Isälinjojen arvostus

Edellisen vastaukseen lisäisin vielä, että myös sukututkimus on alunperin ollut perin isälinjaista. Sukututkimusohjelmista ainakin Sukujutut toimii edelleen mieskantaisesti, eli se pystyy esipolvitutkimuksessa sukukirjatulosteessa esittämään esi-isän kaikki puolisot ja lapset eri puolisoiden kanssa, mutta esiäidin kohdalla mahdolliset muut puolisot kuin lähtöhenkilön esi-isä jäävät pimentoon. Ei ongelma, joka tulisi usein vastaan, mutta kun tulee, niin hiukan harmillinen. Mahdollisesti samoin toimivat muutkin ohjelmat, en tiedä.

Vielä jos miettii asiaa, niin liittyen edellisen sanomaan "kaikki tapahtui miehen nimissä", perinteisestihän vanhin poika sai tilan ja muut jakoivat mitä jaettavaa oli, jos oli. Eli sukututkimuksen mieskantaisuus tulee sieltä missä sukututkimuksen koko pointti on, historiasta. On toki edelleen sukuyhdistyksiä, jotka hyväksyvät jäsenikseen vain mieslinjaiset jälkeläiset, ja aateluushan periytyi vain miehen kautta (mutta kun uusia aatelissukuja ei enää tule, niin sekään ei ole iso onkkelma). Mutta mikään ei pakota tutkijaa keskittymään vain mieslinjoihin, enkä itse ole kauheasti sellaiseen tutkimukseen nykyaikana törmännytkään eli nykyään osataan olla kiinnostuneita kokonaisuudesta eikä vain kapeasta isä-isä-isä-tutkimuksesta.

sieltähän se kirjoitti:

Edellisen vastaukseen lisäisin vielä, että myös sukututkimus on alunperin ollut perin isälinjaista. Sukututkimusohjelmista ainakin Sukujutut toimii edelleen mieskantaisesti, eli se pystyy esipolvitutkimuksessa sukukirjatulosteessa esittämään esi-isän kaikki puolisot ja lapset eri puolisoiden kanssa, mutta esiäidin kohdalla mahdolliset muut puolisot kuin lähtöhenkilön esi-isä jäävät pimentoon. Ei ongelma, joka tulisi usein vastaan, mutta kun tulee, niin hiukan harmillinen. Mahdollisesti samoin toimivat muutkin ohjelmat, en tiedä.

Vielä jos miettii asiaa, niin liittyen edellisen sanomaan "kaikki tapahtui miehen nimissä", perinteisestihän vanhin poika sai tilan ja muut jakoivat mitä jaettavaa oli, jos oli. Eli sukututkimuksen mieskantaisuus tulee sieltä missä sukututkimuksen koko pointti on, historiasta. On toki edelleen sukuyhdistyksiä, jotka hyväksyvät jäsenikseen vain mieslinjaiset jälkeläiset, ja aateluushan periytyi vain miehen kautta (mutta kun uusia aatelissukuja ei enää tule, niin sekään ei ole iso onkkelma). Mutta mikään ei pakota tutkijaa keskittymään vain mieslinjoihin, enkä itse ole kauheasti sellaiseen tutkimukseen nykyaikana törmännytkään eli nykyään osataan olla kiinnostuneita kokonaisuudesta eikä vain kapeasta isä-isä-isä-tutkimuksesta.

Lue lisää

Välineistä se on kiinni.
Ennenvanhaan oli hiukan pakko keskittyä olennaisimpaa eli isälinjaan.

Nykyään sukututkimus ohjelmilla homma vaivatonta.

Ja Legacy muuten osaa näyttää esiäidin muut puolisot, kokeile:

Suomenkielinen:
http://www.legacysuomi.com/

Tilausosoite:
http://www.legacyfamilytreestore.com/SearchResults.asp?Cat=1&Click=1192
Tota voi ihan ilmaseksi testata, ostamalla ton saa asiakastunnarin jolla saa kaikki ominaisuudet käyttöön.
Suosittelen lämpimästi, nopeuttaa tietojen kirjausta ja käytössä monipuoliset raportit. Ja kehitetään aktiivisesti eteenpäin. Toimii Win7:ssa.

Legacy käyttäjä kirjoitti:

Välineistä se on kiinni.
Ennenvanhaan oli hiukan pakko keskittyä olennaisimpaa eli isälinjaan.

Nykyään sukututkimus ohjelmilla homma vaivatonta.

Ja Legacy muuten osaa näyttää esiäidin muut puolisot, kokeile:

Suomenkielinen:
http://www.legacysuomi.com/

Tilausosoite:
http://www.legacyfamilytreestore.com/SearchResults.asp?Cat=1&Click=1192
Tota voi ihan ilmaseksi testata, ostamalla ton saa asiakastunnarin jolla saa kaikki ominaisuudet käyttöön.
Suosittelen lämpimästi, nopeuttaa tietojen kirjausta ja käytössä monipuoliset raportit. Ja kehitetään aktiivisesti eteenpäin. Toimii Win7:ssa.

Lue lisää

Kiitosta vaan, mutta minun makuuni sivuilla oli liikaa testausmainintoja. Minä teen sukututkimusta, enkä halua "olla mukana testaamassa" tai "olla mukana kehittämässä": Tarvitsen toimivan ohjelman, jonka kehittämisestä huolehtii joku muu, jotta voin keskittyä olennaiseen. Pääpiirteissään käyttämäni sellainen onkin, harva asia kai elämässä on täydellistä?

Haluaisitko kuitenkin perustella, miten juuri Legacy "nopeuttaa tietojen kirjausta"? Eiköhän jokainen hiukan parempi ohjelma ole siinä aika samanarvoinen (testasin muutamia ennen kuin valitsin nykyisen) ja nopeus ole ensisijaisesti käyttäjästä kiinni? Mutta sen verran se esiäitien muiden puolisoiden näkyminen tulosteissa jää kiinnostamaan, että onko sinulla esittää vaikka jotain linkkiä, missä Legacyllä luotua esipolvitutkimuksen tulosta voisi tutkia? Siis tarkoitan, että aika moni laittaa nykyään tutkimuksiaan nettiin, joten löytyykö niistä ketään leagcylaista?

Muuten, tämäkin vielä: olen muutamia kertoja nähnyt jonkun mainostavan Legacyä palstalla, sinunko? Miksi noin aktiivinen mainonta?

Siihen, mitä sanoit aluksi "Ennenvanhaan oli hiukan pakko keskittyä olennaisimpaa eli isälinjaan", en ole samaa mieltä. Aloitin tutkimuksen lyijykynä ja paperi -kaudella, eikä se estänyt yhtään tutkimuksen tekoa myös esiäidit huomioiden. Kuten ei olisi estänyt niitäkään, jotka aloittelivat Suomessa sukututkimusta joskus 1800-luvulla tai 1900-luvun alkupuolella. Tämä lähinnä kommenttina ap:n aihetta koskien, nythän puhutaan kuitenkin Legacyjen ja muiden kohdalla pelkästään tallennus- ja esitystavasta, ei tutkimuksen teosta.

sylttytehtaalta kirjoitti:

Kiitosta vaan, mutta minun makuuni sivuilla oli liikaa testausmainintoja. Minä teen sukututkimusta, enkä halua "olla mukana testaamassa" tai "olla mukana kehittämässä": Tarvitsen toimivan ohjelman, jonka kehittämisestä huolehtii joku muu, jotta voin keskittyä olennaiseen. Pääpiirteissään käyttämäni sellainen onkin, harva asia kai elämässä on täydellistä?

Haluaisitko kuitenkin perustella, miten juuri Legacy "nopeuttaa tietojen kirjausta"? Eiköhän jokainen hiukan parempi ohjelma ole siinä aika samanarvoinen (testasin muutamia ennen kuin valitsin nykyisen) ja nopeus ole ensisijaisesti käyttäjästä kiinni? Mutta sen verran se esiäitien muiden puolisoiden näkyminen tulosteissa jää kiinnostamaan, että onko sinulla esittää vaikka jotain linkkiä, missä Legacyllä luotua esipolvitutkimuksen tulosta voisi tutkia? Siis tarkoitan, että aika moni laittaa nykyään tutkimuksiaan nettiin, joten löytyykö niistä ketään leagcylaista?

Muuten, tämäkin vielä: olen muutamia kertoja nähnyt jonkun mainostavan Legacyä palstalla, sinunko? Miksi noin aktiivinen mainonta?

Siihen, mitä sanoit aluksi "Ennenvanhaan oli hiukan pakko keskittyä olennaisimpaa eli isälinjaan", en ole samaa mieltä. Aloitin tutkimuksen lyijykynä ja paperi -kaudella, eikä se estänyt yhtään tutkimuksen tekoa myös esiäidit huomioiden. Kuten ei olisi estänyt niitäkään, jotka aloittelivat Suomessa sukututkimusta joskus 1800-luvulla tai 1900-luvun alkupuolella. Tämä lähinnä kommenttina ap:n aihetta koskien, nythän puhutaan kuitenkin Legacyjen ja muiden kohdalla pelkästään tallennus- ja esitystavasta, ei tutkimuksen teosta.

Lue lisää

Toi Legacy-ohjelmisto on jo pitkään ollu käytössä ja paljon enemmän käyttäjiä kuin millään kotimaisella ohjelmalla. Ihan toimiva sukututkimusohjelma siis.
Se suomennos on harrastelijoiden vapaaehtoisesti kääntämä eikä virallisesti julkaistu. Ruotsin kielinen on vgirallisesti julkaistu.

Jos englanti sujuu niin lataa ja aja omista tiedoistasi raportti:
http://www.legacyfamilytree.com/DownloadLegacy.asp#Download
Sekin osaa tehdä raportteja mm. suomeksi (yhteensä 19 kieltä).

Aikoinaan sukututkimusta tehtiin lähinnä esim aateluuden perimyksen osoittamiseksi. Ota myös huomioon että 10 esipolveen verrattuna 10:neen jälkipolveen,siitä tulee ihan erimäärät ihmisiä.
Ja kyllä siitä aikas vyyhti helposti tulee esipolvikatoineen,.

Kyllä tietokoneen käyttö on huomattavasti helpottanut asiaa. Noh, tietty kirjoitustaidon yleistyminenkin on auttanut asiaa.

Legacy käyttäjä kirjoitti:

Toi Legacy-ohjelmisto on jo pitkään ollu käytössä ja paljon enemmän käyttäjiä kuin millään kotimaisella ohjelmalla. Ihan toimiva sukututkimusohjelma siis.
Se suomennos on harrastelijoiden vapaaehtoisesti kääntämä eikä virallisesti julkaistu. Ruotsin kielinen on vgirallisesti julkaistu.

Jos englanti sujuu niin lataa ja aja omista tiedoistasi raportti:
http://www.legacyfamilytree.com/DownloadLegacy.asp#Download
Sekin osaa tehdä raportteja mm. suomeksi (yhteensä 19 kieltä).

Aikoinaan sukututkimusta tehtiin lähinnä esim aateluuden perimyksen osoittamiseksi. Ota myös huomioon että 10 esipolveen verrattuna 10:neen jälkipolveen,siitä tulee ihan erimäärät ihmisiä.
Ja kyllä siitä aikas vyyhti helposti tulee esipolvikatoineen,.

Kyllä tietokoneen käyttö on huomattavasti helpottanut asiaa. Noh, tietty kirjoitustaidon yleistyminenkin on auttanut asiaa.

Lue lisää

Juu, varmaan on ihan näppärä ohjelma, ja ehkä paljon käytettykin. Mutta minun intresseissäni on tosiaan ohjelma, jonka testauksen tekee toimittajataho ja joka ihan suomeksi toimii (ei virallisesti julkaistu harrastajaversio kuulostaa käyttötarpeisiini liian eksoottiselta). Et muuten vastannut, että jos olet se sama, joka muihinkin ketjuihin on tätä Legacy-asiaa ympännyt, niin miksi noin tehokas mainonta? ;D Entäs, Legacyllä tulostettuja sukututkimuksia, niitä ei sitten netissä sinun tietääksesi ilmeisesti ole (esiäitien toiset puolisot -aiheen tiimoilta siis kävisin kurkkaamassa), kun et mitään maininnut? Ja se Legacyn tietojen kirjaamisen nopeutus?

En muuten väittänyt, etteikö nykyiset tietokoneohjelmat helpottais sukututkimusta ja tulosteita. Tietenkin niin on paperi ja kynä -aikakauteen verrattuna, sitä nyt tuskin kukaan kiistää. Mutta siihen tartuin, että tutkimusta on aina voinut tehdä myös äitilinjaisesti, jos on halunnut, koska sinun kommentistasi saattaisi jollekin aloittelijalle tulla semmoinen kuva, ettei se muka olisi ollut mahdollista ennen näppäriä tietsikkaohjelmia. On siis hyvä pitää erillään tutkimus, mitä sillä voi saada aikaan, ja välineistö, jolla tutkimuksen tuloksia sitten käsittelee.

Sylttytehtaalta kirjoitti:

Juu, varmaan on ihan näppärä ohjelma, ja ehkä paljon käytettykin. Mutta minun intresseissäni on tosiaan ohjelma, jonka testauksen tekee toimittajataho ja joka ihan suomeksi toimii (ei virallisesti julkaistu harrastajaversio kuulostaa käyttötarpeisiini liian eksoottiselta). Et muuten vastannut, että jos olet se sama, joka muihinkin ketjuihin on tätä Legacy-asiaa ympännyt, niin miksi noin tehokas mainonta? ;D Entäs, Legacyllä tulostettuja sukututkimuksia, niitä ei sitten netissä sinun tietääksesi ilmeisesti ole (esiäitien toiset puolisot -aiheen tiimoilta siis kävisin kurkkaamassa), kun et mitään maininnut? Ja se Legacyn tietojen kirjaamisen nopeutus?

En muuten väittänyt, etteikö nykyiset tietokoneohjelmat helpottais sukututkimusta ja tulosteita. Tietenkin niin on paperi ja kynä -aikakauteen verrattuna, sitä nyt tuskin kukaan kiistää. Mutta siihen tartuin, että tutkimusta on aina voinut tehdä myös äitilinjaisesti, jos on halunnut, koska sinun kommentistasi saattaisi jollekin aloittelijalle tulla semmoinen kuva, ettei se muka olisi ollut mahdollista ennen näppäriä tietsikkaohjelmia. On siis hyvä pitää erillään tutkimus, mitä sillä voi saada aikaan, ja välineistö, jolla tutkimuksen tuloksia sitten käsittelee.

Lue lisää

Legacy "nopeuttaa tietojen kirjausta"?

Tohon liittyy tietenkin se että ohjelman peruskäyttö on sujuvaa ja loogista.
Lisäksi hyvin toimivat listat, esim paikkakunnista ei tarvii kirjoittaa pari-kolme alkukirjainta niin loppu tulee automaattisesti. DeLuxe Muistaa myös kymmenen viimeksi syötettyä paikkakuntaa (ja päiväystä) jotka saa hiiren oikealta napilta. Lisäksi monet automaattitoiminnot.

Ja nopeus ei ole ensisijaisesti käyttäjästä kiinni, Sirkka Karskela aikoinaan ihmetteli ettei ole koskaan nähnyt kenenkään kirjoittavan noin nopeasti, kun kirjasin tietoja Legacy-ohjelmaan.
Ja en todellakaan osaa mitään kymmensormijärjestelmää.

Ja kyllä tietokone on nykyään se laite jolla tutkimustuloksia saadaan aikaan.
Tietenkin jo kivikaudellakin on voitu tehdä tutkimusta.

Ja suuressa maailmassa Legacy on todettu parhaimmaksi.
http://genealogy-software-review.toptenreviews.com/
Kokeile nyt vaan ihan omalla aineistollasi, siihen luulis varttia kauempaa menevän.

Legacy käyttäjä kirjoitti:

Legacy "nopeuttaa tietojen kirjausta"?

Tohon liittyy tietenkin se että ohjelman peruskäyttö on sujuvaa ja loogista.
Lisäksi hyvin toimivat listat, esim paikkakunnista ei tarvii kirjoittaa pari-kolme alkukirjainta niin loppu tulee automaattisesti. DeLuxe Muistaa myös kymmenen viimeksi syötettyä paikkakuntaa (ja päiväystä) jotka saa hiiren oikealta napilta. Lisäksi monet automaattitoiminnot.

Ja nopeus ei ole ensisijaisesti käyttäjästä kiinni, Sirkka Karskela aikoinaan ihmetteli ettei ole koskaan nähnyt kenenkään kirjoittavan noin nopeasti, kun kirjasin tietoja Legacy-ohjelmaan.
Ja en todellakaan osaa mitään kymmensormijärjestelmää.

Ja kyllä tietokone on nykyään se laite jolla tutkimustuloksia saadaan aikaan.
Tietenkin jo kivikaudellakin on voitu tehdä tutkimusta.

Ja suuressa maailmassa Legacy on todettu parhaimmaksi.
http://genealogy-software-review.toptenreviews.com/
Kokeile nyt vaan ihan omalla aineistollasi, siihen luulis varttia kauempaa menevän.

Lue lisää

Ok, siis mainitsemasi Legacyn nopeus ei oleellisesti poikkea muista ohjelmista? Tarkoitan, että toteutukset voi olla erilaisia eri ohjelmissa, mutta esim. 10 viimeistä paikkakuntaa -lista on ainakin omassani, voipi olla muissakin. Minulla nykyään enää harvoin tulee sellaista tietojen tallennuksen ruuhkaa, etteikö sitä samalla vauhdilla tee, millä nyt muutenkin näpyttää. Tämä siksi, että nykyään ihmisten perustietoja tulee vain tipoittain tutkimuksen edetessä, suuri tietojenkirjauksen massa tuli tehtyä silloin, kun siirryin paperista koneelle. Henkilöiden lisäteksteissä tuskin mikään automaatiotoiminta auttaa, nehän ovat kunkin henkilön omaa elämäntarinaa. Ja kun tekee vähän hitaammin, tulee samalla tsekattua varmemmin, ettei tee näpytys- tai ajatusvirheitä. ;D

"Ja kyllä tietokone on nykyään se laite jolla tutkimustuloksia saadaan aikaan"

No toki siinä mielessä, jos tarkoitat, että omalta tietsikalta minäkin tänään sshy:n sivuja plärään, kun ei nyt tutkittavan paikkakunnan vuoksi tarvitse lähteä mikrofilmin ääreen. Mutta tässä meillä on muuten varmaan joku ajatuksellinen tai käsitteellinen ero, koska minulle tutkimustulos on se, että löydän uutta tietoa. Tutkimustuloksen kirjaaminen on asian paperille tai tietsikalle siirtämistä. Tutkimustuloksia saan siis aikaan aivotyön (ja hyvien takapuolilihasten) avulla - kun jaksan istua, selata ja lukea esim. pitäjänhistorioita. Tämä on vähän sama kuin esim. valokuvauksessa. Siinäkin nykyään jokapoika on mielestään mestari, kun on pelit ja vehkeet ja bittipoikineen tai poikittain... Totuus kuitenkin on, että tosi kuvaajat saavat hyvää jälkeä aikaan periaatteessa millä tahansa vehkeellä ja sunnuntainäppäilijät eivät millään. Se kun on näkemyksestä kiinni, eikä pikseleistä.

"Kokeile nyt vaan ihan omalla aineistollasi, siihen luulis varttia kauempaa menevän"

Kiitos edelleen, mutta jään odottelemaan, että voin tutustua referensseihin. Minulla ei ole suurta mielenkiintoa ohjelman vaihtamisen vaatimaan ylimääräiseen työhön, että muutamien nykyisen ohjelmani puutteiden (lähinnä siis se esiäitien puolisot, josta olen sanonut) vuoksi viitsisin ryhtyä minkäänlaiseen lisätyöhön. Mutta, jos mieleesi tulee joku näppärästi tietsikalla eli netistä aiheeseen löytyvä referenssi, niin pistä ihmeessä linkkiä!

sylttytehtaalta kirjoitti:

Ok, siis mainitsemasi Legacyn nopeus ei oleellisesti poikkea muista ohjelmista? Tarkoitan, että toteutukset voi olla erilaisia eri ohjelmissa, mutta esim. 10 viimeistä paikkakuntaa -lista on ainakin omassani, voipi olla muissakin. Minulla nykyään enää harvoin tulee sellaista tietojen tallennuksen ruuhkaa, etteikö sitä samalla vauhdilla tee, millä nyt muutenkin näpyttää. Tämä siksi, että nykyään ihmisten perustietoja tulee vain tipoittain tutkimuksen edetessä, suuri tietojenkirjauksen massa tuli tehtyä silloin, kun siirryin paperista koneelle. Henkilöiden lisäteksteissä tuskin mikään automaatiotoiminta auttaa, nehän ovat kunkin henkilön omaa elämäntarinaa. Ja kun tekee vähän hitaammin, tulee samalla tsekattua varmemmin, ettei tee näpytys- tai ajatusvirheitä. ;D

"Ja kyllä tietokone on nykyään se laite jolla tutkimustuloksia saadaan aikaan"

No toki siinä mielessä, jos tarkoitat, että omalta tietsikalta minäkin tänään sshy:n sivuja plärään, kun ei nyt tutkittavan paikkakunnan vuoksi tarvitse lähteä mikrofilmin ääreen. Mutta tässä meillä on muuten varmaan joku ajatuksellinen tai käsitteellinen ero, koska minulle tutkimustulos on se, että löydän uutta tietoa. Tutkimustuloksen kirjaaminen on asian paperille tai tietsikalle siirtämistä. Tutkimustuloksia saan siis aikaan aivotyön (ja hyvien takapuolilihasten) avulla - kun jaksan istua, selata ja lukea esim. pitäjänhistorioita. Tämä on vähän sama kuin esim. valokuvauksessa. Siinäkin nykyään jokapoika on mielestään mestari, kun on pelit ja vehkeet ja bittipoikineen tai poikittain... Totuus kuitenkin on, että tosi kuvaajat saavat hyvää jälkeä aikaan periaatteessa millä tahansa vehkeellä ja sunnuntainäppäilijät eivät millään. Se kun on näkemyksestä kiinni, eikä pikseleistä.

"Kokeile nyt vaan ihan omalla aineistollasi, siihen luulis varttia kauempaa menevän"

Kiitos edelleen, mutta jään odottelemaan, että voin tutustua referensseihin. Minulla ei ole suurta mielenkiintoa ohjelman vaihtamisen vaatimaan ylimääräiseen työhön, että muutamien nykyisen ohjelmani puutteiden (lähinnä siis se esiäitien puolisot, josta olen sanonut) vuoksi viitsisin ryhtyä minkäänlaiseen lisätyöhön. Mutta, jos mieleesi tulee joku näppärästi tietsikalla eli netistä aiheeseen löytyvä referenssi, niin pistä ihmeessä linkkiä!

Lue lisää

Pro Gradu: "KÄYTETTÄVYYDEN MERKITYS OHJELMISTON VALINNASSA"
https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/18307/URN_NBN_fi_jyu-200805215349.pdf?sequence=1

Tyytyväisimpiä käyttäjät olivat SukuJutut-, Legacy- ja Brother’s Keeper –ohjelmiin.


Kyl Legacy hyvä on. Mutta ymmärrän kyllä ettet halua ruveta vaihtaan käyttämääsi ohjelmaa. Omasta mielestäni Legacyllä on n oista paras käyttöliittymä, mutta makunsa kullakin.
Hyvään tulokseen auttaa kunnon välineet, ilmeisesti sun ohjelmisto ei tue muuta kuin tietojen kirjaamista/näpyttelyä, vahinko.

Legacy käyttäjä kirjoitti:

Pro Gradu: "KÄYTETTÄVYYDEN MERKITYS OHJELMISTON VALINNASSA"
https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/18307/URN_NBN_fi_jyu-200805215349.pdf?sequence=1

Tyytyväisimpiä käyttäjät olivat SukuJutut-, Legacy- ja Brother’s Keeper –ohjelmiin.


Kyl Legacy hyvä on. Mutta ymmärrän kyllä ettet halua ruveta vaihtaan käyttämääsi ohjelmaa. Omasta mielestäni Legacyllä on n oista paras käyttöliittymä, mutta makunsa kullakin.
Hyvään tulokseen auttaa kunnon välineet, ilmeisesti sun ohjelmisto ei tue muuta kuin tietojen kirjaamista/näpyttelyä, vahinko.

Lue lisää

Kuulehan ystäväiseni, olisiko nyt sopiva hetki vastata jo pariin kertaan esittämääni kysymykseen, miksi moinen voimakas mainostus?

En epäile, etteikö legacylaiset olisi tyytyväisiä ohjelmaansa. Lukematta linkkisi tutkielmaa kovin tarkasti, on selvää, että ihmisissä on kahdensorttista populaa. Osa on aina omaansa tyytyväisiä - puutteineenkin - ja osa ei koskaan, vaikka kuinka hyväänkin. Tässä ei mitään uutta auringon alla. Minusta on puhtaasti hienoa, jos ihminen on valintaansa tyytyväinen tai jos ei ole, pyrkii hankkimaan paremman.

Minä olen toistaiseksi ollut omaani oikein tyytyväinen, ja erityisesti käytettävyys ei ole ollut minkäänlainen ongelma. Se korostuukin luonnollisesti vanhemman polven eli tietokoneita heikommin osaavien, mutta sukututkijoissa "valtaväestön" kohdalla.

"Hyvään tulokseen auttaa kunnon välineet"

Täysin totta. Omalta osaltani en ole sitä jo useasti mainittua esiäitiongelmaa lukuunottamatta puutteita havainnut. Työn laadunhan määrään minä itse, ja siihen vaikuttaa ensisijaisesti tutkimustyöni tarkkuus (mm. kuinka hyvin olen pystynyt alkuperäislähteistä kaikki tiedot tarkistamaan), siihen ei ohjelma voi vaikuttaa juurikaan mitään. Muttei tulosteissakaan mielestäni ole ollut valittamista.

"ilmeisesti sun ohjelmisto ei tue muuta kuin tietojen kirjaamista/näpyttelyä, vahinko"

Ei ollenkaan vahinko! Jos nimittäin olet rehellinen, tuskin piittaat pätkän vertaa, onko jonkun sinulle tuntemattoman sukututkijan ohjelma tälle hyvä vai ei. Jostain syystä haluat kuitenkin omaasi noin voimakkaasti markkinoida, Minä taas en osaa jotain ominaisuutta ilmeisesti edes kaivata, jos sitä ei ohjelmassani ole, etkä pyynnöistäni huolimatta ole esittänyt linkkejä referensseihin, joista voisin asiaa vaivattomasti tarkistaa. Et ilmeisesti pysty kertomaan, mitä puutteita minun ohjelmassani on, mikä siis olisi "muun kuin tietojen kirjaamisen/näpyttelyn tukemista", joka siitä puuttuu. Jos siis niistä oletetuista puutteista/Legacyn vahvuuksista ei sinulla ole sinulla jotain konkreettista tai edes markkinointisi perusteista, niin eiköhän sovita, että markkinointipuheesi ei toistaiseksi ole tuottanut tulosta ja jätetään aihe?

Miksi ihmeessä aika ei riittäisi äitilinjojen tutkimukseen, jos sukututkimuksen on harrastuksekseen ottanut? Tietysti, jos tekee työtä jotain tiettyä päämäärää varten, kannattaa tutkimus rajata pienempiin paloihin. Mutta jos tutkii vain omaksi ilokseen, kuten useimmat kaiketi tekevät, siinä ne hoituvat äitilinjat isälinjojen ohella.

Perinteinen talojen perintökäsitys on tosiaan ollut vanhimman pojan kautta periytyvä. Mutta kaikkien esi-isätkään eivät olleet aina perheensä vanhimpia poikia, vaan saattoivat olla niitä, jotka joutuivat ruotusotilaiksi, torppareiksi tai vallan kiertämään renkeinä. Tai tulivat vaimon kotitaloon kotivävyiksi. Tai leskiemännän kakkospuolisoiksi. Silloin ei kyseisen isälinjan tutkiminen ole sen mutkattomampaa kuin äitilinjankaan. Olen kyllä yhtä tuollaistakin sukua tutkinut, joka perustuu lähes poikkeuksetta vanhimman pojan kautta periytymiseen, eli toki se on suhteellisen helppoa ja näppärää. Mutta tuskin tavanomaista. Jos siis tosiaan tekee tutkimusta ilman mitään aikarajoja tai erityisiä etukäteen asetettuja tavoitteita, äitilinjat onnistuvat kyllä, jos muuten oma ajattelu sen antaa myöten.

Vasta kun tullaan kaikkein varhaisimpaan aikaan eli kirkonkirjojen alkuvuosiin (niissä pitäjissä, joissa ne ylipäätään ovat säilyneet) ja niistä taaksepäin, silloin voi äitilinjan löytäminen tosiaan olla vaikeampaa. Mutta siihen väliin on mahtunut monta äitilinjaa, jotka pystyy kyllä tutkimaan.

Tämä 17 vuoden kokemuksella.

sylttytehtaalta kirjoitti:

Miksi ihmeessä aika ei riittäisi äitilinjojen tutkimukseen, jos sukututkimuksen on harrastuksekseen ottanut? Tietysti, jos tekee työtä jotain tiettyä päämäärää varten, kannattaa tutkimus rajata pienempiin paloihin. Mutta jos tutkii vain omaksi ilokseen, kuten useimmat kaiketi tekevät, siinä ne hoituvat äitilinjat isälinjojen ohella.

Perinteinen talojen perintökäsitys on tosiaan ollut vanhimman pojan kautta periytyvä. Mutta kaikkien esi-isätkään eivät olleet aina perheensä vanhimpia poikia, vaan saattoivat olla niitä, jotka joutuivat ruotusotilaiksi, torppareiksi tai vallan kiertämään renkeinä. Tai tulivat vaimon kotitaloon kotivävyiksi. Tai leskiemännän kakkospuolisoiksi. Silloin ei kyseisen isälinjan tutkiminen ole sen mutkattomampaa kuin äitilinjankaan. Olen kyllä yhtä tuollaistakin sukua tutkinut, joka perustuu lähes poikkeuksetta vanhimman pojan kautta periytymiseen, eli toki se on suhteellisen helppoa ja näppärää. Mutta tuskin tavanomaista. Jos siis tosiaan tekee tutkimusta ilman mitään aikarajoja tai erityisiä etukäteen asetettuja tavoitteita, äitilinjat onnistuvat kyllä, jos muuten oma ajattelu sen antaa myöten.

Vasta kun tullaan kaikkein varhaisimpaan aikaan eli kirkonkirjojen alkuvuosiin (niissä pitäjissä, joissa ne ylipäätään ovat säilyneet) ja niistä taaksepäin, silloin voi äitilinjan löytäminen tosiaan olla vaikeampaa. Mutta siihen väliin on mahtunut monta äitilinjaa, jotka pystyy kyllä tutkimaan.

Tämä 17 vuoden kokemuksella.

Lue lisää

Jos tutkitaan kaikkien äitien suvut, niin olen aika hämmästynyt ajatuksesta, että se olisi yhtä mutkatonta kuin isälinjan tutkiminen. Omassa suvussani äitini perheessä oli 5 sisarusta. Äidinäidillä oli 6 sisarusta.
Nämä perheet on sukutauluissaan. Hehän kuuluvat omaan sukuunsa, eivät isäni sukuun.Sitten ollaan jo suvussa, jossa äidinäidiäidillä oli 14 sisarusta. Sekin suku on tutkittu ja sukukirja julkaistu. Nimiä ja sukua on siinä jo sadoittain. Sukukirjaa laadittiin vuosia ja sukua tutki useampi suvun jäsen.

Mieheni äidin sukua olen tutkinut siten, että otin tutkittavakseni anoppini isän suvun. Anopillani oli tietysti äitikin, ja etsin hänen tietonsa sukutauluun, mutta en enää jatkanut anoppini äidinäidin suvun tutkimista.Se on siis täysin tutkimatta, kuten hänen äitinsä jne.

15 v. kirjoitti:

Jos tutkitaan kaikkien äitien suvut, niin olen aika hämmästynyt ajatuksesta, että se olisi yhtä mutkatonta kuin isälinjan tutkiminen. Omassa suvussani äitini perheessä oli 5 sisarusta. Äidinäidillä oli 6 sisarusta.
Nämä perheet on sukutauluissaan. Hehän kuuluvat omaan sukuunsa, eivät isäni sukuun.Sitten ollaan jo suvussa, jossa äidinäidiäidillä oli 14 sisarusta. Sekin suku on tutkittu ja sukukirja julkaistu. Nimiä ja sukua on siinä jo sadoittain. Sukukirjaa laadittiin vuosia ja sukua tutki useampi suvun jäsen.

Mieheni äidin sukua olen tutkinut siten, että otin tutkittavakseni anoppini isän suvun. Anopillani oli tietysti äitikin, ja etsin hänen tietonsa sukutauluun, mutta en enää jatkanut anoppini äidinäidin suvun tutkimista.Se on siis täysin tutkimatta, kuten hänen äitinsä jne.

Lue lisää

Sinä puhut nyt ilmeisesti osittain esi- ja osittain jälkpolvitutkimuksesta? Esipolvitutkimuksessa äitilinjoissa ei tarvitse olla sen enempää vaivaa kuin isälinjoissakaan, aiemmin mainitsemistani syistä. Voi olla, muttei mitenkään itsestäänselvyytenä ole. Esim. eräässä tutkimassani suvussa juuri äidin-äidin-äidin-äidin kautta napattiin kiinni aatelissukuun, jonka jälkeen juuri sen haaran tutkimus oli oikeinkin helppoa, tietoa kun oli valmiiksi paljon enemmän kuin tavallisten talollisten osalta samalta aikakaudelta. Aateluus toki periytyy miehen kautta, mutta kun menivät yleensä naimisiin "vertaistensa" kanssa, niin näppärästi löytyivät sen haaran esi-äitienkin tiedot.

Sen sijaan sisarusten tutkiminen on jälkipolvitutkimusta, ja siihenhän saa kyllä aikaa kulumaan vaikka kuinka paljon.

"Hehän kuuluvat omaan sukuunsa, eivät isäni sukuun."

Täh? Ymmärsinkö oikein, että tarkoitat, etteivät esim. isäsi sisarukset tai äidinäitisi sisarukset kuulu sukuun vaan johonkin "omaan sukuunsa"? Siis tietenkin nimenomaan sisaret ovat saattaneet avioitua muualle, mutta kyllä ihminen kuuluu aina siihen sukuun, jonka jälkeläinen hän on. Siis myös perinteisessä isälinjaisessa tutkimuksessa isien tyttäret kuuluvat isänsä sukuun, vaikka tutkimusta heistä ei olisi haluttu jatkaa. Tuolla logiikalla, jos sen nyt yhtään ymmärsin, ei myöskään muualle kotivävyksi naitu mies kuuluisi isänsä sukuun vaan vaimonsa sukuun?

Yleisesti olen sitä mieltä, että pelkissä isälinjoissa pitäytyminen on hirveän rajoittunutta. Esi-isillämme oli puolisonsa, ja näillä omat tarinansa ja jos ne jättää tutkimuksesta pois, on kuva suvun historiasta hyvin yksipuolinen.

Ja sitten isoäidin kaikki serkutkii ja pikkuserkut ja vanhemmat, ja sitten taas isoäidin äidin serkut ja pikkuserkut ja niiden äidin serkut ja.....

Yläfemma.

Oikeastaan mitään todellisia isälinjojahan ei paperilla koskaan ole satavarmasti ollutkaan. Paperille kirjoitetun äidin nimen voi yhdistää biologiseksi vanhemmaksi, koska nainen saattoi synnyttää vain omia biologisia jälkeläisiään.

Isän nimi sen sijaan voi olla kyllä isäksi itseään luullut tai sellaisena toiminut, mutta biologinen sukulinja saattaa silti lähteä toisesta miehestä.

Näin se ikävä kyllä on. Historialisesti todellinen äitilinja on yksinkertainen juttu. Todellinen isälinja ei. Kirkonkirjat eivät siitä valitettavasti koskaan satavarmaa totuutta kerro.