Mistä mahtaa johtua. Meillä on nyt kahtena vuonna peräkkäin ollut noin 10% joka paalista homeessa. Meilläkin kun paaleja tehdään noin 1400, niin tuo pilaantuminen on aikas iso kustannus.
Elikä osaako joku sanoa mistä tämä voi johtua? Meillä niittomurskauksen ja paalaus/käärinnän tekee urakoitsija ja säilöntäaineena on josilac.
Onko muilla ollut vastaavassa laajudessa home ongelmaa?
Elikä osaako joku sanoa mistä tämä voi johtua? Meillä niittomurskauksen ja paalaus/käärinnän tekee urakoitsija ja säilöntäaineena on josilac.
Onko muilla ollut vastaavassa laajudessa home ongelmaa?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Syitähän voi olla monia mut ite suosittelisin vaihtaa ton josilacin oikiaan aiv liuokseen. Meillä oli sama ongelma kun paali hommaan siirryttiin kokeiltiin iliman mitään säilöntä ainetta ja sit biologisilla tehä eikä mitään eroa. Nyt neljä vuotta tehty paaleihin ja kolomas vuosi liuoksen kans eikä liuosta enään pois vaiheta. työn määrä väheni huomattavasti ku ei tarvi paskaa rapata paaleista ja elukat pysyny terveenä vuojen aikana poikivat hiehot meni järkiään raato autoon eikä tähän muuta syytä oikeen keksitty kuin tuo rehun laatu. Pariin vuoteen ei oo menny ainuttakaan hiehoa raatona. (koputetaan puuta)
Syitä voi olla monia , pieniäkin .
Meillä Paalaimen kyljessä on paineensäätö venttiili , kammiosta on saattanut tulla
löysiä paaleja , urakoitsija saattaa "sääliä" konettaan. Ajo nopeus on yksi ,
millä saadaan keskipaali löysäksi ja ilmaa jää paaliin.
Yksi syy saattaa olla käärinnän myöhäisyys , paaliin pääsee lämpöä
odottaessa.
Yksi syy voi löytyä liian vanhana tehdystä rehusta korren sisään jää ilmaa
(yleisin syy).
Meillä rehu tehdään ilman säilöntäainetta , ja onnistuu ihan hyvin.
Tiesitkö , että niitto ajankohta on tärkeää , aamulla 10- 14 välillä niitetty rehu
on kaikkein sokeripitoisempaa , ja silloin säilyvyyskin on paras. Iltaa kohden sokeriarvot pienenee , eikä asia ole mikään vitsi , kun puhutaan sinun
1400 paalin määrästä , miljoonassa kilossa rehua saattaa erotus olla
100 kiloa sokeria noin karrikoiden sanottuna.
Haposta luovuttiin erään 150 lehmän karjan antaman tiedon vuoksi.
ja koneen kulumisen vuoksi.
http://www.valio.fi/maitojame/sailorehu_08/4srehu08.htm
"Sokeripitoisuus on pienin aamulla ja aurinkoisella säällä suurimmillaan loppuiltapäivällä."
Onkos sinulta neuvon antaja lukutaitoa ja sen ymmärtämistä itsellä ollenkaan.
Antamasi linkki tuo juuri sen esille minkä kirjoituksessanikin toin. Kun mitataan maanviljelijän ammattitaitoa , sitä ei saada sieltä lehtoreilta koulusta , vaan käytännön kautta maaatilalta oikein sovellettuna kouluista saatujen oppien kanssa.
Pitää osata soveltaa niitä oppeja toimiessasi ammatissasi.
1 asia rehun teossa on sen oikean ajankohdan valinta , on opetettu että rehua pitää aloittaa tekemään silloin kun sen tähkälletuloaste on 25-40% kasvustosta.
Kun nykykoneilla sadaan nopeutta rehuntekoon , voidaan aloitusta päivä siirtää
eteenpäin , edellyttäen että sääolot sallii sen , silloin satomäärää saadaan enempi.
Mutta mm. sokeria vähempi.
Annetussa linkissä sanotaan , että "sokeripitoisuus on pienin aamulla ja aurinkoisella säällä , suurimmillaan loppupäivällä illansuussa ,"
"hyöty kuitenkin menetetään ainakin osaksi esikuivauksen aikana"
Näin antaa tutkija tietoa, ja jatkaa pitkä kuivausaika pienentää sokeripitoisuutta
ja lisää riskiä.
Ammattitaitoinen (kokenut) viljelijä meneekin kävellen kasvustoon , ja hakee sieltä
lisää tietoa. Kun heinä tulee tähkälle , vedät varoen sen korren irti ja silmä
määräisesti mittaat sen alaosan päässä olevan lähes venyvän osan , pureskelet
sen ja huomaat kuinka makea se on ja kuinka pitkä se on , olet silloin maistanut
sen päivän kasvun ja kasvin maasta ´päivän aikana vetämän sokerimäärän
kasvuun tarvittavaan kulutukseen , josta osa jää kasviin.
Kasvissa on myös sellainen kova somukohta tähkävarren alla , se kerää varastoon kivennäistä , jotta kukinta onnistuisi , mutta samalla rehuntekijä hyötyy siittäkin
kun se sokeriosa pitää sitä tuorreena , näin tulee kivennäistä rehuun.
Kun pureskelet sitä solmukohtaa , voit havaita hieman suolaisen maun.
Kun kirjoitin että 10-14 välinen aika on paras sokerin saannin kannalta,
huomaat linkin lukiessasi että olen oikeassa. Sokeri kyllä lisääntyy , mutta
korsi myös kasvaa , ja haihtuvuus mukana.
Säätä voit aamulla seurata mm. kasen määrästä ,jos kasi sataa aamulla maahan
on päivä silloin poutainen , jos taas kasi nousee ylös , se tietää sateita.
Juuri tuo kasi aamulla on sen kasvin sokerin saannille tärkeä , mitä paremmin kasvi hyödyntää kosteuden , sitä paremman ravinnekuorman se pystyy ottamaan.
Niinkuin huomaat ammattitaitoa kehittyy vain kokemuksen kautta.
Kiitos linkistä ivailijalle , linkki on hyvä. Tämmöinen vähäpätöinen VAARI
ON NYT TÄSTÄ ASIASTA "HÖPINÄNSÄ HÖPISSYT" Hyvää tulevaa
rehuntekoo vaan.