Ongelmani on seuraavanlainen:
Olemme uusperhe, jossa asumme mieheni ja tyttäreni kanssa. Miehen tyttäret ovat luonamme joka toinen viikonloppu ja tietty lomilla enemmän... Alkuun kaikki tuntui menevän hyvin, mutta nykyään tuntuu, että mieheni muuttuu, kun hänen lapsensa ovat meillä. Mies aivan kuin vetäytyy omiin maailmoihinsa - tuntuu, että hän ei oikein jaksaisi olla lastensa kanssa :( Minua kohtaan hänen käytöksensä muuttuu yhtäkkiä aivan kylmäksi ja välinpitämättömäksi - aivan syyttä. Itse tulen toimeen hänen lastensa kanssa hyvin, mutta siinä vaiheessa kun miehen käytös muuttuu, niin silloin mullekin iskee olo, että en "viitsi" olla hänen lastensa kanssa.
Inhottava tilanne. Haluaisin nauttia niistä(kin) viikonlopuista, kun saamme miehen lapset meille. Olisi mukava tehdä yhdessä kaikkea kivaa, mutta nykyään viikkonloput ovat pelkkää mököttämistä ja "tilanteen sietämistä". Onko kellään hyviä vinkkejä, mistä voisi olla kysymys??
Olemme uusperhe, jossa asumme mieheni ja tyttäreni kanssa. Miehen tyttäret ovat luonamme joka toinen viikonloppu ja tietty lomilla enemmän... Alkuun kaikki tuntui menevän hyvin, mutta nykyään tuntuu, että mieheni muuttuu, kun hänen lapsensa ovat meillä. Mies aivan kuin vetäytyy omiin maailmoihinsa - tuntuu, että hän ei oikein jaksaisi olla lastensa kanssa :( Minua kohtaan hänen käytöksensä muuttuu yhtäkkiä aivan kylmäksi ja välinpitämättömäksi - aivan syyttä. Itse tulen toimeen hänen lastensa kanssa hyvin, mutta siinä vaiheessa kun miehen käytös muuttuu, niin silloin mullekin iskee olo, että en "viitsi" olla hänen lastensa kanssa.
Inhottava tilanne. Haluaisin nauttia niistä(kin) viikonlopuista, kun saamme miehen lapset meille. Olisi mukava tehdä yhdessä kaikkea kivaa, mutta nykyään viikkonloput ovat pelkkää mököttämistä ja "tilanteen sietämistä". Onko kellään hyviä vinkkejä, mistä voisi olla kysymys??
Vastaukset 8
Vanhimmat
Meillä tilanne oli aluksi sellainen että mies muuttui myös lasten meille tullessa.
Ei tosin samalla tavalla, lapsia kohtaan hän oli ihana, jopa hieman lellivä isä, mutta minua kohtaan
hän oli myös jotenkin kylmä ja etäinen, ihan kun hän olisi halunnut todistella lapsilleen jotain.
Minä en kauaa moista katsonut vaan nostin kissan pöydälle ja kysyin miksi hän käyttäytyy siten kun käyttäytyy. Hän ei itse edes ollut tajunnut käytöstään.
Minä sanoin hänelle että tässä oli ikävintä se, että minä huomasin että minua potutti lasten meille tulo ja ainoa syy niihin tunteisiin oli miehen asenteen muutos. Kun mies tiedosti tilanteen, homman korjaantui nopeasti. Mies lopetti turhan todistelun ja käyttäytyi samalla tavalla oli lapset meillä tai ei.
En voi muuta kun neuvoa että nosta sinäkin kissa pöydälle ja puhu miehesi kanssa, sillä tavalla ne solmut aukeaa.
tsemppiä !
Sama juttu oli. Kissa pöydälle ja asia korjaantui, eikä meilläkään oikein ollut käytöstään tajunnut. Mies muuttui etäiseksi, koska ei osannut suhtautua lapsiin kun minä olin paikalla. Nyt kaikki sujuu mukavasti, eikä moisia mököttämisiä normaalia enempää tarvitse 'tilanne sietää'. :)
Suurin osa tekee juuri samat virheet että nopeesti yhteen jne.
Mitä vittua valitat?
Mitä vittua kyselet yksinkertaisia asioita. Eroa kuten teit edellisen liitonkin kanssa.
TÄYSIN ....
Jotkut on niin tyhmiä et niiden pitää vastata samaan kirjoitukseen 3-4 kertaa ja tottakai asiattomasti.
Mietin että ootkohan oikeasti noin idiootti...toisaalta ei mielenterveydeltään tasapainoinen ihminen pystyy suoltamaan tuollaista sontaa.
no mulla on lähi-isä ja me ei oikein osata aina olla jos ei lapsia oo kotona. Onneksi on yhteinenkin niin on aina joku jota passata jos ei keksitä muuta puhuttavaa. Onhan meillä yhteisiä kiinnostuksen kohteita mutta kyllä nuo lapset on se keskipiste molemmille.