Lähdettyäsi jäin istumaan
paikallani
kesktyskyky nollassa
paletin värit alkavat
kuivua
ja kasvit
ikkunalaudalla
huutavat vettä
epätoivoisina
hiljaisuus huokaa näissä tyhjissä
huoneissa
pala palalta
haluan rikkoa
näkymättömät muurit
ympärilämme
maailmaan
joka on meidän
ne kädet joilla ennen
hyväilit vartaloani
hellästi
kättesii mallina
suostuisin
ilolla olemaan
jos löytäisimme ne
yhteiset värit
rakkkauden
paikallani
kesktyskyky nollassa
paletin värit alkavat
kuivua
ja kasvit
ikkunalaudalla
huutavat vettä
epätoivoisina
hiljaisuus huokaa näissä tyhjissä
huoneissa
pala palalta
haluan rikkoa
näkymättömät muurit
ympärilämme
maailmaan
joka on meidän
ne kädet joilla ennen
hyväilit vartaloani
hellästi
kättesii mallina
suostuisin
ilolla olemaan
jos löytäisimme ne
yhteiset värit
rakkkauden
Vastaukset 2
Vanhimmat
... sulkeutui
ja niin tuntuivat pilvet ajautuvan
auringon eteen
ja meri peittyi harmaaseen viittaan
ottaen sateen piiskaavan käden vastaansa
minun ollessa siellä kuin lastuna
suurilla laineilla
hukassa
niissä päivissä
jotka menettivät merkityksensä
ilman sinua ...
olipa hienoa kuvailua mestari runoilijattarelta
koskettavaakin
ja sana valintasi sai miettimään
että harrastakko maalaustakin vai teekkö sitä työksesi.
hyvä upea liona !!!
kaikki ovet sulkeutuisivat. Maalaus on pelkkä harrastus nyt vain
on inspis kadonnut kirjoittamisestakin kuten runostani sen jo huomaa.
Mutta vastausrunosi tuottaa iloa ja kyllä se inspiraatio taas kohta herää.
Kaunis kiitos kun jaksat lukea ja kommentoida runojani vaikka ei ne läheskään aina
onnistuisikaan. En tiedä onko tämä aika ennen kevättä joka vie
mielikuvitukseni.
Kiitos vielä runo64!