gallup - mistä ja miten olette hankkineet kissanne

sillä itse mentiin halpaan muutamamia vuosia sitten, ostimme ns. maatiaisia sekarotuisia ja lopuksi 2v päästä niin sairaita että oli lopetettava. Kantapää opetti, nyt olemme ostaneet vain kasvattajalta ja heidänkin tiedot tarkastettu, ei enää surua ja murhetta, vaan iloa perheeseen.

Hankin rekisteröidyn kissan pienkasvattajalta. Syitä rotukissan hankintaan oli 2:
1) halusin tietynluonteisen kissan; vaikka jokainen kissa on yksilö, rotukissasta tietää suuntaa antavasti sen puheliaisuudesta, aktiivisuudesta, seurallisuudesta jne.
2) halusin olla varma pentujen tasapainoisesta lapsuudesta; pennut olivat luovutushetkellä riittävän vanhoja ja he olivat saaneet kaikki asianmukaiset rokotukset ja madotukset.

Vihoviimeinen vaihtoehto on hankkia kallis "rotumix" tai paperiton "rotukissa". Näin tuetaan vain pentutehtailua!

Eläinsuojeluyhdistyksillä on usein aivan järjettömät luovutusehdot. Rotukissaa en ostaisi, koska en halua tukea kissabisnestä. Siispä hankin maatiaisen yksityiseltä.

Kaksi kissoistani on ostettu Viikin löytöeläintalolta. Toinen oli jo arvion mukaan vuoden ikäinen ja toinen aivan pentu. Molemmille annettu madotukset ja rokotukset valmiiksi. Kolmas kissoistamme on villikissanpentu. Kaikista kasvanut ihania tasapainoisia aikuisia kissoja.

Ensimmäinen kissa otettiin maalta tuttavaperheesta. Maatiaiskissanpentu, jolla ilmeni luuston kehityshäiriö ja eli vain ½-vuotiaaksi. Johtui luultavasti sisäsiittoisuudesta.
Kaksi seuraavaa on otettu yksityiseltä pientä rokotus- ym. korvausta vastaan. Hyviä ovat ja ihania. Toisen vatsavaivatkin tulivat lopulta kuntoon.

Maalaistalosta kolmisen vuotta sitten. Tavallinen maatiaiskissa, jonka isä on tuntematon. 14 viikkoisena tuli mukaamme. Ei maksanut mitään.
Kastroitu puolivuotiaana, säännöllisesti madotettu ja vuosittain rokotettu.

Terve, ihmisrakas ja hyvä hiirestäjä. Aivan ihana söpöliini.

eläinsuojelu yhdistykseltä yhden mun kissoista ja ei kyllä ollu mitään ihmeenpiä ku lhain sen aj sit käytettiin neiti leikkauttaan ja se siitä. muut kisut on kawereilta ja maailman ihanimpia kisuja owat!!!=))

Kaverin maatiais kissan synnyttämät pennut yksi minulla joka täyttää 10v kesäkuussa ja toinen pentu meni vanhemmille samaan aikaan eikä ole minkäänmoisia vaivoja ollut joten tarkastuksillakaan ei ole ollut tarvetta käydä paitsi pallien poistossa :)

Toisen otin Rekkurescuesta. Oli syntynyt Tallinnan kadulle, josta sitten kk ikäisenä pelastettu yhdessä veljen ja siskon kanssa. Toisen löysin netti-ilmoituksen kautta. On puoliksi persialainen ja puoliksi maatiainen.

molemmat kissani olen saanut pentuina ilmaiseksi yksityishenkilöiltä (eri paikoista ja eri aikaan), ihan tavallisia maatiaisia. Molemmat terveitä, viisaita, mukavia ja kauniita kisuja. Mielelläni tarjoaisin kodin hylätyllekkin kodittomalle kissalle, mutta en voi alistua eläinsuojeluyhdistysten hysteeriseen toimintaan ja naurettaviin ehtoihin. En ole edes kokeillut, mutta kuulemani mukaan kissoja on erittäin vaikea saada löytöeläinpaikoista. Me emme varmasti saisikaan, lapsiperhe kun olemme. Sääli sinänsä, kun sitten kuulee kissoja lopetettavan näissä paikoissa, kun ei koteja löydy. No ei kai löydy, kun ei tavalliset kodit kelpaa. Kissoille kelpaisi varmasti ja onnelisia olisivat, jotkut kissaihmiset vaan tuntuvat olevan aivan pihalla realiteeteista.

Itse bongasin kissani netistä. Asiallinen ja tarpeeksi pitkä ilmoitus missä oli paljon informaatiota sai minut soittamaan omistajalle, ja viikkoa myöhemmin (kun pennut olivat luovutusikäisiä) kävin hakemassa söpöläiset kotiini. Ihan maatiaisiahan nuo siskokset ovat, madotukset ja rokotukset kunnossa kun hain ne. Ei ole ollut mitään ongelmia kummankaan kanssa, ihan täydellisiä pikkuisia kehruukoneita molemmat :)

Omat ensimmäiset 2 kissaa otin löytöeläinkodilta, aikuisina. Molemmat aivan mahtavia kissoja. Toisen kuoltua hain naapuri maatilalta uuden kaverin, 12 viikkosen kissanpennun, joka jäi aika araksi. Tämän jälkeen olen ottanut 2 rotukissaa (eri rotuja) ja tulen tästä lähtien aina ottamaan vain rotukissoja. Rotukissaa ottaessa tiedät suunnilleen minkäluonteisen kaverin tulet saamaan (rauhallisempaa/vilkkaampaa).

Halusimme nimenomaan ragdoll-kissoja, joten otimme yhteyttä kasvattajiin ja valitsimme joukosta hyvältä vaikuttavan. Ja valinta onnistui erinomaisesti. Kaikesta sai vaikutelman että todella välittävät erittäin paljon kissojen terveydestä ja hyvistä kasvuolosuhteista. Kävimme katsomassa kissoja kolme kertaa ennen kuin ne tulivat meille 15 viikon ikäisinä, ensimmäisen kerran kun ne olivat 6-viikkoisia, ja siitä sitten muutaman viikon välein. Kasvattajat halusivat ehdottomasti tuoda kissat meille kotiin kun tuli luovutuksen aika, eli eivät suostuneet että haemme ne itse. Tämä minusta myös hyvä merkki, eli halusivat varmistaa että meillä on hyvät olot kissoille.

Kissat ovat nyt olleet meillä neljä vuotta ja viettävät edelleen kaikki pitemmät lomat kasvattajan luona, jossa ne saavat vapaasti juosta ympäri taloa. Ihanaa kun ei tarvitse viedä kissahoitolaan jossa ne joutuisivat olemaan häkeissä.

Meillä oli kaksi maatiaiskissaa tuttavilta( oli silloin villi kissan pentuja) ne eli 15 vuotiaksi. Toinen katosi(oli vähän sairas) ja myöhemmin toinen kuoli... :(

Nyt meillä on n.5 vuotta ollut maatiaiskissa joka on otettu löytöeläinkodista, ollessaan n.7-9-vuotias.. :))

Rotukissoja en varmaan ikinä ota,sillä maatiaiskissat ja sekarotuisetkin ovat tosi kauniita ja kilttejä.

Minulla on Tallinnan pelastettuja kissoja ja myös Suomen kissoja yksityisiltä ja kaikki on ihan yhtä terveitä ja ihania kissoja.

Minun ei oikeastaan tarvinnut etsiä kahta pikku riiviötäni, voisi väittää että ne löysivät minut ja mieheni...

Ihana kissa yksityiseltä taholta. Kissa on ihan tavallinen ja tavallisen näköinen, mutta ihana kaikin puolin! En halua missään nimessä mitään rotukissaa, koska se on niin kauheaa bisnestä kissojen ulkonäöllä yms. Rotubisneksessä määrää ihminen, joka haluaa muokata luontokappaleen ihanteidensa mukaisiksi ja kissoja kuskataan kauneusnäyttelyihin, joissa IHMISET arvoiovat jälleen kissoja ja kilpailevat paremmuudestaan keskenään kissojen kustannuksella. Lisäksi rotukissoista kiskotaan kauheita summia vain sen takia, että ne sattuvat olemaan jotenkin erikoisia, ei "taviksia". Vähän sama homma kuin koirabisnes. Isoja rahoja pyörii molemmissa siellä korkeammalla taholla, jotka näitä rotuja suunnittelevat mieleisekseen. Minusta on säälittävää, että kissoilta viedään kokonaan niiden alkuperäiset luonteet ja ominaisuudet ja niistä tehdään esim. laiskoja ja veteliä. Toki kaikki kissat ovat ihania, mutta eri asia on, mitä haluaa kannattaa ja miksi.

oma kissani puolipitkäkarvainen maatiainen, löytöeläintalosta haettu n.10kk ikäisenä. mahtava persoona. hurisee nytkin tässä näppiksen edessä.

Otetaan/ostetaan mielummin leikattu kissa. Mielummin ikääkkäämpi kissa.
(sisäsiisti). Oma kissani oli 12 vuotta minulla
ja tuli "käytettynä" eli vuosia kertyi 18V. Omani "Taavi" eli täällä ja
oli viisaampi kuin koulutetutkoirat. Ikäkävä on on kova. Auttaa ainoastaan
uusikissa. Saa olla pentukin, sen verran kumoan aikaisempia lauseitani.
Olen 46v. eläkeläinen eli lähes aina kotona. KIIRE.
0442930447 Kaikki kellonajat käy, mutta ei ole autoa käytössä,
(seisontsvakuutuksissa) , eli tarvis tuoda (samalla näet mihin kissa päätyy,
kaksioon) tänne.Annan luonnellisestikkin bensarahat.
Mika 0442930447

Minä löysin kissani netin sivustolta.
Kävin hakemassa sen 200km päästä.
Hyvä persoonallinen kissa. Alku oli hankalaa ennekuin opittiin toistemme tavoille Kissa oli meille tullessaan nelivuotias.
Omistaja joutui luopumaan kun teki pitkää työpäivää ja kissa joutui olemaan paljon yksin. Olen eläkkeellä joten sitä ongelmaa ei ole.

Ostanut yksityiseltä, kaupan seinillä myydään paljon kissoja sieltä olen ihanat kissani löytänyt.
Viimeisimmät kissani, veljekset tulivat kaveriltani.
Olin aikeissa ottaa kissoja ja kaverin kissalle tuli juuri sopivasti pennut.

Molemmat kissani olivat ns. tappotuomiopentuja maalaistalossa, kahden eri tuttavan kautta eri paikoista. Toinen tuli minulle 7- viikkoisena, toisen tarkkaa ikää ei edes tiedetä, oletettavasti minulle tullessaan hiukan vanhempi kuin toinen, kuitenkin pieni pentu.
Molemmat siis tapauksia, että jos kukaan ei huoli niin henki pois, uusia pentuja kuitenkin muutaman viikon päästä taas tulossa. Tiedän, ettei moista toimintaa tule "kannattaa" mutta eipä minun tai kenenkään muunkaan mahdollisen pennunottajan tekemiset siihen juurikaan vaikuta, näissä paikoissa kissoja ei leikata kuitenkaan vaikkei pennuille koteja löytyisikään, henki pois vain. Enkä oikein pahoillanikaan osaa olla että nämä hurmurit ovat minulle tulleet, toinen nyt 4 ja toinen 3 -vuotias, terveitä ja normaaleja kissoja lähtökohdistaan huolimatta molemmat kuitenkin.

Minua kiinnostaisi tietää minkälaisia ns. kohtuuttomia vaatimuksia löytöeläintaloilla sitten on? Perheen kissa aikoinaan sellaisesta hankittiin ja muistaakseni ainoa ehto oli kastrointi (ulkokissaksi otettiin). Halusivat myös käydä katsomassa kissan vointia muutaman viikon jälkeen, mutta kaiken kaikkiaan ihan järkeviltä nämä kyseisen paikan vaatimukset minusta tuntui. Kurja juttu jos kaikkialla ei toimita niin ja kissoja joudutaan sen vuoksi jopa lopettamaan?

Meille tuli ensimmäinen kissa silloin jo kun olin pieni. Haettiin se silloin eläinsuojelusta/löytöeläinkodista. Sen jälkeen kissoja on tullu niin yksityisiltä kuin eläinsuojelusta.
Viimeksi otin kissoja n.2v sitten yksityiseltä joka oli lopettamassa koko pentueen ellei kukaan haluaisi ottaa kissoja (kissojen omistaja oli vanhempi ruova jonka mies oli juuri kuollut eikä jaksanut enää hoitaa kissoja joten poika hoiti välityksen). Ihan on komeita kolleja kyllä ja terveitä molemmat.
Edelliset kissat tuli kissarankkurilta jossa ainoat ehdot olivat että kissa pitää leikkauttaa ja että heidän puolelta pitäisi jonkun saada tulla tarkistamaan kissan vointi joskus (kukaan ei kyllä koskaan tullut) hyvinvoivat tyttökissat ovat olleet (nyt 7 & 8-vuotiaat). Rankkurin puolesta kissat oli madotettu ja rokotettu. Hinnaksi tuli muistaakseni 10-20euroa.

Porista tuli cooni, HUONOLTA kasvattajalta, 2 norskia tuli tampereelta, maailman parhaalta kasvattajalta ja itämainen tuli ulkomailta hyvältä kasvattajalta,
tyytyväinen olen ollut kissoihin, mutta tähän yhteen kasvattajaan olen HYVIN pettynyt

Kaksi sekarotuista kissaa yksityiseltä. Kissat ovat todella erilaisia persoonia, mutta olleet koko ajan terveitä ja hirvittävän seurallisia ja helppohoitoisia.

Eläinsuojeluyhdistykseltä tuli aikuinen (n. 8-vuotias) kisu, jolla on krooninen hengitystieinfektio. Reipas ja tomera täti, vaikka nokka valitettavan usein tuhisee. Täti on ensimmäinen perheeseemme otettu eläinsuojeluyhdistyksen hoidokki, mutta jatkossa hankin kaikki kissani sieltä.

Aikaisemmat kissat ovat kaikki olleet ns. maalaispesueiden sekarotuisia kissoja ja terveysongelmia ei ole yhdenkään yksilön kohdalla ollut, vaikka ei niitä siihen aikaan rokotettu.

Nykyiset on kaikki leikattu ja rokotettu.

Vanha keskustelu, mutta haluan kertoa oman kissani löytymistarinan :D

Olin kävelyllä koiran kanssa, kun huomattiin, että ojassa oli söötti mustavalkoinen kissanpentu. Jätin sen aluksi huomioimatta, koska uskoin, että sillä oli koti. No, käännyin takaisin aikeena mennä takaisinpäin, ja huomasin pennun seuraavan minua ja koiraa. Onneksi koira ei huomioinut sitä :D. No, joka tapauksessa, menin kotiini, ja näin pennun yhä tulevan. Menin sisälle ja se tuli myös. Otin kuvan pennusta ja kyselin lähialueilta tunnistaako kukaan kissaa, ei tunnistanut. No, otin pennun omakseni ja vein sen eläinlääkärille, tarkistuttamaan sukupuolen ja iän. Ilmeni tytöksi ja kesti hetken, kun sille keksi nimen. Sen nimi oli yhdessä vaiheessa Raato ja vaikka mitä muita vastaavia, kunnes nimeksi vakiintui Pimu. Nätti mustavalkoinen sterilisoitu maatiaiskissanarttu :D

Saimme kauniin pitkäkarvaisen tyttökissanpennun sukulaiselta ilmaiseksi. Leikkautimme sen, koska emme halunneet pentuja. Oli terve yksilö, emmekä tarvinneet käyttää sitä montaakaan kertaa eläinlääkärissä. Se oli ilonamme 18-vuotta.

2 rekattua rotukissaa pentuina kasvattajilta, 2 aikuista eläinsuojeluyhdistykseltä ja 1 aikuinen löytölästä.

Kaksi kissaa aikuisena löytölästä, yksi eläinlääkäriltä aikuisena ja yksi pentuna, kaksi pelastettu pentuna tappamiselta, yksi huostaanotettu ja yksi ostettu pentuna.
Muut olleet ilmaisia paitsi löytölän killit ja ostettu katti.

Esy:stä 3 kissaa ❤️❤️❤️

ksityiseltä. "tavara" oli kiinteä, jäntevä, varautunut. Siisti hännänalus ja silmät, rokotus ja tarkistus edell päivänä ollut. Vajaat neljä vuotta on kulunut. Kissa osoittautui siksi minä se myytiinkin, tietyn alueen maatiainen. Se on sangen vilkas, ihan jees tyyppi. Joskin se oli kolli. Leikkuutin tietenkin.
On ollut tähän asti perusterve kaikin puolin- ilmeni sen rosvoilutaipumusten takia, että sillä on vilja-allergia, muttei se oo ongelma.
On jopa niin, että kissan vanhemmat gtaaksepäin on olleet siellä kylillä mistä kissan sanottiinkin olevan. Nimittäin siellä on kuhaisa järvikin. Ja minun kissani ei testailtuna oo himoiten halunnut syödä mitään muuta kalaa kuin kuhaa. Harvoin siis, en anna säännölleen kalaa. raakaa lihaa saa vähintään kerran viikkoon, ja niitä viljattomia kissan ruokia (ja sokerittomia).
Täytyy sanoa että ostos oli onnistunut, niin kissan luonteen, terveyden kuin senkin puolesta että se oikeasti pitää minusta( kissat valitsevat itse pitävätkö ne tyypistä vai eivät.) Että kun palvelu on kohdillaan, ollaan kotona ollessani hyvinkin kavereita.
Vaan armias jos lauantaiaamuna ei herralle ole karjalanpaistilihoja. Minä oon nähnyt senkin kun ensin peittää kostean ruokansa tiputtamallaan huonekasvilla. Ja heti perään käy nilkkani kimppuun, siirtuen keittiön tasoja tyhjentämään- jos lihaa ei oikeeseen aikaan oo tarjolla. Snellmanin...

3 kissaa kahdelta eläinsuojeluyhdistykseltä ❤️