Olemme eka kerran menossa Italiaan (Riccione) ja majoitumme huoneistohotelliin jossa ei tarjota aamupalaa. Myydäänkö hotelleista aamupalaa "ulkopuolisille" ja mitä Italialainen aamupala sisältää?
Elokuussa Italiaan
venu
101067
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
ei italialaiset oikein mielellään syö, pelkästään kahvia ja corneton. Siinä se. Makeeta ne mieluiten haikailevat aamuisin.
http://dieta.pourfemme.it/img/colazione-equilibrata.jpg
Tämän näköinen saattaa olla hotelliaamiainen Italaissa jos se ei ole tuo tyypillinen italialainen. Kannattaa syödä aamiainen kahvilassa.
tai jos ei ole pelkkä voisarvi, niin sitten vaaleaa leipää, hilloa ja Nutellaa.
on vaihtelevainen. Toisissa on vain sämpylää, jotain juustoa, hilloa ja kahvia/teetä ja toisissa on paljon erillaisia makeita leivonnaisa ja erillaisia sämpylöitä, leikkeleitä jne.
Meillä on mukana matkoilla pieni vesikeitin (ja adapteri!) sekä teetä ja pikakahvia. Leipomot ja ruokakaupat myyvät tuoreita ja hyviä leivonnaisia aamuisin. Keittokinkku ja grudo maistuvat erinomaisilta aamusämpylän päällä! Yleensä hotellit myyvät aamiasta myös ulkopuolisille, mutta voi olla, että se ei ole hintansa arvoinen.
Kun kerran matkalle on lähtenyt, kannattaa hetkeksi unohtaa suomalaisuus ja härmäläiset tavat. Italia on rakentunut italialaisia varten, joten maan tavat ja elämäntyyli ovat saapasmaassa valtion rajojen sisälle sopivimmat. Jätä ainakin ne nimimerkki automatkailijan pikakahvit kotiin. Olethan sentään kahvin luvatussa maassa.
Lomalla kannattaa myös levätä. Nukkukaa siis niin pitkään, kun väsyttää tai vetäkää päikkärit siestan aikaan. Aamulla riittää hyvin pelkkä kahvilassa nautittu cornetto tai panino cappucinon seurana. Eihän sitä paljoa ehdi aamulla tehdäkään, kun on jo lounasaika, joka on vilkkaimmillaan yleensä klo 13-14 välillä, mutta useimmat syöttölät ovat auki klo 12-15. Kunnon pasta-annos ja maun mukaan alkuruokia auttaa jaksamaan iltaan asti. Tosin päivän aikana kannattaa myös syödä hedelmiä välipaloina. Ne ovat auringon alla kasvaneita ja erittäin maukkaita ja laadukkaita.
Italiassa kupletin juoni on päivän aterioiden kokoaminen, niin että jokainen ateria suo nautinnon ja päivän kokonaissaldo on sekä monipuolinen että ravitseva. Päivän ateriat ovat siis kokonaisuus, jonka muodostamista giorgiot ja paolat miettivät harvinaisen hartaasti.
Usein ihmetellään, miksi italialaiset ovat niin hoikkia, vaikka vetävät pastaa, pizzaa ja kaikenlaisia vaaleita leipiä. Salaisuus on siinä, etteivät he joka aterialla mussuta hiilihydraattia. Aamiainen saattaa koostua vain kahvista ja parista keksistä, pastaa harvemmin popsitaan päivällä, jos illalla aikoo huitasta pizzan naamaan. Leivät taas usein ovat kiireellisille työssäkävijöille tai köyhille opiskelijoille nopea ja huokea lounasvaihtoehto pastan tai risotton sijaan. Illalla lautasella voi olla esimerkiksi ainoastaan lihaa, salaattia ja siivu leipää.
Ero on merkittävä, kun suomalaisen ajattelutavan mukaan aamiainen on päivän tärkein ateria, jolloin vedetään puuroa toisella kauhalla ja muroja toisella. Lounaalla ja päivällisellä on aina oltava lihaa kermakastikkeella, kasviksia, salaattia ja perunaa - kaikki tietenkin samalla lautasella - jopa sekaisin. Lisukkeena vedellään leipää joka aterialla. Eikä kukaan mieti mitään.
Kyllä tyypillinen italialainen ateria sisältää aina pastan, oli sitten lounas tai illallinen. Pastaa seuraa 'il secondo', joka voi olla kala- tai liharuoka vihanneksen kera. Pizzaa italialaiset syövät suhteellisen harvoin, ei edes viikoittain. Nuoremmat perheet ovat jonkin verran luopumassa 'primo' ja 'secondo piatto' tavasta ja saattavat syödä vain jomman kumman, mutta pastaa syödään yhtä hyvin päivällä kuin illallakin.
Tyypillinen italialainen ateria sisältää aina pastan. Tai siis suomalaiselle tyypillinen italialainen ateria. Italia on kuitenkin repaleinen maa ja teennäisesti yhdistetty. Myös sen ruokakulttuuri on poikkeava maakunnasta riippuen. Perinteinen sisilialainen pöytä voi erota piemolaisesta yhtä paljon kuin vaikka lombardialainen eroaa sveitsiläisestä. Yhdistävänä tekijänä Italian eri alueiden ruokakulttuurissa voidaan kuitenkin pitää sitä, että säännöt on tehty rikottaviksi. Aina-sanan voi siis unohtaa tyystin, kun puhutaan yleisellä tasolla.
Pastan voi siis hyvin jättää syömättä aterialla kuin aterialla ja kuitenkin popsia paikalliseen tapaan. Keskipäivän tienoolla erilaiset täytetyt leivät ovat erittäin yleinen lounas ympäri saapasmaan. Pastan primo piattona tai vaikka kokonaisena ateriana voi hyvin korvata risottolla tai gnocchilla. Jollain Pohjois-Italian alueilla polenta vetää suosiossa pastankin ohi. Toki pastaa syödään Italiassa paljon ja voihan sitä vetää vaikka joka aterialla, mutta ei se mikään sääntö ole.
italialainen ruoka riippuuu aina siitä missä päin italiaa on esim. rannikollasyödään paljon kalaa kun muualla italiassa syödään enemmän lihaa ja kanaa toisissa paikoissa tas syödään enemmän kasviksia kuin muualla italiassa!
Teillä tulee olemaan hyvin lämmintä ja hyvin kosteaa, jos vanhat merkit paikkansa pitävät. Ja väenpaljoutta; elokuu on italiaanojen loma-aikaa. Aamiainen on aika olematon, sillä jaksaa suurin piirtein portista ulos. Riippuu hotellista ja sen periaatteista tarjotaanko aamiaista niin sanotusti ulkopuolisille, mutta jotain aamiaispaikkoja oli auki ainakin pohjoisempana Lido di Jesolossa aikoinaan, kun me kävimme eka kertaa Italiassa - elokuussa... Mutta tehän olette huoneistossa, voitte tehdä herkut itse, eikö vain.
Ap:n kysymys vallan outo. Huoneistohotellin valitsevat kait ihmiset, jotka haluavat itse valmistaa aamiaisen.
Markettiin vaan ostamaan kinkut ja juustot ym ja aamukahvintekoon.