Ammatilliseen kuntoutukseen

Lääkäriltä ensin tieto, että et ole työkykyinen nykyiseen hommaan tai että työkyky heikkenee nykytyössä, sitten eläkevakuutusyhtiöön yhteys ja sinne sanoo, että haluaa ammatilliseen kuntoutukseen.

Eläkevakuutusyhtiöön juu, sen ortopedin tai fysiatrin jälkeen. Kela on aivan hanurista näissä kuntoutuksissa. Vaativat minultakin selvityksiä kuntoutussuunnitelmista, mutta kaikki anomukset hylännyt.

Noposen työhönvalmentajalla olen minäkin käynyt, eläkevakuutusyhtiöstä pyysin niille pääsyä. Todella kannatti, sain sieltä tosi paljon apua ja ammatin josta olen aiemmin vain haaveillut. Sitä instanssia voin suositella omasta kokemuksesta.

Ei missään tapauksessa Kelan kautta, hommat ei etene ja mihinkään ei saa apua. Eläkeyhtiön kautta vaan ulkopuoliselle konsultille, joka sitten selvittää mitä työtä voit tehdä. Ulkopuoliseksi konsultiksi ei kannata valita työkkärin professia, sillä siitä ei ole oman kokemuksen mukaan mitään hyötyä. Eikä säätiöistä tai muista laitoksistakaan ole apua, kuten vervestä. Kaveri oli siellä ja mitään ei tapahtunut, taisi saada vaan jonkun homevaurion keuhkoihinsa, kun verven tiloissa oli hometta. Yksityinen on tutkimustenkin mukaan paras, kun tuloksia on vertailtu.

Jos se on kiipulan järjestämä, niin älä mene.

Kelan kuntous, huhhuh, moni ehtii kuolla jo hoitojonoon, sillä ne jonot lyhenevätkin eivätkä muulla

eieeeeei Vervelle! en suosittele! Mitään ei ollu hyötyä.

Noposesta olen kuullut tuttavilta ihan hyvää, itse olen ollut Vervellä ja Kelan kuntoutuksessa, niistä Kelan kautta oli parempi, vervellä käynti ihan turha.

Vinkkinä voisin sanoa muille, jotka näitä asioita vielä tulevaisuudessa joutuu pähkäilee että menkää uravalmentajalle vakuutusyhtiön kautta.Minä olin noposen valmennuksessa rovaniemellä ja kuntoutujatuttava saman firman valmentajan luona tampereella, molemmat olimme tosi tyytyväisiä, sillä saimme juuri tuommoisiin kysymyksiin apua. Se uravalmentaja on vähän kuin oma konsultti tai sihteeri, joka hoitaa kaikki asiat hyvin vakuutusyhtiöön ja ylipäätään se tietää nuo kaikki raha jututkin. Se eimaksa mitään minulle, mutta auttaa puolueettomana tosi paljon. Ei siis oo mikään kurssi tai kuntoutus, vaan siellä käydään yksikseen tapaamassa asiantuntijaa. vakuutusyhtiöitä ei välttämättä kiinnosta tai niillä ei oo aikaa kertoa näistä oikeasti auttavista palveluista vaan ihmisten pitää vaatia näitä itse. Luulenpa että tosi moni jää siitä syystä apua vaille ja siksi kerronkin tästä mahdollisuudesta. Nejärjestää työpaikat tai koulutuksetkin, jos sellaista tarviaa ja vakuutusyhtiö uskoo niitä paremmin kuin jos itse yrittää asioitaan saada hoidetuksi.

Kiipulan kuntoutuskursseille ei kannata hakeutua, ne on yhtä tyhjänkanssa..ei mitään apua. Tulette pettymään!!!

Kuntoutuskeskus Petrealla sama juttu, jotenkin tuntuu että nämä isot laitokset ja Kela eivät ole päässeet samalle tasolle kun uudet yksityiset toimijat. Noposella oli ystäväni ja kehui sitä valtavasti. Nyt hänellä on uusi koulutus, ammatti ja työ. Petrealta minä taasen en saanut mitään apua.

Minulla oma kokemus noposelta ja olin tyytyväinen. En tiennyt yhtään mitä työtä voisin vielä tehdä, kolmen kuukauden jälkeen minulla oli oppisopimus sopimus uuteen työhön. Olin tosi ihmeissäni, että vielä on tämmöisiä paikkoja missä oikeasti saa apua vielä ihan konkreettisesti. Suosittelen muillekin, jos on samassa tilanteessa olevia.

Samaa mietin minäkin että miten eteenpäin.

Itsellä 7vuotta vaivannut tuki- ja liikuntaelinsairaus sekä fibromyalgia masennus sekä edellisessä selkäleikkauksessa pysyvä hermojuurivaurio. Kovat kivut vuosia ja liikuntakyky heikko.

Sairaspäiväraha aika käytetty,kävin kuntokartoituksessa ja löydettiin pari sopivaa ammattia joita voisin kokeilla. Ilmariselta tuli hylky,heidän mielestään työkykyni ei ole alentunut,ei tukea uudelleen kouluttautumiseen tai työkokeiluun. Kelaltakin kuntoutustukihakemus hylätty.

Nyt roikkunut vuoden Kelan työmarkkinatuella. Hain aikuiskoulutukseen,en päässyt koska fyysinen kuntoni ei heidän mielestään riittävän hyvä. Jumissa ollaan. Jos kieltäydyn tulee karenssi,sairaspäivärahaan ei ole oikeutta uudestaan samasta sairaudesta vielä kuukausiin..

Ja työkkäri laittaa taas työkokeiluun,mitä se hyödyttää kun edellisiinkään en pystynyt. Uutta ammattia haluaisin opiskella mutta kukaan ei maksa.

Varmaan tuohon ammatillisen kuntoutuksen hyväksymiseen vaikuttaa lääkärinlausuntokin. Minulla meni tapaturmaisesti polvi sököksi mutta kävelen kuitenkin ilman keppejä suht hyvin, toki rajotteita on asennoissa ja kävelymatkojen pituuksissa mutta ihan hyvin pärjään. Minulle sanottiin ettei ammatillisen kuntoutuksen kriteerit täyttyisi mutta täyttyipä kuitenkin ja sain kuntoutussuunnitelmani hyväksyttynä ilmariselta. Työkkärissä sanottiin että minulla on tuuri kun olen lausunnon saanut lääkäriltä jonka nimi jonkin verran painaa. Lääkäri oli keskussairaalan ylilääkäri. Ammatillinen kuntoutus tulee olemaan koulutus ammattikorkeakoulussa. Kuntoutustukea puolestaan en vielä 2 vuoden taistelun aikana ole vieläkään saanut kun eläkelaitoksen vakuutuslääkärit kumoavat aina hoitavan lääkärin lausunnot ja sivuuttavat vaivat törkeästi.

Väliin putooja: Yritä hakea uudestaan ammatillista kuntoutusta, minulle toinen kerta toi mahdollisuuden ja nyt olen opiskelemassa uutta ammattia, sain myös oman valmentaja n kun en tiennyt mitä työtä niin pitkän tauon jälkeen enää voisin tehdä.

Sama juttu, uutta hakemusta sisään ja uusi lääkärinlausunto jossa puolletaan ammatillista kuntoutusta! Sillä minä pääsin.

Kiitos neuvosta, täytyy kokeilla myös tätä vaihtoehtoa.

Oma kokemus Oulun Vervestä on kuntoutustarvearvioista ja työkokeilusta.
En saanut mitään todellista hyötyä itselleni. Työkokeilupaikankin jouduin etsimään itse eli mitään työelämänasiantuntemusta ei sieltä löytynyt. Sen sijaan sain yltiöpositiivista kannustusta hakea töitä, joihin mulla ei ollut koulutusta eli ei mitään mahista edes päästä. Lisäksi työkykynikin olisi
pitänyt varmaankin selvittää, mutta nyt olen epämääräisesti "vajaatyökykyinen", joka tarvitsee tukitoimia työllistyäkseen...

Vervellä koko touhu oli liukuhihnahommaa - yksilöllisyyttä ja todellista asioihin paneutumista oli heikonlaisesti. Ehkä jonkun toisen kokemukset ovat erilaisia, mutta itse en saanut itselleni mitään oleellista hyötyä. Välillä tuntui, että tärkeintä oli se, että minun testitulokseni ym. saatiin kirjattua siellä - eli kuntoutuslaitoksen keskeisin tehtävä tuntui olevan oman olemassa olon varmistaminen tilastotiedoin, ei keskittyminen asiakkaaseen.

Kunnonpaikka Siilijärvellä kuntoutustarveselvittely myös liukuhihna lausuntoja!

Onko kaikki nämä vain rahastusta valtiolta ja työntekijät saavat palkkaa mutta sairas tehdään terveeksi noissa paikoissa...

Minkälaisia lausuntoja siellä kirjoitettiin? Tutkittiinko mihin työhön on kykenevä tai mitä pystyy tekemään? Tehtiinkö apuväline suosituksia? Vai oliko vain ihmisen "kyykyttämisä"??

Lausunnoilla ei tee mitään. Ei suoraan mitään selvää mihin kykenet. Tai mitkä ovat sairautesi tuomat ongelmat. Varmaan kaikille vajaakuntoisille laitetaan toimistotyöt jos muuta ei keksi.

Lausunnot puutteellisia. Itse sairastuin viikoksi laitoksessa eikä siitä lue tarkasti missään. En voinut osallistua viikkoon ja se oli ihan ok.

Minua ei kuunneltu ja sanottiin että osa-aikaeläkkeelle ei pistetä kun on tuloloukku!
Lääkäri ei ottanut huomioon sitä etten pääse edes osa-aikaeläkkeelle kun minulla ei ole työhistoriaa.

Ei ne jaksa perehtyä yksilötasolla ihmiseen.

No voi hitsi!!! Ja mina oon odottanut kuin kuuta nousevaa; että pääsisin tuollaiseen tutkimukseen ja saisin kannanoton joko työn tai eläkkeen puolesta. Mutta eipä näy apua tuoltakaan tulevan.

minun tilanteeni on että olen työkokeilussa omassa työpaikassani ja nyt 1,5 kk jälkeen saikulla kun en jaksa,nyt tehdään tarkempia tutkimuksia. työterv-lääkäri sitä mieltä että joko uudelleenkoulutus tai sitten osaaika eläke eli saisin tehdä sen 60% töitä .mitä te tekisitte,ei taida elää tuolla osaaikaeläkkeellä? uudelleenkoulutus? kun itse sitä mietin en keksi mitään mitä tekisin,en kuule hyvin,puolikuuro ollut n.5v ja vielälkin sopeutumisvaikeuksia en kestä melua ja hälyä,hälyssä en saa puheesta selv'ää.väsyn erittäin paljon jos on meluisa paikka.

Mä pyytäisin pääsyä tuonne noposen valmentajalle eläkeyhtiöstä, saisit ulkopuolisen pohtijan ajatuksillesi ja ihmisen, joka tietää nuista tuistakin ehkä enemmän kuin itse. Minulle oli siitä hyötyä ja sain työpaikan osa-aikaeläkkeen rinnalle niiden kautta, nyt pärjään vähän paremmin kuin sillä pelkällä eläkkeellä, joka olisi ollut minulle ihan tulo loukku.

Sain toimistohommia, lähinnä avustavia kirjanpitotöitä, mutta teen muutakin kahvin keitosta lähtien. Noposen palveluista ei ole muuta kuin kehuttavaa minulla, toki en ole muita kokeillut, joten en tiedä muista. Eläkeyhtiö minulle noposta suositteli, joten hyvät kokemukset heilläkin.

Mainostappa vielä sadannen kerran...

Olen 50 ja olkapää tähystettiin 5kk odottelun jälkeen Jorvin sairaalassa 2 viikkoa sitten.
Koko tänä viiden kuukauden aikana myös lonkat ja oikea olkapää ovat alkaneet oirehtia.
Minulla on todennäköisesti nivelrikko niissäkin,koska polvi on leikattu samasta syystä nelisen vuotta sitten.
Vasen olkapää tähystettiin kaatumisen vuoksi,joka tapahtui 30.3 käydessäni lähimmällä ostarilla pankkiautomaatilla.
En mennyt lekuriin heti viikon alettua,koska olin menossa työnantajan kuntoutukseen Vetreaan Joensuuhun.
Siellä kerroin heti minut tarkastaneelle lääkärille kaatumisestani,mutta hän ei noteerannut mitenkään.
Sensijaan minut ennakkoon täytettyjen lomakkeiden vuoksi noteerattiin keskivaikeasti masentuneeksi.

Kuntoutusviikon jälkeen palasin töihin,mutta pystyin tekemään töitä 1.5 päivää oikean käden kivun vuoksi.
Ja kun pekäsin saavani vain pari päivää saikkua,vetosin saamaani diagnoosiin keskivaikeasta masennuksesta.
Kädestäkin puhuin,mutta minua haastattelikin vain joku psyko-logi-atri? jäi epäselväksi,kumpi hän oli.
Eli piiiitkä sairaslomani alkoi mielenterveyssyistä.
Lopulta vaadin myösd hoitoa kädelle,joka siis ei parantunut vaan pysyi kipeänä.
Tässä välissä työsuhdekkin loppui 30.4 kun koko porukkamme määrättiin kilometritehtaalle.
Kädestä röntgen- ja ultrakuvia otettiin vasta kuun lopu kahtena viimeisenä paivänä,kun oikein sinnille vaadin. Työterveyshuoltona Terveystalo.

Sain lähetteen Jorviin käden vuoksi.
Siitä alkoi piitkä odotus.

Nyt olen siis leikattu ja käsi kantositeessä vielä ainakin neljä viikkoa.
Saikkua vuoden loppuun,mutta koska operaatiossa todettiin vammojen olevan pahempia kuin kuvissa voi saikku jatkuakkin.
Jopa yksi lihasta kiinni pitävä jänne oli irronnut kiinnityspaikastaan ja se ankkuroitiin paikalleen. Hauslihaksen jänne luksaatiossa ja sille kaiveltiin tilaa liikkua siellä missä pitääkin...

Eli siivoustyöhön ei ole enää paluuta,tiedän sen.

Miten siis edetä,siinäpä pulma?

ei mitään toivoa kun nyt joudut pompotukseen!

janetskij

Etenemisjärjestys on mitä ilmeisimmin käden aktiivinen kuntoutus tk:n fysioterapiassa ja/tai itse sekä henkisen puolen kuntoutuminen terapiakontaktin avulla.

Sinun kannattaa itse olla aktiivinen ja soittaa omaan työeläkelaitokseesi mahdollisimman pian, sillä sitä kautta ammatillinen kuntoutus tulee sinulle taloudellisesti kannattavimmaksi. Ammatillinen kuntoutus voi olla uudelleen koulutusta, työkokeilua tai oman yrityksen perustamisessa tukemista.

Kelan työkykyneuvojat ovat tilanteessasi hyviä tukihenilöitä.

Ammatillisen kuntoutuksen hakemus lääkäriltä b-lausunto.

http://www.ilmarinen.fi/Production/fi/x_pdf_liitteet/x_pdf_kuntoutus/ETK2125.pdf

Minä laitoin siihen hakemukseen rastin kohtaan " Suunnitelmaa ei vielä ole" ja sitten sinne toiveen, että pääsisin noposen valmennukseen. Pääsin sinne ja kaikki meni hyvin.

Tiedoksi, jos joku on samassa tilanteessa, että tuon ammatllisen kuntoutuksen hakemuksen voi jättää kelaan, jos ei tiedä mikä on "oma" eläkeyhtiö. (Viimeisin työnantaja, missä hän on vakuuttanut) Minulla turhaan seisoi hakemus pöydällä kun sitä tietoa en saanut edellisetä työnantajalta, sitten onneksi Kelassa muuten asioidessani sain niiltä tiedon, että he näkevät sen ja lähettävät eteenpäin.

Ilmarinen on eläkeyhtiöni ja heiltä ennakkopäätös tullut tuesta.
Mutta alkavat maksamaan vasta kun opintosuunnitelma/muuntoverokortti on tehty/lähetetty?
Ja sitä muunosverokorttia taas ei voi pyytää,ennekuin tulot?? on selvitetty,eli tässä välissä jouduin hakemaan työttömyyskorvausta kun Kelan 300 päivää tulikin jo täyteen.
Ja siihen päivärahapäätökseen menee aikaa vähintään vähä paljon,eli saan rahaa aikaisintaan toukokuun puolessa välissä.

Nälkä tulee,se on selvää,sillä Kelan viimeisimmät rahat on jo syöty. Ja laskut huutaa maksajaa...
Alkaa harmittaa,kun ei oikeasti tiedä mitä tuleman pitää.
Ei taloudellisesti,eikä muutenkaan...

Mä soittelin myös ihan alvariinsa sinne, ja uskon että se vaikutti, päätös tuli 10 päivässä. Oli vähän tiukka tilanne, näin jälkikäten melkein hävettää, mutta minkäs teet kun on huoli perheen elättämisestä näin yh:lla.

Googlettelin asiaa kun itsellä ajankohtainen, menny reilu viikko eikä oo kuulunu vielä eläkeyhtiöstä mitään. Noposelle minäkin haluisin. Täytyy varmaan soitella sinne kohta ja kiirehtiä, sama juttu että rahaa ei tuu nyt mistään.

Työsopimus kirjoitettuna. Oppisopimus alkaa kesäkuussa, olen niin tyytyväinen. Itse haastattelussa toki kävin, mutta noposen uravalmentaja sen paikan mulle järkkäsi. Voin suositella tätä ammatillista kuntoutuspaikkaa, niillä on toimistoja ympäri suomen, itsellä kokemus tästä yhdestä paikasta, mutta tällä fiiliksellä ja kokemuksella suosittelen.. :D

Onko nykytietoa, kauanko menee eläkeyhtiössä papereiden käsittelyssä ennen kuin noposelle pääsee?

Moikka.

Tänään laitoin Ilmariselle hakemuksen ammatilliseen kuntoutukseen. Takana kolme vuotta yhtäjaksoista sairaslomaa, B-todistukset kirjoittanut aina samat työterveyden sekä erikoissairaanhoidon lääkärit. Yksi Kelan kustantama laitoskuntoutus käyty myös. Edelleen siis sairaslomalla, kerran on hylätty kuntoutustuki, eli määräaikainen työkyvyttömyyseläke, siitä nyt valitus päällä vakuutusoikeudessa.
Ihan typerä olo oli tehdä tuota hakemusta, koska en todellakaan usko, että Ilmarisen kanta olisi muuttunut yhtään siitä kun he sen kuntoutustuki hakemuksen hylkäsivät.
Olen sataprosenttisen varma että en saa mitään ammatillista kuntoutusta.
Nämä on sellaisia asioita, että silloin kun oli terve, niin jos joku olisi tullut kertomaan minkälaista tukea saa yhteiskunnalta ja vakuutusyhtiöltä kun on pidempään sairas, niin ei sitä olisi varmaan uskonut, ja olisi pahansuovasti ajatellut, että kyllä tuossa on nyt varmaan jotain todella hämärää, että kyllähän nyt Suomessa autetaan.
Niin monta kertaa jo joutunut pettymään, että ei edes pety enää kun hylätään tuo hakemus.
Viimeisen kerran petyin, kun erikoissairaanhoidon fysioterapeutti aavisteli diagnoosin olevan hieman väljä ja olisi halunnut lähteä kokeilemaan ilmeisesti jotain toisenlaista tietä, mutta ei tullut tätä mahdollisuutta. Se oli viimeinen, eli viides hoitokerta, kun hän tuon löydöksen teki, ja hän niin topakkana sanoi, "että esitän kyllä lääkärille, että voisimme nyt jatkaa ainakin vielä hetken aikaa ja soitan sinulle huomenna".
No, soitti seuraavana päivänä hyvin nopeasti vain, että "hyvää kesää nyt vaan ja jatkat niitä harjoitteita yksin".
Tuijotin luuria epäuskoisena, että näinkös tässä kävi, että eikös se hoito nyt jatkunutkaan, no ei jatkunut ei.
Toki tapasin kerran vielä erikoissairaanhoidon lääkärin, ja siinä se sitten olikin, kipulääkitystä nostettiin ja takaisin työterveyteen.
Työsuhde voimassa vielä, työnantaja purkaa sen nyt keväällä, mikäpä siinä, ymmärtäähän sen, kun selvää on, että en sinne voi palata, mutta kyllähän se tietysti ikävältä tuntuu sekin, kai.

Taitaa nuo käsittelyajat olla melko pitkiä noissa instansseissa.
Itse yritin ammatilliseen kuntoutukseen, kun Kela kehoitti hakemaan ja samalla hylkäsi mun Kela-kuntoutushakemuksen, kun ei toimintakyvyn ylläpito ole riitävä peruste. Tosin Kela on hylännyt myös kaikki sairaspäiväraha-hakemuksetkin, joista valitus on ollut muutoksenhakulautakunnassa nyt yli puoli vuotta. No, Ilmarinen hylkäsi sen ammatillisen kuntoutuksen, perustellen, että sillä ei voida estää, eikä hidastaa työkyvyttömyyseläkkeelle joutumista. No, Kelasta sitten kehoittivat hakemaan työkyvyttömyyseläkettä, jonka hakemuksen teinkin. mutta eihän se ilmeisesti mene läpi, kun en ole päivääkään saanut kelan maksamaa sairaspäivärahaa, vaikka jo melkein vuoden olen ollutkin lääkärin kirjoittamalla "sairaslomalla". Työkyvyttömyyseläkehakemus Ilmarisessakin on ollut nyt sisässä semmoiset viitisen kuukautta, ja mitään ei ole kuulunut.
Että semmoista pompottelua Kelan ja Ilmarisen välillä. Ilmeisesti Kela on se kaikkein pahin syntipukki tässä hommassa, eli hylkää kaikki erikoislääkärienkin A,B,B1 ja B2 -lausunnot, eli mikään ei tunnu niille kelpaavan. Onkohan muita samanlaiseen pompotukseen joutuneita?

Kielteinen päätös ammatilliseen kuntoutukseen pääsystä.
Oma pitkäaikainen työpaikkalääkäri suositteli, alan erikoislääkäri suositteli, vakuutusyhtiön lääkäri näkemättä potilasta= kielteinen päätös, "teillä ei ole todennäköistä uhkaa jäädä työkyvyttömyys eläkkeelle plaa plaa plaa".
Kuitenkin takana yli neljä vuotta yhtäjaksoista sairaslomaa.
Omat lääkärit ovat ainoat joilla tuntuu olevan järki käytössä ja ovatkin suoraan sanoneet että vakuutusyhtiöiden käytännöt ovat täysin perseestä.
Olisin mielelläni yrittänyt takaisin työelämään, mutta luonnollisesti olisin tarvinnut siihen jo vakuutusyhtiön apua.
Tulotason romahdus vuodesta 2012 -45%, mökki myyty, harrasteet lopetettu, asunto vaihdettu jne jne.
Yhteiskunta, haistakaa paska.

Aivan käsittämätöntä, mä pääsin 6kk sairasloman jälkeen ja tuli myönteinen päätös.

Työpaikkalääkäri soitti ja otti osaa asiaan, arveli että syynä on diagnoosi, jota en tässä nyt avaa, ei, ei ole pää, mutta ei ole suoraan todennettavissa oleva sairaus siten kuin ilmeisesti pitäisi, eli, "ö, kato, luu törröttää ulkona, ö, voidaan myöntää kuntotus".
Sairasloma jatkuu edelleen, olen täysin työkyvytön tekemään fyysisesti raskasta ammattiani, opioidilääkityksellä arki mennään.
Ammuin itseäni polveen ilmeisesti kun myöhemmällä iällä luin lisää, niin myös siihen vakuutusyhtiö ilmeisesti vetoaa, että koska koulutusta on, niin pystyn itse työllistymään ilman apua.
Ihan paska puhetta, tän ikäinen mies ja vuosien aukko ansioluettelossa, kuka tällaista palkkaa. Ilmarisella on kyllä keinot näihin, sen tiedän, mutta se maksaa ja sehän on yksityinen firma.
Työpaikkalääkärini, vaikka herra ei herran silmää noki, niin oli tästä täysin samaa mieltä kanssani, että minulle olisi ehdottomasti pitänyt myöntää se, olen kuitenkin ihan motivoitunut ja haluaisin olla aktiivinen tässä asiassa.
Kävin tänään kunnan ammattilaisten juttusilla, ne oli aivan jonkin valmistuneen projektinsa lumoissa, sitä ne tarjosi, ja en nyt tarkemmin avaa asioita ettei joku katkera ja kateellinen tunnista, mutta ehdottivat työtä alalta josta olen sairaslomalla, ja vielä avustavista tehtävistä. En tiennyt nauraako päin naamaa, totesin vain, "että niin, sieltä alaltahan minä sairaslomalla juuri olen, ja että olenhan minä noitakin hommia siellä tehnyt, noin 25v. sitten".
No, katto on vielä ja leipää, niillä mennään.

Mä vaadin Ilmariselta sinne yksityiseen firmaan pääsyä, noposelle laittoivat ja töissä oon ollu nyt kohta kolme kuukautta. Kannattaa sinunkin vaan vaatia sitä, mä oon reilu 50 v.

Ammatillinen kuntoutus on taloudellisesti paljon parempi vaihtoehto kuin jos menisi vaikka Kelan rahoilla opiskelemaan. Vertailin eri vaihtoehtoja ja mulle ainakin taloudellisesti eläkeyhtiön kautta oli paras mennä ja jäi eniten rahaa käteen.

Pääset Kiipulan kuntoutukseen, niin pääset viikon päästä kurssin aloitettuasi etsimään ilmais työkokeilupaikan itsellesi ja "kuntoutumaan". Sellaista kuntoutusta se on.

Näitä kuntoutuksia kanssa miettinyt kun tilanteeni on että nykynen työ täytyy jättää kun nivelvaivat estää työnteon, kun näitä kokemuksia täältä lukenut niin taidan vain pysyä ansiosidonnaisella ja koska ikää on yli 58v niin kunnan pitää järjestää töitä missä saan päivärahan nollattua. Lisäksi ansiosidonnainen kerryttää eläkettäkin toisin kuin sairauspäiväraha.

https://www.katjanoponen.fi/blogi/ammatillinen-kuntoutus/ tuolta löysin ihan hyvin asiaa mitkä itseä mietitytti

Ammatillinen kuntoutus on hyvä kokemus, ihan eri asia kuin mitä työkkäri tai kela tekee, niitä ei kannata sotkea keskenään samana päivänäkään