Hei, elikkä lukion viimeistä vuotta mennään ja aivan juuri alkaa yhteishaku. Vielä on tosiaankin hakusessa, että mitä sitä lukion jälkeen tekisi. Tarkoitus olisi hakea yliopistoon, amk:n ja ammattikouluun. Katsella minne pääsee sisään ja tehdä lopullisia päätöksiä matkan varrella. Oppilaitosten omat kuvaukset linjoista ovat yleensä pintapuolisia ja toki täysin ymmärrettävästikin mainosmaisia.
Fysiikan aineenopettajan koulutus on yksi vaihtoehto. Jos löytyy asiasta tietävää, niin kuulisin mielelläni mielipiteitä tuosta käytännössä. Erityisesti kiinnostaa, että mitenkä helposti tuonne linjalle pääsee esimerkiksi Helsingin yliopistolle sisään. E fysiikasta on tällä hetkellä (epätodennäköisenä) tavoitteena, kuitenkin todennäköisesti joudun menemään valintakokeisiin ja näin. Minkälaista osaamista kokeissa vaaditaan? Mitenkäs opintojen vaativuus? Olen todella kiinnostunut fysiikasta, mutta en koe itseäni matemaattisesti erityisen lahjakkaaksi. Lukiofysiikan keskiarvo on noin 8,5, matematiikan noin 7. Varmaankin melkoista omistautumista opiskeluille vaaditaan, jääkö vapaa-aikaa? Kiinnostaa toki myös työtilanne, miten hyvin lukioon tai amk:hon pääsee opettamaan? Mitä fysiikan lisäksi tulisi opiskella jos oikeasti haluaa töitä, käytännössä sekä matematiikkaa että kemiaa lukio-opettajan pätevyyteen saakka?
Toinen vaihtoehto on amk insinöörin tutkinto. Olen pohtinut talotekniikan, elektroniikan ja sähkötekniikan linjoja. Voisin kuvitella, että rakennusinsinöörin hommat kiinnostavat teknisesti eniten, siis rakenteet, mekaniikkaa lähinnä? Toisaalta olen lukenut että noissa hommissa pääsee pitkälti työmaalle selän takana haukuttavaksi, tai vaihtoehtoisesti toimistoon pyörittelemään autocadia? Minua kiehtoo toisaalta maanmittaustekniikka siinä mielessä, että niissä hommissa voisi vissiinkin päästä oikeasti ulos ja ihan käytännön hommiin. Kuitenkin vissiin palkkaus tällä alalla huono? Jos jollakulla on kokemusta oikeastaan mistä vain insinööritutkinnon alasta/koulutuksesta, niin mielelläni kuuntelisin... Omaansa saa tulla kehumaan! Kiinnostaa toki myös palkkausasiat ja työllistyminen eri linjojen välillä. TKK:lle en halua siksi, että jos sen kuusi vuotta opiskeluun yliopistolla käytän, niin siinä tapauksessa käytän sen mielummin tuohon fysiikan aineenopettajan koulutukseen.
Kolmas vaihtoehto on esimerkiksi kirvesmies tai sähkömies. Minua kiinnostaa todella tuo käytännön tekeminen, mielelläni itse teen ja kokeilen kaikennäköistä pikkuvirittämistä elektronisten laitteiden ja esimerkiksi pyörien kanssa. Fyysinen tekeminen ja heti työn tuloksen näkeminen tuntuisi olevan minun kohdallani huomattavasti miellyttävämpää kun koneen ääressä istuminen. Haluaisin kuulla tulevaisuuden näkymistä, kovasti povataan, että kohta ei ole enää suomalaiselle hommia, kun työllisyys tuodaan ulkomailta. Jälleen palkkausasiat ja työllisyys kiinnostavat, muukin kokemus koulutuksesta ja työstä. Sellainen seikka myös mietityttää, että missä noihin kirvesmiehen hommiin voi sitten kouluttautua. Pääkaupunkiseudulta ei löydy käsittääkseni yhtäkään oppilaitosta. Lähin paikka on Hämeenlinnassa ja sielläkin tarjotaan vain linjaa, jossa joutuu opiskelemaan peruskoulusta tulleiden kanssa sen kolme vuotta, kun amiksissa tarjotaan yleensä 2-vuotista linjaa lukiosta tuleville. Oppisopimuskoulutus olisi mielettömän hieno juttu, mutta sitä varten pitäisi olla jo niin varma, että solmisi sitovan työsopimuksen. Siksi tällaista mahdollisuutta ei taidakkaan minulle toistaiseksi tarjoutua
Kiitos vastauksista ja avusta!
Fysiikan aineenopettajan koulutus on yksi vaihtoehto. Jos löytyy asiasta tietävää, niin kuulisin mielelläni mielipiteitä tuosta käytännössä. Erityisesti kiinnostaa, että mitenkä helposti tuonne linjalle pääsee esimerkiksi Helsingin yliopistolle sisään. E fysiikasta on tällä hetkellä (epätodennäköisenä) tavoitteena, kuitenkin todennäköisesti joudun menemään valintakokeisiin ja näin. Minkälaista osaamista kokeissa vaaditaan? Mitenkäs opintojen vaativuus? Olen todella kiinnostunut fysiikasta, mutta en koe itseäni matemaattisesti erityisen lahjakkaaksi. Lukiofysiikan keskiarvo on noin 8,5, matematiikan noin 7. Varmaankin melkoista omistautumista opiskeluille vaaditaan, jääkö vapaa-aikaa? Kiinnostaa toki myös työtilanne, miten hyvin lukioon tai amk:hon pääsee opettamaan? Mitä fysiikan lisäksi tulisi opiskella jos oikeasti haluaa töitä, käytännössä sekä matematiikkaa että kemiaa lukio-opettajan pätevyyteen saakka?
Toinen vaihtoehto on amk insinöörin tutkinto. Olen pohtinut talotekniikan, elektroniikan ja sähkötekniikan linjoja. Voisin kuvitella, että rakennusinsinöörin hommat kiinnostavat teknisesti eniten, siis rakenteet, mekaniikkaa lähinnä? Toisaalta olen lukenut että noissa hommissa pääsee pitkälti työmaalle selän takana haukuttavaksi, tai vaihtoehtoisesti toimistoon pyörittelemään autocadia? Minua kiehtoo toisaalta maanmittaustekniikka siinä mielessä, että niissä hommissa voisi vissiinkin päästä oikeasti ulos ja ihan käytännön hommiin. Kuitenkin vissiin palkkaus tällä alalla huono? Jos jollakulla on kokemusta oikeastaan mistä vain insinööritutkinnon alasta/koulutuksesta, niin mielelläni kuuntelisin... Omaansa saa tulla kehumaan! Kiinnostaa toki myös palkkausasiat ja työllistyminen eri linjojen välillä. TKK:lle en halua siksi, että jos sen kuusi vuotta opiskeluun yliopistolla käytän, niin siinä tapauksessa käytän sen mielummin tuohon fysiikan aineenopettajan koulutukseen.
Kolmas vaihtoehto on esimerkiksi kirvesmies tai sähkömies. Minua kiinnostaa todella tuo käytännön tekeminen, mielelläni itse teen ja kokeilen kaikennäköistä pikkuvirittämistä elektronisten laitteiden ja esimerkiksi pyörien kanssa. Fyysinen tekeminen ja heti työn tuloksen näkeminen tuntuisi olevan minun kohdallani huomattavasti miellyttävämpää kun koneen ääressä istuminen. Haluaisin kuulla tulevaisuuden näkymistä, kovasti povataan, että kohta ei ole enää suomalaiselle hommia, kun työllisyys tuodaan ulkomailta. Jälleen palkkausasiat ja työllisyys kiinnostavat, muukin kokemus koulutuksesta ja työstä. Sellainen seikka myös mietityttää, että missä noihin kirvesmiehen hommiin voi sitten kouluttautua. Pääkaupunkiseudulta ei löydy käsittääkseni yhtäkään oppilaitosta. Lähin paikka on Hämeenlinnassa ja sielläkin tarjotaan vain linjaa, jossa joutuu opiskelemaan peruskoulusta tulleiden kanssa sen kolme vuotta, kun amiksissa tarjotaan yleensä 2-vuotista linjaa lukiosta tuleville. Oppisopimuskoulutus olisi mielettömän hieno juttu, mutta sitä varten pitäisi olla jo niin varma, että solmisi sitovan työsopimuksen. Siksi tällaista mahdollisuutta ei taidakkaan minulle toistaiseksi tarjoutua
Kiitos vastauksista ja avusta!
Vastaukset 2
Vanhimmat
Itse en suoranaisesti tiedä tuosta aineenopettaja suuntaukseen suoraan hakemisesta, sillä Oulun yliopistossa opiskelleena kaikki hakevat fysiikalle, josta soveltuvuuskokeen kautta pyritään opettajakoulutukseen. Pääaineen (fysiikka) lisäksi pitää sinulla olla toinen opetettava aine (yleensä kemia tai matematiikka, jos fysiikka pääaine) ja näistä kahdesta saat pätevyyden valmistuttuasi. Fysiikasta luet sen normaalin oppimäärän (muistaakseni 120 opintopistettä) ja toisesta opetettavasta aineesta vähintään 60 opintopistettä.
Itse 2010 syksyllä aloittaneena fysiikalla ja ainakin nyt on vapaa-aikaa riittänyt vaikkakin opiskelutahtini on suositusta korkeampi (suositellaan noin 60 op/lukuvuosi tahtia ja itse opiskelen noin 80 op). En ole osallistunut vielä soveltuvuuskokeeseen, mutta nyt keväällä tai viimeistään ensi syksynä sen teen ja olen kuullut, että nämä opettajakoulutukseen kuuluvat pedagogiset opinnot eivät ole tuntimäärältään eivätkä haastavuudeltaan niinkään vaativia, mutta aikaa pitää kuitenkin niihin panostaa, joten vapaa-aika voi olla kortilla paikoitellen.
Itse kirjoitin E:n fysiikasta ja pääsin sillä suoraan sisään eikä ainakaan vielä ole mitään elämää suurempia ongelmia tullut vastaan. Aluksi kertaillaan hyvin pitkälle lukiossakin olleita asioita aina derivaatasta ja integraaleista lähtien ja pikkuhiljaa syvennytään ettei tarvitse pelätä tason huimaa nousua kouluasteen vaihdoksen yhteydessä. Omat keskiarvot oli lukiofysiikasta ja matematiikasta 9, mutta tiedän henkilöitä joilla on sinuakin huonommat keskiarvot ja pärjäävät oikein hyvin.
Työllisyystilanteesta on vähän vaikea mennä tässä vaiheessa mitään sanomaan, mutta olen itse hoitanut hommani hyvin kondikseen, siten että vanhalta lukioltani on luvattu minulle tarvittaessa sijaisuuksia ja harjoittelupaikka kunhan ne tulevat ajankohtaisiksi, joten sinuna kyselisin mahdollisesta tulevaisuuden harjoittelupaikasta lukiostasi, sillä valmistuttuasi työkokemus on vain hyväksi. Lisäksi kannattaa osallistua mahdollisiin tuutor / pienryhmä ohjaus juttuihin, jos sellainen mahdollisuus tarjotaan, sillä siitäkin saat tärkeää työkokemusta ihmisten parissa toimimisesta.
Painotan vielä tässä kohdassa sitä, että saat pätevyyden vain kahteen aineeseen (itse luen fysiikan ja kemian) ja vaikka lukisit matematiikkaa siinä sivussa (mikä on osaksi myös pakollista) pitää sinun viimeistään opettajakoulutukseen lähtiessä valita opetettavat aineet. Tosin kuten jo sanoin minulla ei ole kokemusta kuin Oulussa käytettävästä mallista, jossa hakeutuminen opettajakoulutukseen tulee vasta myöhemmin eikä kuten joissakin toisissa oppilaitoksissa, joissa voidaan hakeutua suoraan kyseiselle linjalle.
Tulipa pitkä sepostus :D toivottavasti vastasi joihinkin kysymyksiisi ja toivotan sinulle onnea tulevaisuuden opintoihin, mitä ikinä lopulta päätät.
Valinta pitää tehdä rahan ja kutsumuksen välillä. Rahaa voi tehdä satojatuhansia euroja vuodessa ilman koulutustakin.