täällä 41-vuotias nainen, aivan romuna, mikään ei tunnu miltään, ennen niin iloinen nainen, nyt jokainen ihminen v...aa jollain tavalla, suhtaudun kaikkeen niin kriittisesti, kotikin pitäisi omasta mielestäni remontoida katosta lattiaan, mielialat vaihtelee, mies on ymmällään, laihdutusbuumi iski, en ole lihava mutta 5 kiloa saatava pois, tällä hetkellä erittäin pahat PMS :t päällä, tulevaisuus ei näytä valoisalta...
Tiedän tosiasiat että saan olla onnellinen terveydestä, terveestä lapsestani, normaalista elämästä, että kaikki on hyvin. Mikä minun on ? Kun nykyään töissäkin meinaa käämi palaa jo sinne tullessa, olen itsekin aika hukassa, aion selvittää oman pääni sisällön vaikka sitten ammattilaisten avulla, Huh huh, tällä tytöllä ainakin tää 40 viivalle siirtyminen ei näköjään tunnu hyvälle.
Antakaa kannustavia ohjeita, älkää haukkuko, on vaikeeta jo muutenkin :))
Tiedän tosiasiat että saan olla onnellinen terveydestä, terveestä lapsestani, normaalista elämästä, että kaikki on hyvin. Mikä minun on ? Kun nykyään töissäkin meinaa käämi palaa jo sinne tullessa, olen itsekin aika hukassa, aion selvittää oman pääni sisällön vaikka sitten ammattilaisten avulla, Huh huh, tällä tytöllä ainakin tää 40 viivalle siirtyminen ei näköjään tunnu hyvälle.
Antakaa kannustavia ohjeita, älkää haukkuko, on vaikeeta jo muutenkin :))
Vastaukset 8
Vanhimmat
Jos haluat että asian muuttuu niin selvitä tosiaan se pääsi sisältö jonkun kanssa. Siis selvitä mitä haluat ja miksi ja sitten tee niin. Jos annat asioiden vaan mennä niin käy kuten minulle että tuo "mikään ei tunnu miltään" on ihan sanammukaisesto totta, ihmisten seura ei kiinnosta ja erakoituminen alkaa.
Kun joku iso asia ei elämässä ole kunnossa ja ei uskalla sitä korjata niin sitä yrittää muuttaa kaikkea mikä ei ole tärkeää mutta jolla ei kuitenkaan viimekädessä ole väliä.
Nelikympin vaihetta on usein verrattu teini-ikään, hormoonimyrskyjen takia :)) Kummallakin on hormoonit sekaisin vaikkakin eri syistä. Tää on nyt sitä ikää kun niitä erittyy epätasaiseen tahtiin.
Tosin, jos eläät sellaista elämää mihin olet tyytyväinen, haittaisiko hormoonit niinkään?
Liian alhainen estrogeenitaso. Tutkituta hyvällä gynekologilla. Jos olisit järjellisen etäisyyden päässä Tampereelta, suosittelisin "omaa" gynekologiani, joka on juuri saanut kirjoitettua kirjan "Sukellus kuumaan aaltoon" aiheesta.
Et ole hulluksi tulossa, hormonit vaan viiraa, asia on korjattavissa.
Sotaväsymystä, pitkä talvi jne. Olet tullu mittarit kaakossa tähän asti ja toteuttanut sen mitä suunnittelit. Onko sulla yhtä suuri ajo ja palo seuraavaan elämänvaiheeseen? Niin, onko sulla toiveita ja suunnitelmaa?
Suht sama fiilis, mut väsymystäkin mukana. Ota aikaa itselles, lepää ja mieti mitä tahtoisit tehdä seuraavan vuoden tai 10v
herranjestas tuo sun elämäsihän on kuin minullakin.mikään ei tunnu miltään. kerro myöhemmin vielä tälle palstalle miten sait elämäsi jälleen kuosiin ? mua lohduttaa vain kevät ja kukkapenkkien tonkiminen.ei kiinnosta seksi eikä viini eikä harrastukset saati työ.mutta pakko mennä eteenpäin,raahautua.
Voi miten tuttu tunne! Itse olen 44-vuotias ja nyt noin vuoden verran ollut vastaavassa tilassa. Ennen olin ihan megapositiivinen ja oikeasti iloinen ihminen. Nyt pelkään että ajan perheen ja ystävät pois ankealla käytökselläni. Olen menettänyt kiinnostuksen about kaikkeen ja päivät täyttyvät välillä aivan tyhjänpäiväisestä. Onneksi olen työssä, joka täytyy hoitaa. Itse alan oikeastaan vasta nyt kunnolla tunnistaa ja tunnustaa tämän olotilan, jolle on pakko tehdä jotain - tai ainakin se on käytävä läpi. Olisi hauska vaihtaa kanssasi ajatuksia sähköpostitsekin.
Ap ja Ex-Pollyanna meilatkaa samaa potevalle pian 43-vuotiaalle naiselle
[email protected]
Estrogeeni korvaushoito, siinä lääke.
Olen nyt 66 mummeli, minulla samat oireet vähän yli nelikymppisenä.
Saatuani lääkkeet olo korjautui kolmessa viikossa.