Nyt meidän PILPpiin tulee raitisilma vain n. 2,5 m pitkän putken kautta ja laite poistaa kompressorin käytöstä kun ulkolämpötila menee 25 asteen kylmemmälle puolelle. Eihän se kauaa huonelämpöisellä ilmalla systeemiä sulattele aina kerrallaan, mutta kuitenkin kompressorin tuottama pari kilowattia ovat sen aikaa pois pelistä. En ehtinyt noita putkituksia kasatessani ajatella kuinka tärkeä tuo erillinen kylmän ajan ilmanottoputki-haara onkaan. Kysynkin siis:
Kun laitan tulevana kesänä vintille n. 7 m pitkälti eteläpäätyyn menevää eristettyä putkea, niin kuinka paljon tuo pitempi putki ehtii lämmittää raitisilmaa ennen PILPpiä? Jos vielä laitan tuosta putkesta n. 5 m halkaisijaltaan pykälää suurempaa putkea, niin maalaisjärkeni sanoo ilman vipyvän niiltä osin kauemman aikaa putkessa ja samalla tietysti lämpeävän enemmän kuin nopeampivirtauksellisessa pienemmässä putkessa. Tavoitteenihan olisi se että tulevina talvina tuo lämmityslaitteen kompressori "laulaisi" kaiken aikaa, eli raitisilma olisi muutamia asteita lämpimämpää kuin nyt eikä tuloilmakennoa tarvitsisi sulatella lainkaan jäteilmalla erikseen.
Kun laitan tulevana kesänä vintille n. 7 m pitkälti eteläpäätyyn menevää eristettyä putkea, niin kuinka paljon tuo pitempi putki ehtii lämmittää raitisilmaa ennen PILPpiä? Jos vielä laitan tuosta putkesta n. 5 m halkaisijaltaan pykälää suurempaa putkea, niin maalaisjärkeni sanoo ilman vipyvän niiltä osin kauemman aikaa putkessa ja samalla tietysti lämpeävän enemmän kuin nopeampivirtauksellisessa pienemmässä putkessa. Tavoitteenihan olisi se että tulevina talvina tuo lämmityslaitteen kompressori "laulaisi" kaiken aikaa, eli raitisilma olisi muutamia asteita lämpimämpää kuin nyt eikä tuloilmakennoa tarvitsisi sulatella lainkaan jäteilmalla erikseen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
...mistä se "ilmainen" lämpö, mitä kylmään yläpohjaan (?) sijoitettu kanava kerää, on peräisin?
lämpötilat ulkoilmasta ja asumuksesi vintiltä.
Maalaisjärkeni kertoo, ainakin toistaiseksi, että ulkoilmassa on talvella vähintäänkin muutaman asteen kylmempää kuin siellä vintillä. Tässä tapauksessa on kysymys vain muutamasta asteesta ja vain silloin kuin ulkoilman lämpötila on 30 (kolmen kymmenen) paikkeilla. Niin että siinä sitä oleellista. Ilmeisesti toistaiseksi kukaan asiasta todella tietävä ei ole nähnyt kysymystäni...
Edelleen, mistä se lämpö sinne vintillesi tulee? Onko sinulla siellä erillinen lämmönlähde, vai lämpeneekö samalla tavalla kuin meillä muillakin, eli lämpövuodon johdosta?
Jos nimittäin lämpenee lämpövuodolla, siirrät varsin tehokkaasti (noh, tehottomasti) sitä lämöä sitten takaisin, jolloin vintti kylmenee, lämpövuoto kasvaa, mutta pilppisi ei saa oikeastaan sen lämpimämpää ilmaa kuin ennenkään.
Seuraavaksi voisit vetää maan alta tuon putken.
että suht koht suljetulla vintillä on sama lämpötila kuin esim. 30 asteen pakkasella on talon ulkopuolella?
Ainakin meillä on selviä eroja lämpötilassa jopa ulkona talon eri seinustoilla.
Oletkohan koskaan edes käynyt ullakkotiloissa?
Eipä tunnu olevan asiaa oikeasti tuntevia liikkeellä - pitänee itse tutkia tilanne oikein mittarien kanssa. Kerron sitten...
Niin niin. Teillä on lämmintä, kun alakerta lämmittää. Sitten sinä laitat sinne viilennyksen, eli putken jossa olevaan ilmaan siirrät sitä lämpöä, ja alakerrasta on otettava enemmän lämpöä.
Pistä ilmalämpöpumppu. Ulkoyksikkö sinne vintille ja sisäyksikkö siihen tuloilmakanavaan. Pysyy taatusti plussan puolella tuloilma. Vintti voi vähän viilentyä, mutta kyllähän se alakerta sen lämmittää...
Ihan saman määrän watteja tarvitset lämmitykseen, riippumatta siitä haluatko kierrättää lämpöä ullakon kautta vai et. Sähkövastukset voisivat kyllä olla halvemmat...
Mikä Pilp?
Tarvinnet sähköisen etulämmittimen.
Tarkoitukseni on hoitaa homma ilman että tulee lisää käyttökustannuksia. Siis hankkimalla ilmastointiputkea ja eristeitä jotta saan varmistettua että raitisilma on n. -25 asteista, tai lämpimämpää tullessaan PILPin kennolle. Sellaisen laite näyttäisi sietävän.
Nyt suttaa. Eihän ne putkessa olevat eristeet saa siellä olevaa ilmaa lämpenemään. Mitä ihmettä sinä ajat takaa?
Väitän ainakin toistaiseksi että kun putken pituus kasvaa 2,5 metristä yli kaksinkertaiseksi ja tuon putken ympärillä oleva ilma on ainakin muutaman asteen lämpimämpää kuin putken päässä, niin sieltä toisesta päästä tulee jonkin verran lämpimämpää ilmaa. Voitko esittää faktoja miksi niin ei kävisi.
Siis se putki on eristetty -> lämpöä ei siirry vaikka joskus sattuisi olamaan oikean suuntainen lämpötilaero.
Vähintäänkin teoriassa ja myös määräysten mukaan tuo putki yläpohjassa on eristettävä. On nimittäin mahdollista, että putken pintaan muodostuu kostetutta/jäätä. Ilman lämmittäminen tuossa putkessa ei siis onnistu.
eivät ylitä "uutiskynnystä".
Tuohan on tuttua tuo eristäminen joka tapauksessa.
Paljon oudommalta tuntuu tuo, että ilma ei lämpene lainkaan jos se kulkee putkessa joka sijaitsee lämpimämmässä ympäristössä kuin on tuo putken ulompi pää.
Onhan vinttisi aluksi lämpimämpi, juurikin alakerrasta tulevan lämpövuodon vuoksi. Mutta mutta, tuo tilanne ei kauan pysy, vaan jos imet lämpöä vintiltäsi niin sehän viilenee jossain välissä ulkolämpötilaan saakka. Ja entäs kun ulkona lämpenee, lämpeneekö vinttisi samaa tahtia?
Entäpä kesällä, kun aurinko paahtaa kattokatteen ja lämmittää vinttiä?
Mutta ne eristeet. Vaikka ympäirstö olisi kuinka lämmin, niin eristeet estävät lämmön siirtymistä tehokkasti.
Tää on NIIN vanha juttu jo. Aina välillä joku "nero" keksii tuon yläpohjan lämmön (tai alapohjan) ja sitten sitä ihmetellään ja lopputulos on että ilppi on paras ja ulkoyksikkö kannattaa laittaa saunaan.
Näitä keskusteluja löytyy noin sata tältäkin palstalta jos vain viittit ettii.
Sitten sinä siirryt viemärin kauhistuttaviin lämpötiloihin ja sitten tulee se savupiippu ja tulikuumat palokaasut ja vielä yksi ilppi poistoilmakanavan perään.
Eli sinun ajatuksessa ei ole mitään järkeä, mutta hyvä kun mietit näitä energia asioita.
Ainut tapa lopettaa se pätkiminen on vastus taikka tuloputki sisätiloihin. Katon rajassa on aina pari astetta lämpimämpää.
Ullakolla on olevinaan lämmintä, mutta siellä oleva lämpömäärä ei ole kovin suuri. Tuolla jo aiemmin maimittiin, että jos sen ullakon lämpömäärän imaisee pois, lämpötilaero yläpohjan sisä- ja ulkopuolen välillä kasvaa, ja pirtti vaatii lisää lämmitystä.
Tuohon samaan tavallaan kaatui viljan kylmäilmakuivaaminen. Aurinkoisilla poutapäivillä homma toimi, mutta kun kostealla viljalla on tapana kuumentua ja sitä kautta pilaantua, isännät puskivat jäähdytysilmaa viljaan, jolloin ilta- ja yöaikaan kuivurilla kuivattiin kosteaa tuloilmaa.