista. Viljan hinta on viime vuodesta karkeasti ottaen puoliintunut ja mennyt kolmannekseen siitä tilanteesta, joka oli vielä kaksi vuotta sitten.
MTK on taipunut polttovaihtoehdon kannalle, jotta tilat saisivat tuotteensa edes jotenkin kaupaksi. Ensisijainen suositus on kuitenkin varastointi ja hintojen nousun odottelu - jos talous ja tilojen varastotilat vain antavat periksi.
Toisaalta viljan surkeaa hintaa tasaa tuotantokustannusten aleneminen. Mutta tämän vuoden tulosta sekään ei vielä kohenna, sillä nyt korjattava sato on kylvetty silloin, kun esimerkiksi lannoitteiden hinnat olivat vielä korkealla, laskeskelee MTK:n Varsinais-Suomen aluepäällikkö Aino Launto-Tiuttu.
- Monella tilalla on tilanne se, että viljaa pitäisi myydä nyt het
http://www.rypsienergia.fi/omavaraisuuteen.php
tämä tieto. Lisäksi siellä sanotaan että
"Tämä ns. näennäisviljely on nostanut esille kysymyksen esim. alipainoisen ja muutenkin kauppakelvottoman viljan polttamisesta lämmityskattiloissa, vaikka se kustannuksiltaan ja etiikaltaan onkin hyvin kyseenalaista. Myös sokerijuurikkaanviljelyn huomattava väheneminen tulee lisäämään viljan ylituotantoa."
Mitäs tuo tuollainen "näennäisviljely" on? Saako siitä kuitenkin tuet?
pyritä huippusatoihin ei se sen kummempaa ole.
rajat suljetaan, näemme nälkää.
EU:n korkeimmat tuottajahinnat ja EU:n korkein maitotilojen
tukikaan eivät takaa laatua. Siitä eräs vankimpia todisteita on se,
että suomalaisten maidontuottajien omistama Valio valmistaa
ykköshittinsä, MUstaleima Salaneuvos -juustonsa virolaisesta maidosta.
Jotta Mustaneuvos Salaneuvos -juuston kanssakin sitten
päästään kunnolla sörssimisen makuun, se rahdataan ensin
Virosta Joensuuhun pakattavaksi ja vasta sieltä sitten
jakeluun ympäri Suomen. Ettö saadaan vähän hiilijalanjälkeä ...
Ja osoitetuksi ahneen, suomalaisen talonpojan häikäilemättömyys
ympäristösuojeluasioissa.
Maitotilojen raskaiden kansallisten maataloustukien ja
erillisten, raskaiden kansallisten lisätukien johdosta
suomalainen maitotuotanto on t e h o t o n t a.
Esimerkiksi v. 2005 Suomessa kotieläintyötuntia kohti maitoa tuotettiin 69 kg.
Tanskassa vastaava lukema on 250, Hollannissa 170 ja
Ruotsissa 130 kg/kotieläintyötunti. Tämä, jos mikä, todistaa
kansallisien maataloustukien turmiollisen vaikutuksen.
tehokasta, hommasta tule jotain tulostakin, esim. Tanskassa 20 euroa tappiota työtuntia kohden.
jotain todisteita, sanomasi aika pohjaton, puhua voidaan mutta puhutaan totuuspohjalta, 20€ tappiota siinä ei pärjää Tanskalainenkaan jussi, usko tai selitä jotakin omaasi lisäksi.
saa työlleen muutaman euron tuntipalkan, Tanskalainen "tehokas" tuottaja tekee 20 euroa tappiota työtuntia kohden.
tyhjillää, kun tappiollista toimintaa ei pysty kauaa pyörittään, eikä siihen saa enää lisää lainaakaan.
Otas tuolta taloustohtorista FADN Advanced => Tuloslaskelma => 2008 => Suomi Ruotsi Tanska => Tuotantosuunta=maidontuotanto.
Ja tulos. Liikevaihto ilman tukia on Ruotsi - Suomi - Tanska.
242,625 110,671 588,048
Tanskalaisilla siis viisinkertainen liikevaihto ja ruotsalaisillakin tupla. Tuohon sitten tuet eli
53,444 53,505 66,060
jolloin huomataan mitä? Tuet per tila suurinpiirtein samat mutta liikevaihto aivan eri luokkaa. Missä siis tuotanto on tukien varassa ja tuista riippuvaa ja missä markkinaehtoista?
Mitä taas tuohon tuntipalkkaan tulee niin pohjaa laskennalliseen tuntipalkkavaatimukseen. Ei ole varsinaisessa yrityslaskennassa käytetty tunnusluku. Yritysmäiset tanskalaiset tilat pyörivät kuitenkin tuloksellisesti plussalla eli tuottavat jotakin kulujen lisäksi. Eivät pankit kovin montaa vuotta katsele kun joka vuosi otettaisiin uutta lainaa juokseviin menoihin.
Suomen maatalouden tuloksettomuutta, Ruosikin tuplat mutta Tanska pistää päihin pelillisesti sanottuna 100-0.Suomen maatalous aika heikossa hapessa, vientimarkkinoille turha tupata turpiin tulee että tukka lähtee.
mutta Tanskalainen "tehokas" tuottaja ei ja käännät asian päälaelleen, hyppää järveen että pääsi selviää huuruista..
otsikon alta noita lukuarvoja, niitä minä kommentoin, kehoitus hypätä järveen kertoo sinusta aika paljon, josko kaiken.
noista sitten, avanto selvittää kivasti päätä, usko pois..
1 Denmark €19 239
2 Luxembourg €16 151
3 Greece €14 473
4 Germany €13 032
5 United Kingdom €12 267
6 Ireland €9 043
7 Belgium €9 042
8 Sweden €8 802
9 Netherlands €8 034
10 Finland €7 077
Ja tulos. Liikevaihto ilman tukia on Ruotsi - Suomi - Tanska.
242,625 110,671 588,048
Tanskalaisilla siis viisinkertainen liikevaihto ja ruotsalaisillakin tupla. Tuohon sitten tuet eli
53,444 53,505 66,060
jolloin huomataan mitä? Tuet per tila suurinpiirtein samat mutta liikevaihto aivan eri luokkaa. Missä siis tuotanto on tukien varassa ja tuista riippuvaa ja missä markkinaehtoista?
Entä missä tuotanto on pankkien varassa?
Tanskan maatalous- ja elintarvikesektorilla on tärkeä merkitys Tanskan talouden kasvulle, sillä maatalous- ja elintarvikesektori muodostaa 20 prosenttia Tanskan viennistä ja 10 prosenttia yksityisen sektorin työllisyydestä. Tanskan maatalous on kuitenkin syvästi velkaantunut. Velan on vuonna 2010 laskettu olevan 350 miljardia DKK (noin 47 miljoonaa euroa) ja maatalousmaan arvo on rajussa laskussa".
http://formin.finland.fi/Public/Print.aspx?nodeid=30893&culture=fi-FI&contentlan=1
" Missä siis tuotanto on tukien varassa ja tuista riippuvaa ja missä markkinaehtoista?",
hyvä "tietoja", liikekevaihto ei tarkoita liikevoittoa tai kannattavuutta.
Oletetaan että tuolla suomen liikevaihdolla ja tukimäärällä jää isolle tilalle jo voittoa niin paljon että tuottajapariskunta sillä elää mutta Tanskan tuilla ja liikevaihdolla pitää ottaa pankista velkaa, kunpi siis on tukien varassa. No, tuohon on vaikea vastata mutta sanoisin että ei tuo tanskan tilanne nyt kovin terveeltä näytä, 50 miljardia velkaa. Ketä sen lopulta maksaa.
Suomalainen tuottaja tekee tulosta ja se onkin jotenkin huono juttu. Se että pirtti meillä kylmenee ja täytyy lämmittää ei ole Suomalaisten vika.
maatalouden velka tällä hetkellä, jos Tanskan velka 47miljoonaa euroa VAI 50 miljardia euroa, huima ero.
Maa-, metsä- ja kalatalouden lainamäärä on kääntynyt viime vuosina selvään kasvuun, rakennemuutoksen edellyttämien investointien seurauksena. Kuudessa vuodessa lainat ovat lisääntyneet 654 miljoonaa euroa. Viime vuonna ylittyi neljän miljardin euron raja. Velkojen aiheuttaman korkorasituksen kasvu on kuitenkin pysähtynyt ja jopa lähtenyt laskuun, korkokannan edullisen kehityksen ansiosta.
Viime vuonna maa-, metsä- ja kalataloudella oli lainaa 4173 miljoonaa euroa. Vuonna 97, jolloin velkaisuus kävi pienimmillään 90-luvulla, lainaa oli 3519 miljoonaa euroa. Kuudessa vuodessa kasvua on tullut lähes viidennes, 18,5 prosenttia. Luottotiedot ilmenevät Tilastokeskuksen luottotilastosta.
omaisuuden arvo on noin 50 miljardia, joten hikoiluun ei ole mitään aihetta..
Maatalouden tuotantorakennukset ovat käytännössä arvottomia, niille ei edes pankki laske juurikaan vakuusarvoa. Vaikka miljoonalla rakensit niin voi olla että myydessä saat 100.000 jos sitäkään. Kun yleensä rakenteet, paikka yms sellaisia että ei löydy niitä ostajia.
Pelto taas... Siihen liittyy erinäisiä riskitekijöitä. Tällä hetkellä pellon hinta on kovasti korkea tuottoarvoon nähden. Tuet ovat pahasti pääomittuneet hintaan. Jos tukipuolella tai kannattavuuspuolella tapahtuu ei-myönteistä kehitystä niin voi olla että pellon arvosta sulaa äkkiä puolet jos ei enemmänkin.
rahaa pitää olla aina sen verran taskussa että voi maksaa heti pois..
Hommaa???
"Tanskan tuilla ja liikevaihdolla pitää ottaa pankista velkaa, kunpi siis on tukien varassa. "
Jos otetaan ja laitetaan meillä sama tukitaso kuin tanskalaisilla on niin meillä tuet pitää tipauttaa viidesosaan että ollaan samalla tasolla. Meillähän maatalouden tuloista noin 45% on tukia, vain 55% otetaan markkinoilta. Tanskassa tilanne taas on se että maatalouden tuotoista noin 75-85% otetaan kotimaan ja vientimarkkinoilta. Vain tuo loppu on tukea. Siellä maatalous on todellista yrittäjyyttä, täällä tukitaloutta. Valitettavasti vain todelliseen yrittäjyyteen liittyy aina sitten myös se yrittäjän riski ihan toisella tavalla.
"Velat pieniä Suomessa maatilojen omaisuuden arvo on noin 50 miljardia, joten hikoiluun ei ole mitään aihetta.. "
Kun katsotaan paljonko tanskalaiset tilat tuottavat maitoa, sianlihaa, broileria, viljaa jne niin sanoisin että velat prosenttia liikevaihdosta ovat korkeintaan samaa luokkaa kuin meillä. Tai ainakin velat prosenttia tuettomasta liikevaihdosta ovat pienemmät kuin meillä.
hoitoon ehdit vielä kevääksi kotion, saat seurata isän kylvökiireet henkilökohtaisesti, ja muista lääkkeet kyllä se siitä sanoi Koivistokin.
vastaa enää velkoja ja pankkien lainoitus loppunut, sikaloita jää tyhjilleen kun ei ole varoja käynnistää tuotantoa. Velkaa on miltei yhtä paljon kuin Suomen valtiolla ja sitä velkaa joutuvat Suomalaisetkin vielä maksamaan..
pienemmät räkyt ja silmille hyppijä ja isommalla levitellähän voita leivän päälle.