velipojan vaimo löysi uuden könsikkään,tästä on jo useita vuosia. mutta näin siskona ja äitinä aina vaan mielessä.siis muija lähti vei lapset eikä antanut isän tavata. isälle jäi juuri rakennetun talon(vaimo välttämättä halusi uuden)VELAT SEKÄ ELATUSVELVOLLISUUS. Lapsia näki kun tarhantädit keksi että käyhän siellä katsomassa kun ovat hoidossa. Fiksuja tätejä ja tunsivat ja tiesivät isukin jolle tytöt oli kaikki kaikessa. Tyttöjen vanhetessa ovat itse tietenkin päättäneet isänsä tapaamisesta ja ovat paljon tekemisissä jopa meidän muiden isänpuolensuvun. mutta aivoon ottaa ne monet vuodet jotka veli olisi halunnut nähdä pienten tyttöjen kanssa. valittaa ei vaimo voinut kotitöiden hoidosta, kävi siivous,leipominen,pyykinpesu ja lastenhoito. kaikki hoidossa. oliko liian kiltti vai mikä hemmetti tollasia muijia vaivaa. oli todennu lähtiessään että aina voi vaihtaa kun alkaa arjelta tuntumaan????????? oman äijän kanssa olen ollut 31 v. n.2 kertaa tiskannut eikä laita ruokaa ei tiskaa ei pyykkää. olisko näin että olis arki koittanut vai?
isän oikeudet
äippä 61
1138
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
joten alahan pikkuhiljaa varautua siihen että sinut vaihdetaan "parempaan". Meikeläinen oli jo lapsuuden kodissa opetettu siihen että lasten hoito ja kaikki kotiin ja arkeen liittyvä on akkojen työtä joten enpä osannut edes haaveilla että mies olisi noihin hommiin osallistunut. Oli päivänselvää että hoidan lapset, kotiin ja omakotitaloon liittyvät arjen askareet. Kaiken tämän lisäksi olisi toki pitänyt pitää huolta miehen tarpeista mutta niihin ei minulla enää yksinkertaisesti riittänyt voimia ja mies etsikin tarpeiden tyydyttyjän ja elämänsä rakkauden muualta. Olihan se meikeläiselle pettymys ja maailman loppu mutta siitäkin on selvitty. Velat jäi minullekin ja lapset joten elatusvelvollisuutta ei sentään jäänyt.
Tuota en ole koskaan ymmärtänyt että lapsia estetään tapaamasta isää ja isän puoleista sukua. Meillä se on ollut jopa päinvastoin ja välillä olen jopa patistellut isää tapaamaan lapsiaan. Vuosien myötä on päästy tietynlaiseen "järjestykseen" asioissa ja isä tapaa vapaaehtoisesti lapsiaan muutaman kerran vuodessa. Mutta hyvä että edes tämän verran.