Meillä on velkaa 220 000 €/2 hlöä eli 110 000 €/nuppi. Tietysti tämä lyhenee koko ajan.
Vaan mikä on sitten liian paljon? Kauppalehdessä puhutaan jo, että nykynuoret ottavat ilmeenkän värähtämättä "satojatuhansia per nuppi".
Onko se vaan niin, ettei pienemmillä panoksilla enää ole asiaa junaan? Pankitkin tietävät, ettei pienemmillä ensilainoilla saa mitään.
Mitä mieltä olette?
Vaan mikä on sitten liian paljon? Kauppalehdessä puhutaan jo, että nykynuoret ottavat ilmeenkän värähtämättä "satojatuhansia per nuppi".
Onko se vaan niin, ettei pienemmillä panoksilla enää ole asiaa junaan? Pankitkin tietävät, ettei pienemmillä ensilainoilla saa mitään.
Mitä mieltä olette?
Vastaukset 19
Vanhimmat
Mitä aikaisemmin ostaa ja mitä kalliimman ostaa, niin sitä suuremman tilin tekee asuntomarkkinoilla.
Nuoripari voi vetää vähän riskilläkin, jos selviää ensimäisten vuosien lyhennyksistä, niin jatkossa maksu helpottuu kun tulee työmarkkinoilla meriittejä ja palkka nousee.
Asuntoa moneen kertaan suurempaan vaihtaessa suurin hytyjä on LKV.
Ja mikä on pahinta mitä nuorelle parille voi tapahtua? Ei selviä velastaan ja joutuu muuttamaan vuokralle... se olisi kyllä hierveää, kannattaa tuon pelossa psytellä vuokralla...
"Ja mikä on pahinta mitä nuorelle parille voi tapahtua? Ei selviä velastaan ja joutuu muuttamaan vuokralle... se olisi kyllä hierveää, kannattaa tuon pelossa psytellä vuokralla..."
Ei nyt ihan noinkaan. Pahin skenaario lienee, että pakkomyynti pitää tehdä laskevien hintojen aikaan, ja lopputulos on, että nuori pari joutuu muuttamaan vuokralla ja joutuvat silti maksamaan vielä isoa lainaa...
AIka harvassa on ne tilanteet että kahden vuoden asumisella tekisi nimellisrahassa tappiota, eli velkaa jäisi myynnin jälkeen.
90 luvun alku on ainoa tällainen ajanjakso ja sama tuskin toistuu meidän eilinikänämme.
vai mahdotonta. Mielestäni se on mahdollista jopa nousevien hintojen aikana, että myydessä tulee persnettoa. Jokainen kohde kun on kuitenkin uniikki, joten jatkuvasti jotkut tekevät loistavia asuntokauppoja ja toiset huonoja.
Joka tapauksessa olisi mielestäni huijasta puhua sanoa, että pahinta mitä voi tapahtua on, että joutuu vain vuokralle.
Teitysti se on mahdollista, mutta jokainen arvioikoon itse kuinka suuri riski on pitkäaikaisen deflaation kehittyminen?
Se on tietysti eri asia jos on sattunut ostamaan paskaa ylihinnalla... Mutta yhtä suuri riski lienee ostaa timatti paskan hinnalla?
En nyt sanoisi ihan noinkaan, että paskaa ylihinnalla. Riittää kun ostaa vaikkapa todella hienon talon ja kalliilla jostain muuttotappiokunnasta. Siinä voi joutua venyttämään myyntiaikaa kuukausi tolkulla ja laskemaan hintaa reippaastikin, ennen kuin talo käy tappiolla kaupaksi - ja samaan aikaan koko maan tilastot kertoavat, että asuntojen hinnat ovat nousseet x prosenttia.
Kuten sanottua, oli kyseessä nousu- tai laskusuhdanne, niin jatkuvasti joku tekee asuntokaupoissakin persnettoa.
Enpä usko, että kovin monet nykynuoret ottavat lainaa "satojatuhansia per nuppi" ilmeenkään värähtämättä. Ehkä näissä tapauksissa on sitten muuta varallisuutta niin kärsii ottaa paljon lainaakin.
Oma mielipiteeni on, että omakotitalon hankkiminen ensiasunnoksi on järjetöntä ainakin kalliilla alueilla. Nuorelle parille riittävä asunto on kaksio tai enintään kolmio, niin ei velkataakka käy liian isoksi. Sitten isompaan kun tilaa tarvitsee.
Teillä on kyllä melkoisen iso laina mielestäni, mutta eipä sen järjellisyyttä pysty arvioimaan ilman enempiä tietoja.
Tuokin kannattaa pitää mielessä! Nyt jos taaksepäin katsoo, niin kukaan, joka on viimeisen 18 vuoden aikana asunnon ostanut, niin ei ole tappiota myydessään tehnyt! Asuntojen hinnat ovat kokoajan nousseet!
Itseasiassa, jos on ostanut siinä 90-luvun vaihteen pahimpaan huippuhintaan asuntonsa, niin edes hän ei ole tappiota myydessään tehnyt, jos ei ole tarvinnut asuntoa myydä vain silloin 1990-luvulla!
Kaikki varmaan allekirjoittaa sen, ettei pitemmän päälle vuokralla asuminen kannata. Eikä nyt 18 vuoden historiassa löydy ajanhetkeä, jolloin vuokralla asuminen olisi kannattanut lyhyelläkään tähtäimellä. Moni vain on silti jäänyt vuokralle odottelemaan sitä "rommausta"!
Vielä tähän samaan asuntojen hintojen nousuun nyt 18 vuoden aikana on tietty liittynyt, että mitä kalliimman asunnon on vain uskaltanut ostaa, sitä merkittävämmät voitot on asunnon arvon nousulla tehnyt.
Se nuoripari, joka on uskaltanut vaikka viisi vuotta sitten ottaa 300 000 euron asuntolainan, on lainavivulla tehnyt kolme kertaa suuremman voiton asunnon arvon nousulla kuin se nuoripari, joka on tyytynyt 100 000 euron lainaan! Jos olisi 100%:n lainoitus, niin nuoripari on ehkä saanut 5 vuotta sitten 100 000:lla kaksion Helsingin lähiöstä, jonka arvo on nyt 150 000 euroa. Se onnellinen nuoripari, joka on uskaltanut ottaa 300 000 euron lainalla ok:n, niin ok:n arvo onkin nyt 450 000 euroa.
Jälkimmäinen pariskunta voi halutessaan, vaikka myydä ok:n ja muuttaa sinne lainan otossa pihistäneen pariskunnan naapuriin velattomaan kolmioon, kun samaan aikaan kun sillä kaksion ostaneella pariskunnalla on vielä yli puolet lainaa jäljellä siitä kaksiostaan!
Vain ajoissa ostaneet voittaa. Kukaan ei ole 18 vuoteen tiliä tehnyt odottelemalla, mitenkä luulette, että te tulette tekemään. Lisäksi odottelun arvoon liittyy korkotaso. Mitä alhaisempi korkotaso, sitä kannattavampaa on silloin olla asuntolainamaksu-uransa alussa, eli mitä matalammat korot ja mitä suurempi laina, sitä suuremmat säästöt!
Tässä täytyy muistaa, että historia ei välttämättä toista itseään. Korot ovat nyt alhaalla ja se on leivottu hintoihin sisään. Kilpailu kansainvälisillä markkinoilla on koventunut ja Suomi on muuttumassa vientimaasta tuontimaaksi. Jos tuonti menee yli viennin, se tarkoittaa valuutan virtaamista ulos maasta ja sellaisella markkinalla yhteinen kakku alkaa väistämättä hiipua, jollei maniaa lietsota velkarahalla, kuten nyt on tehty. Sellainen tilanne saattaa kohta olla edessä ja sitä ei sotien jälkeisessä historiassa ole koettu.
Pääkaupunkiseudun hinnat ovat karanneet täysin lapasesta ja se on huolestuttavaa koko seudun kilpailukyvyn kannalta. Espoolaisen tontin hinnalla saa muualta Suomesta talon tontin ja työmahdollisuudet eivät kuitenkaan ole niin paljoa huonommat kuin hintaero antaa ymmärtää.
Työttömyys voi sattua kenen tahansa kohdalle, vaikka olisi kuinka hyvä omalla alallaan. Ei voi aina olettaa, että itselle kävisi hyvin, kun on niin hyvä omakotiasuja ja herran ihminen. Aina voi itse sairastua tai lapsi sairastua. Sitten ne talouslaskelmat menevät uusiksi ja silloin tarvitaan pelivaraa. Tappilainan kanssa sitä ei ole.
Todennäköisesti pärjää kaupassa, jos ostaa heti kerralla suuremman asunnon.
Ja jos on varaa miettiä sitä että ostaako kaksion vai omakotitalon, niin silloin on luultavasti tulopuoli aika hyvin kunnossa.
Ja ensimmäisen oston jälkeen kyse on asuntojen vaihtamisesta. Jos hinnat laskee ja joutuu myymään vahan tappiolla, niin uuden halventunut hinta kompensoi tuota tappiota.
kyllä: "Nyt jos taaksepäin katsoo, niin kukaan, joka on viimeisen 18 vuoden aikana asunnon ostanut, niin ei ole tappiota myydessään tehnyt! Asuntojen hinnat ovat kokoajan nousseet!"
Menepäs sanomaan tämä vaikkapa Voikkaalle jollekin perheelle, jotka ennen paperitehtaan lakkauttamista rakennuttivat hienon omakotitalon, joka nyt töiden lähdettyä toisaalle, ei mene kaupaksi edes alehintaan.
Josta olette yhteisvastuulisesti vastuussa.Se on paljon, todella paljon, toivottavasti ei ole ikilaina kyseessä vaan helevetin moiset lyhennykset.
Älkää nuoret koskaan sortuko 25 vuoden lainataakkaan elämässä tulee mutkia jos jonkinlaista.
yli 200000e laina on/ 1 mijoonaa 200 tuhatta markaa.
Älkää edes villeimissä uneissakaan kuvitelko sellaiseen velkataakkaan .
Lukihäiriöinen varoittaa liian suurista lainoista ja liian pitkistä maksu ajoista.
Ei se ole paljon sellaiselle jolla on rahaa
Sellainen kenellä on rahaa ei tarvitse 200000 e lainaa.Pankki ottaa tarvitaessa omansa pois myy asunnon.
Rikkailla on aina velkaa
noinkin monta (Suomen?) markkaa. Paljonko tuo on sitten muissa entisaikojen/maiden valuutoissa? Kannattaa varmaan kääntää ne tulotkin markoiksi jos haluaa vielä siinä ajassa elellä.
Et ole kymmeniin vuosiin oikea omistusasuja, jos koskaan! Pankin torppari olet.
Jos tuollainen ajttelu lieventää tuskaasi, niin voithan sinä ajatella noin