Moi!
Vuosi on kulunut pienen tyttäreni syöpädiagnosista. Leukemian kanssa on taisteltu siis jo vuosi -ja kuitenkin tuntuu, että vasta vuosi.
Huomasin kaupungilla käydessäni, että vieläkin, kun ambulanssi menee ohi, ajatukseni harhautuu maanantaiaamuun 22.2. ja kiireelliseen Hesaanvientiin...
Menee varmaan kauan ennenkuin tuo "trauma" katoaa päästä.
Kovasti tulee myös pohdittua, milloin sitä uskaltaisi taas elää niin, ettei tarvitsisi pelätä -joko sitä 10v päästä on uskaltanut laskea itsensä vapaaksi sairaudenpelosta? Ja miten tämä kaikki jää mieleen tytölleni (6v), mitä hänelle jää ns. käteen tästä? Luultavasti vähemmän hän tästä stressaa ja tätä miettii -lapsilla on niin paljon helpompaa, kun ei "pää vaivaa".
Iloista tiistaita kaikille!
Vuosi on kulunut pienen tyttäreni syöpädiagnosista. Leukemian kanssa on taisteltu siis jo vuosi -ja kuitenkin tuntuu, että vasta vuosi.
Huomasin kaupungilla käydessäni, että vieläkin, kun ambulanssi menee ohi, ajatukseni harhautuu maanantaiaamuun 22.2. ja kiireelliseen Hesaanvientiin...
Menee varmaan kauan ennenkuin tuo "trauma" katoaa päästä.
Kovasti tulee myös pohdittua, milloin sitä uskaltaisi taas elää niin, ettei tarvitsisi pelätä -joko sitä 10v päästä on uskaltanut laskea itsensä vapaaksi sairaudenpelosta? Ja miten tämä kaikki jää mieleen tytölleni (6v), mitä hänelle jää ns. käteen tästä? Luultavasti vähemmän hän tästä stressaa ja tätä miettii -lapsilla on niin paljon helpompaa, kun ei "pää vaivaa".
Iloista tiistaita kaikille!
Vastaukset 12
Vanhimmat
Viimeinen jota haluaisi olisi jotta lapsi sairastuisi.Sinä tarvitsisit paljon tukea,ja lapsesi myös.Pelkohan sitä jää mieleen,ettei vaan uusisi.Onneksi leukemia potilaista suurin osa parantuu ja voi elää normaalia elämää,toivotaan jotta niin kävisi myös teillekkin,Siunausta teidän perheellenne,ja voimia.Rukoilen lapseso ja sinun puolesta,vien esirulous pyynnon kirkkoon jotta rukoilisivat teidän puolestanne.Onneksi lapsi myös unohtaa sairauden kun alkaa paranemaan,arvet se voi jättää.Kaikkea hyvää toivon teille elämäänne.
Hei!
Lapsen vakava sairastuminen on äidille aina raskas koettelemus. Sitä toivoo että olisi mieluummin sairastunut itse kuin että pieni vasta elämänsä alussa oleva ihminen, jonka pitäisi saada elää vielä huoletonta lapsuutta. Lapset ovat kuitenkin sitkeitä ja vahvoja, heillä ei ole vielä sellaista kokemusta elämässä että kauheasti osaisivat murehtia elämää eteenpäin vaan elävät paremmin tässä ja nyt. Raskaat hoidot ja sairaus tietenkin vievät voimia, mutta kun elämä alkaa voittaa, katse on toivekkaasti eteenpäin. Pieniä ilonhetkiä teille sinne toivotan.Äidin huolihan lapsista ei milloinkaan hellitä, huolten koko ja määrä vain ajan myötä vaihtelee.
Näin on.Huoli lapsista vaikka olisivat aikuisia ei häivy mihinkään.Minäkin meinasin menettää vanhimman tyttäreni joka sairastui vuoden vanhana märkivään aivokalvon tulehdukseen,ja pari vuotta sitten sai pahan bakteeri tukehduksen,Istuin sairaalassa hänen sängyllä.Huomasin jotta hän joutuu shokkiin,silloin lääkäri juoksi jo kova,jos olisi ollut yksin olisi kuollut.Klo 24 oli pakko lähteä kotiin.soitin yölläkin onko hänet siirreetty osastolle,onneksi selvisimme.
Kiitoksia kauniista sanoistanne!
Ylihuomenna ollaan taas menossa Lastenklinikalle viikoksi... Tilanne rasittaa tosi paljon minua -en jaksaisi lähteä sinne istumaan neljän seinän sisälle, 14h sairaalahuoneessa... Tyttö sen sijaan on innoissaan, mikä on tietysti ihan hyvä -kunnes hänelläkin alkaa kaatua seinät päälle (n.toisena-kolmantena päivänä). Mutta pakkohan se on, ei sille mitään voi.
Saa nähdä, miten tässä itsellä "pettää" pää, kun tää show on ohi...
Mitähän sitä sitten tekis "elämällään"...?
Älä murehdi ennakkoon.hienoa jotta lapsesi pääsee hoitoon,varmastikaikki yhtyvät toiveeseen jotta lapsesi paranee.Voima halaus teille.
Surullista kun lapsi sairastaa
Ps.Ymmärrän varmasti miltä tunuu kun lapsi vakavasti sairastuu,ja pelko jää alitajuntaan.Toivotaan ja rukoillaan kaikki tämän laspen ja äidin puolesta.Voi kun saisit tukea näin vaikeaan aikaan.
Voimia sinulle ja lapsellesi,syöpälapsen äiti.
Kun luin tämän ketjun niin mieleeni tuli,oletko saanut jostain vertaistukea,oletko puhunut asiastasi samaa kokevien vanhempien kanssa,oletko käynyt terapiassa puhumassa?
Cancerilla on erikseen palsta " lapsellani on syöpä",oletko tutustunut siihen forumiin?
Jumalan siunausta sinulle ja lapsellesi.
Hei!
Täällä osastolla saa hyvää vertaistukea 15h/pv... =)
Eilen oli vertaisryhmän tapaaminenkin.
Kotona meillä on oman alueen syöpäyhdistyksen lastenkerho, jonka kautta olen saanut omalla alueellamme ystäviä.
Perjantaina, siis huomenna!!!, pääsemme hoidoista pois, takaisin kotiin =)
Haen "apua" itselleni kyllä viimeistään syksyllä... Asioista pitänee päästä keskustelemaann vielä hoitojen jälkeenkin.
Miten pieni tyttösi voi? Tuleeko hoidoista pahoja oireita, pahoinvointia, kipuja? Pelkääkö hän kovasti esimerkiksi pistämistä? Millaisia hoitoja hän saa siellä osastolla ollessaan? Voimia teille keväsäseenne toivotan.
Hei!
Nyt ollaan oltu jo perjantaista kotona =)
Tällä hetkellä tyttö saa metotreksaattia, tiputuksella sekä selkään. Nämä hoidot ei aiheuta pahoinvointia (tai se saadaan hallittua osastolla lääkkeillä niin hyvin, ettei ehdi tulla päälle), ruokahaluttomuutta kuitenkin, ja limakalvot "palaa", milloin enemmän, milloin vähemmän. Tuohon tiputukseen kuuluu aina 24h kohdalla korkeimman pitoisuuden mittaaminen, ja näyte otetaan sormenpäästä. Tyttö tietää sen jo etukäteen, milloin SE päivä on. Ja aamusta asti itkee sitä. Itse toimenpiteen aikana huutaa kuin syötävä ja on on sen jälkeen vielä pitkään pahalla päällä.
Muuten hoidot aiheuttavat hyvin vähän mitään epämiellyttävää, koska kaikki lääkkeet yms. menee keskuslaskimokatetrin kautta.
Lääkäri määräsi 4vk päähän lääkkeenannon/aloituksen yhteyteen LYPin, eli tarkistetaan luuytimestä leukemian tilanne -toivotaan vaan, että se on sitten negatiivinen...
Nyt tyttö jaksaa taas hyvin, alkaa jo elämä tylsistyttää, eli tilanne on oikein mainio ;) Tekemisen keksiminen on hankalaa, kun meillä on vielä tiukat rajoitukset päällä -laskeneen vastustuskyvyn vuoksi, lähinnä se tarkoittaa siis, että ollaan paljon ulkona ja käydään esim. lähikirjastossa (jossa saamme käydä ennen virallista aukioloaikaa :D )... Ja katsotaan videoita ja askarrellaan ja leivotaan jne... =)
Aurinkoista viikkoa itse kullekin =)
Voimia teille,ja TaivaanIsän suojelua.