Huomaan selvästi kuinka leukaa loksutetaan tehokkaasti vuokralaiset vs. omistajat. Kummatkin osapuolet tuntuvat näkevän asiat omien arvomaailmojensa pohjalta ja syyttelevät "tyhmyydestä" tietämättä sen tarkempia taustoja mitä jokaisella yksilöllä on takana. Esim. omistusasuminen ei välttämättä ole hyvä ratkaisu jos arvelee EHKÄ muuttavansa työnperässä puolen vuoden päästä ulkomaille. Meitä on joka lähtöön ja jokaisella on omat yksityiskohdat vaakakupissa, joka painaa päätöksiä eri arvoilla kuin toisilla esim. itse tykkään asua hki lähellä työpaikkaa pienessä asunnossa, mutta työkaverini tulee mäntsälästä saakka töihin ja hänellä on huomattavasti isompi asunto siellä samalla rahalla. Eli mitä mikäkin yksityiskohta painaa kenelläkin päätöksiä mihinkin suuntan, joten todellisuudessa on vaikeata sanoa että mikä ratkaisu on "se oikea" HÄNEN KANNALTAAN. Jos vapaus on kriteeri numero yksi, niin vuokra-asuminen olisi silloin järkevämpää kuin omistaminen. Jos taas historiaa verrataan ja taloudellisuus numero yksi vaakakupissa, niin omistusasuminen olisi silloin ykkönen jne. Toki poikkeuksiakin voi löytyä sääntöjen suhteen esim. home omakotitalon ostaminen vahingossa heittää vaakaa tehokkaasti aivan toiseen suuntaan.
Oma mielipiteeni on että omistusasuminen kannattaa jos viitsii myös elää nöyremmin ensimmäiset vuodet eli jos on pakko omistaa auto, niin sen pitäisi olla melko vanha ja myös itse pyrkiä sitä (kavereiden avustamina jos ei itse osaa) korjaamaan. Lainaa siis pitää pyrkiä lyhentelemään vauhdilla ja elämään kulujen osalta nöyremmin. Tämä tarkoittaa myös sitä että "vuokraa" maksetaan pankille ja taloyhtiölle (vastike) hieman enemmän kuin normaalia markkinavuokraa oikeasta vuokra-asunnosta.
Monet vuokralaiset pääsevät tällöin kuittailemaan että heillä jää rahaa muuhun ja mahdollisuus elää nuoruuttaan. Mutta kun aikaa on kulunut useita vuosia ja lainataakka alkaa helpottamaan, niin inflaation (syö lainaa, palkat nousseet) ja pienempien asumiskulujen jälkeen (riippuen tietysti lainamuodosta) alkaakin vaakakuppi kallistua toiseen suuntaan eli alkaakin asuminen olemaan halvempaa ja rahaa jäämään yli. Silloin nöyrästi elänyt omistusasuja voikin elää ylellisempää elämää vanhempana ja vaikka pois työelämästä aikaisemmin omaisuutensa turvin ja elääkin sitten "nuoruuttaan" kevyemmin. Eli sitten alkaa kateus olemaan toiseen suuntaan että omistusasujilla meneekin paremmin taloudellisesti kuin vuokralaisilla.
Mutta mitkä ovat sitten niitä "tärkeitä" kriteereitä vaakakupissa, niin niitä joutuu jokainen itse miettimään.
Mielestäni "kyl sun täytyy elää kuin minä tai olet tyhmä!" avaukset ovat turhia...
T: Tyhmä lähes velaton omistusasuja
Oma mielipiteeni on että omistusasuminen kannattaa jos viitsii myös elää nöyremmin ensimmäiset vuodet eli jos on pakko omistaa auto, niin sen pitäisi olla melko vanha ja myös itse pyrkiä sitä (kavereiden avustamina jos ei itse osaa) korjaamaan. Lainaa siis pitää pyrkiä lyhentelemään vauhdilla ja elämään kulujen osalta nöyremmin. Tämä tarkoittaa myös sitä että "vuokraa" maksetaan pankille ja taloyhtiölle (vastike) hieman enemmän kuin normaalia markkinavuokraa oikeasta vuokra-asunnosta.
Monet vuokralaiset pääsevät tällöin kuittailemaan että heillä jää rahaa muuhun ja mahdollisuus elää nuoruuttaan. Mutta kun aikaa on kulunut useita vuosia ja lainataakka alkaa helpottamaan, niin inflaation (syö lainaa, palkat nousseet) ja pienempien asumiskulujen jälkeen (riippuen tietysti lainamuodosta) alkaakin vaakakuppi kallistua toiseen suuntaan eli alkaakin asuminen olemaan halvempaa ja rahaa jäämään yli. Silloin nöyrästi elänyt omistusasuja voikin elää ylellisempää elämää vanhempana ja vaikka pois työelämästä aikaisemmin omaisuutensa turvin ja elääkin sitten "nuoruuttaan" kevyemmin. Eli sitten alkaa kateus olemaan toiseen suuntaan että omistusasujilla meneekin paremmin taloudellisesti kuin vuokralaisilla.
Mutta mitkä ovat sitten niitä "tärkeitä" kriteereitä vaakakupissa, niin niitä joutuu jokainen itse miettimään.
Mielestäni "kyl sun täytyy elää kuin minä tai olet tyhmä!" avaukset ovat turhia...
T: Tyhmä lähes velaton omistusasuja
Vastaukset 24
Vanhimmat
Moi,
Komppaan 100% sun tekstiä, itse asuin ensiksi vuokralla (opiskeluajan), sitten omaan pieneen kaksioon keskustan lähellä omaosuudella+velalla, sitten keskustakolmioon lisävelalla, sieltä lasten tultua kuvioon OK-taloon Helsingin reuna-alueelle, taas lisävelalla (silloin omaosuus vähän yli 100te, velka 200te).
Nyt tyytyväisenä omassa OK-talossa muksujen kanssa, ja velkakin painuu ensilyhennysten myötä alle 100te, ja vielä 8v. ja torppa on velaton
terveiset kaikkiin koteihin, niin omaomistamiin, kuin muiden omistamiin
tämä pilkkaaminen lähti liikkeelle niistä sankareista, jotka 2002 menivät myymään asuntonsa ison tilin toivossa mukamas kuplahinnalla. Nämä älyn jättiläiset kehtasivat vielä pilkata niitä, jotka eivät tehneet samoin. Joten kyllähän siinä on röhönaurut paikallaan, kun näiden veijareiden tilannetta ajattelee nyt :D
otsikko on asuntojen hinnat, niin täällä on kyllä harhauduttu aiheesta melkoisesti. Nämä kaikenmailman ok-asujat kertovat tekemisiään, jotka kuuluvat kyllä johonkin ihan muualle. Silloin kun asuminen lyöty lukkoon vuosiksi eteenpäin ja ollaan siihen tyytyväisiä, niin luulisi että nämä asiat eivät enää kiinnosta. Väkisin tulee nyt mieleen, ettei se asia ole niin, vaan käydään katselemassa, jos kuitenkin se ruoho on vihreämpää aidan toisella puolella.
Siis vuoden 2000, eli milleniumin piti olla se viimeinen takaraja joka tuhnauttaa kuplan tyhjäksi ja IT-kuplan pihinä olikin jo selvä alkumerkki asuntojen hintojen ikuiselle romahdukselle.
Siis kysehän on siitä mikä tuossa aikaisemmin jo mainittiin. Tuhnut haukkuivat meitä 8-15 vuotta sitten ostaneita typeryksiä, jotka ostimme juuri romahduksen aattona, kun olemme niin tuulipukumuuleja että ostamme kun muutkin ostaa emmekä tajua että hinnat ovat ihan tapissa ja romahtavat ihan lähiaikoina.
Nyt alkaa olla lainat loppumetreillä, hinnat vähintään tupalautuneet ja samat talouden tarkat vihikoirat odottelee edelleen sitä romahdustaan.
ok.
Meinaan kouluja käymättömille alemman sosiaaliluokan vasemmistolaisen maailmankatsomuksen omaaville.
Mutta meille Hankkenin käyneille se ei ole sopiva asumismuoto.
Erona on vain se, asuuko omistaja siellä vai ei.
Sanoppa muuta. Tätä vasten on käsittämätöntä että joku ihan oikeasti kuvittelee että voisi missään tilanteessa olla halvempaa asua toisen omassa kuin omassa.
Sinut pitäisi nuhdella, tuollainen asiallinen kirjoittelu ei kuulu tälle palstalle.
Olet oikeassa, paitsi että ei omistusasuminen välttämättä tarkoita minkäänlaista nöyrtymistä tai luopumista.
Kun puhutaan jostain yksiöstä tai kaiksiosta, niin on aika todennäköistä että tällä päivämärällä ostettu asunto on lähitulevaisuudessa suurempi kulu ostettuna kuin vuokrattuna, mutta ei sekään pidä aina paikkaansa.
Mutta kun siirrytään aikuisten ihmisten perheasuntoihin kokoluokkaan yli 100 neliötä, niin kyllä ostaminen tahtoo olla halvempi vaihtoehto heti vuodesta nolla alkaen.
Kyllä se vaan on pääsääntöisesti niin että vuokralla joutuu nöyrtymään sekä asumismukavuuden että taloudellisuuden suhteen. Kaikilla vaan ei ole varaa varaustua, tarkoittaa sitä että lähtökohdat on sellaiset ettei pankista tipu lainaa, jolla saisi ostettua oman.
keskustelee asumimuotojen paremmuudesta ja kalleudesta.
Itse vuokraan vaikka kartanon, ihan sama mitä maksaa.
Yli 100 neliön läävän velan lyhennys on 2000-3000 kk. Siihen asumiskulut ok:sa tonni. Ei kiinnosta toi orjuus. Homepesään vielä.
Toki voi ostaa oman ja maksaa pankille taloyhtiölle yhteensä SAMAN VERRAN kuin markkinavuokraakin, mutta pääkaupunkiseudulla tuppaa menemään YLI 30v REMONTTIEN JÄLKEEN (jotain isompia remontteja iskee tuolla aikavälillä), että on vihdoinkin velaton. Siis vuokralainen vs. omistajan ero asumiskustannuksissa on, että pitkän ajan päästä pääsee halvemmalla kun pankkilaina on maksettu ja se kuluerä on pois asumismenoista. Saa ainakin asua halvemmalla viimeistään eläkkeellä ollessaan kun vuokralainen maksaa TÄYTTÄ markkinavuokraa PIENESTÄ eläkkeestään.
Jos haluaa päästä noin 20V aikana lainasta eroon, niin olisi hyvä maksaa hieman enemmän kuin markkinavuokraa. Jokainen joutuu kuitenkin miettimään henkilökohtaista rajaa esim. kuinka uuden/hienon auton on oltava ja pitääkö päästä joka vuosi lomamatkalle.
Elämä on valintoja. Jos olisin matalapalkkainen, niin olisin varmaan kateellisena itsekkin huutamassa täällä, että siihen omistamisen velkavankeuteen en suostu, koska käytännössä minulla olisi liikaa riskejä taloudellisesti enkä pystyisi mitään selvää puskuria säästämään pahan päivän varalle. Asuisin vain vuokralla...
Valittavaa vuokralaista. Niiläl menee hyvin. Ei tarvi valittaa.
"
Jos haluaa päästä noin 20V aikana lainasta eroon"
Minusta toi on pitkä aika kieltäytymisiin. Vaikka 35-55v. Elämähän jo ohi!
kannata tuskin pääsetkään, siksi täällä mesoat.
Sinun tuloilla olet jo haudassa ja vasta puolet lainasta maksettu.
Sinun elämäntehtäväsi on lihottaa läskiä vuokraisäntääsi.
That's it!
Suomalaisen keski-ikä on jo 80 vuoden tienoilla. Pirun pitkä aika kärvistellä vuokralaisena, kun tulotkin putoavat eläkkeellä puoleen entisestä. Se aikaisemmin ostanut asuu pelkällä vastikkeella viimeiset 25 vuottaan. Ja jos tarvitsee enemmän rahaa, myy asuntonsa pois.
et taatusti ole itsekään kovin rikas, jos kerran "vuokraat vaikka kartanon, maksaa mitä maksaa". Tietysti jos olet perinyt tai voittanut jostain paljon rahaa, niin voit toki olla varakaskin - ainakin jonkin aikaa.
No minulla on kylläkin 200 nelitä ja 2000 luvulla rakennettu omakotitalo.
Lainan lyhennys korkoineen 1200€ ja asumiskulut keskimäärin 350€/kk.
Olisihan sitä leuhkaa asua vuokralla samalaisessa ja maksaa siitä 2400€/kk vuokraa, mutta pakko asua omassa kun ei ole rahaa hukkaan heitettäväksi.
Omassa asuu halvemmalla kuin vuokralla. Ei siis tarvitse kieltäytyä mistään ainakaan rahanpuutteen takia. Nämä 1500 euroa/kk homeneukkuremonttilainat voit unohtaa. Jos sellaisia olisi, kellään ei olisi varaa vuokrata sinulle asuntoansa ja asuisit täten veneen alla. Mieti siis tarkkaan, mitä toivot.
Kukahna niitä homelääväikivelka juttuja sitten mahtaa kirjoitella jos ei kateelliset vuokratoopet?
Homekorjaukset
Sini- ja valkohomejuuston muodossa.
Taitaa tehdä kipeää kun asut kalliissa vuokra-asunnossa jota home vaivaa, kun ajoissa ostaneet asuu halvemmalla paremmissa asunnoissa?
Isompaan remonttiin on keveästi enemmän aikaa kuin mitä lainan maksamiseen menee.
Helsingin kaupungin iso kaksio, hissitalo, tietysti parveke. Markkinavuokra olisi n. 850-900 euroa kuussa mutta kaupunki tahtoo vain 550 euroa. En tosin maksa sitäkään koska olen virallisesti "työtön". Aina silloin tällöin pimeissä töissä, oikein hyvin pärjää kun yhteiskunta maksaa vuokran, saa 420 euroa kuussa taskurahaa eikä tarvitse maksaa elatusmaksuja useista lapsista. Siihen päälle pimeän työn tulot, aivan kohtuullinen elintaso.
Toivottavasti olet tyytyväinen elämäntapaasi, sillä tuosta suosta ei elintaso nouse ajan saatossa.
En vain ymmärrä miksi roikut viljelemässä kommentteja tälläiselllä palstalla jos olet tilanteeseesi tyytyväinen?!?
Hyvää loppuelämää.... Mitäs sitten kun kaupunki myy vuokrakämppänsä pois?
Ja edelleen, KAIKKI tuet harkinnanvaraisiksi, sekä vastikkeellisiksi.
Jos ei työhaluja, niin asuntolaan 20-30hlön kanssa samaan tilaan jonka yhteiskunta kustantaa, ja siellä sitten kaalisoppaa ja leipää ravinnoksi. Niillä selviää hengissä..., on lämpöa ja ravintoa
Eiköhän näiltä vapaamatkustajilta / yhteiskunnan loisilta rupeaisi pikkuhiljaa työhaluja löytymään, ja loppuisi tuo muiden rahoilla eläminen...ja pään rääpiminen vielä aiheesta..
t:nettomaksaja
p.s maksa ruokkos, leikka tukkas, mene töihin...