"Yhdenvertaisuuslaki 20.1.2004/21
17 § Todistustaakka
Jos joku, joka katsoo joutuneensa 6 §:n vastaisen menettelyn kohteeksi, esittää tässä laissa tarkoitettua asiaa tuomioistuimessa tai toimivaltaisessa viranomaisessa käsiteltäessä selvitystä, jonka perusteella voidaan olettaa, että mainitussa pykälässä säädettyä kieltoa on rikottu, vastaajan on osoitettava, että kieltoa ei ole rikottu. Säännöstä ei sovelleta rikosasian käsittelyssä.
***"
Uuden yhdenvertaisuuslain myötä Suomen lainsäädännössä on nyt otettu käyttöön niin sanottu käänteinen todistustaakka. Eli siis jos joku on epäiltynä yhdenvertaisuuslaissa määritellyn syrjintäkiellon rikkomisesta on hänen todistettava, että syrjintää ei ole tapahtunut. Jos hän ei tähän pysty, voidaan hänen pelkällä syytä epäillä perusteella todeta syyllistyneen syrjintään, ja siten hänet voidaan tuomita maksamaan syrjitylle jopa 15 000 euroa hyvitystä.
Yhdenvertaisuuslain 17§ siirtää siis todistamisen taakan vastaajalle. Toisinsanoen tässä pykälässä syrjinnästä epäiltyä pidetään aina oletusarvoisesti syyllisenä, ellei hän erikseen pysty syyttömyyttään todistamaan. Tämä on kaikkien länsimaisen oikeusvaltion periaatteiden vastaista. Oikeusvaltiossa todistamisen taakka pitäisi aina olla syyttävällä osapuolella.
On todella käsittämätöntä, miten oikeusvaltioksi itseään nimittävä Suomi voi tehdä lakeja jotka mahdollistavat tuomitsemisemaan jonkun maksamaan jopa 15 000 euroa vain sillä perusteella, että vastaaja ei erikseen pysty syyttömyyttään todistamaan, niin ettei edes tarvitse todistaa vastaajan syyllisyyttä.
Yhdenvertaisuuslaki kokonaisuudessaan täällä:
http://finlex1.edita.fi/dynaweb/ajantasa/flexsd/sd/@Generic__BookTextView/1060;nh=1;hf=0;lang=fi?
Vielä huomio: Jos jotakuta hämää tuo 17§ lopussa oleva lause, "Säännöstä ei sovelleta rikosasian käsittelyssä." niin kannattaa muistaa, että rikosasioita ovat vain RIKOSLAIN alaiset jutut. Yhdenverataisuuslaissa määrätyn syrjintäkiellon rikkominen on kokonaan yhdenvertaisuuslain alainen juttu, eikä se siksi ole rikosasia. Rikosasia tapauksesta tulee vain jos siinä on yhd.vert.-lain rikkomisen lisäksi syyllistytty samalla myös johonkin rikoslaissa määriteltyyn rikokseen.
17 § Todistustaakka
Jos joku, joka katsoo joutuneensa 6 §:n vastaisen menettelyn kohteeksi, esittää tässä laissa tarkoitettua asiaa tuomioistuimessa tai toimivaltaisessa viranomaisessa käsiteltäessä selvitystä, jonka perusteella voidaan olettaa, että mainitussa pykälässä säädettyä kieltoa on rikottu, vastaajan on osoitettava, että kieltoa ei ole rikottu. Säännöstä ei sovelleta rikosasian käsittelyssä.
***"
Uuden yhdenvertaisuuslain myötä Suomen lainsäädännössä on nyt otettu käyttöön niin sanottu käänteinen todistustaakka. Eli siis jos joku on epäiltynä yhdenvertaisuuslaissa määritellyn syrjintäkiellon rikkomisesta on hänen todistettava, että syrjintää ei ole tapahtunut. Jos hän ei tähän pysty, voidaan hänen pelkällä syytä epäillä perusteella todeta syyllistyneen syrjintään, ja siten hänet voidaan tuomita maksamaan syrjitylle jopa 15 000 euroa hyvitystä.
Yhdenvertaisuuslain 17§ siirtää siis todistamisen taakan vastaajalle. Toisinsanoen tässä pykälässä syrjinnästä epäiltyä pidetään aina oletusarvoisesti syyllisenä, ellei hän erikseen pysty syyttömyyttään todistamaan. Tämä on kaikkien länsimaisen oikeusvaltion periaatteiden vastaista. Oikeusvaltiossa todistamisen taakka pitäisi aina olla syyttävällä osapuolella.
On todella käsittämätöntä, miten oikeusvaltioksi itseään nimittävä Suomi voi tehdä lakeja jotka mahdollistavat tuomitsemisemaan jonkun maksamaan jopa 15 000 euroa vain sillä perusteella, että vastaaja ei erikseen pysty syyttömyyttään todistamaan, niin ettei edes tarvitse todistaa vastaajan syyllisyyttä.
Yhdenvertaisuuslaki kokonaisuudessaan täällä:
http://finlex1.edita.fi/dynaweb/ajantasa/flexsd/sd/@Generic__BookTextView/1060;nh=1;hf=0;lang=fi?
Vielä huomio: Jos jotakuta hämää tuo 17§ lopussa oleva lause, "Säännöstä ei sovelleta rikosasian käsittelyssä." niin kannattaa muistaa, että rikosasioita ovat vain RIKOSLAIN alaiset jutut. Yhdenverataisuuslaissa määrätyn syrjintäkiellon rikkominen on kokonaan yhdenvertaisuuslain alainen juttu, eikä se siksi ole rikosasia. Rikosasia tapauksesta tulee vain jos siinä on yhd.vert.-lain rikkomisen lisäksi syyllistytty samalla myös johonkin rikoslaissa määriteltyyn rikokseen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
>>Uuden yhdenvertaisuuslain myötä Suomen lainsäädännössä on nyt otettu käyttöön niin sanottu käänteinen todistustaakka.>>
Käännettyä todistustaakkaa käytetään myös muissa tilanteissa, ei vain tässä laissa. Esim. sopimukseen perustuva vahingonkorvaus on tilanne, jossa vastaajan on näytettävä toteen, ettei hän ole toiminut huolimattomasti. Kantajan täytyy näyttää vain sopimusta rikotun. Toinen esimerkki löytyy tuotevastuulaista: viallisen tuotteen valmistaja vapautuu korvausvastuusta, jos hän voi (vastaajana) näyttää, että tuotteessa ollutta vikaa ei ollut olemassa tuotetta markkinoille laskettaessa.
>>...syrjinnästä epäiltyä pidetään aina oletusarvoisesti syyllisenä, ellei hän erikseen pysty syyttömyyttään todistamaan. Tämä on kaikkien länsimaisen oikeusvaltion periaatteiden vastaista. Oikeusvaltiossa todistamisen taakka pitäisi aina olla syyttävällä osapuolella.>>
Syrjintä on yleisesti muissakin länsimaissa sellaista juridiikkaa, jossa yleensä vastaajan on näytettävä, että hänellä on ollut hyväksyttävä syy asettaa työntekijä (tai muu eri asemaan asetettu) muita henkilöitä huonompaan asemaan. Tämä periaate johtuu yksinkertaisesti siitä, että kantajan on erittäin vaikeaa näyttää, että hänen oman asemansa poikkeavuus muista ei voisi johtua jostakin muustakin syystä kuin syrjinnästä.
Suomen yhdenvertaisuuslaissa ei ole siis mitään häpeämistä. Korkeintaa hävettävää on viestin kirjoittajan heikossa asiantuntemuksessa.
Mielestäni alkuperäisen viestin kirjoittajan asiantuntemuksessa ei ole mitään vikaa ainakaan tämän kirjoituksen perusteella. Mielestäni esim. syrjintä on asia jossa kantajalla PITÄISI olla näyttövelvollisuus. Mutta laki on niinkuin se on.
Olen tuottanut mustalaisille ja somaleille yms
videota apuna kätten hyvät rahat.
Tienaan lain ansiosta hyvin ja somalit
on iloisia taas osti mustalainen
mersun syrjintä rahalla.
7§ mukaan syrjintää ei ole jos kyseessä on työtehtävän laatuun taikka suorittamiseen liittyvä todellinen ja ratkaiseva vaatimus.
2§ mukaan sovellettavana kohteena on mm. työhönottoperuste, työolo, työehto taikka uralla eteneminen.
Laki antaa mieltää, että hyvälle työntekijälle on annettava mahdollisuus joskin heikompiosainen voi tuntea syrjintää mm. sairauden vuoksi ja eihän se ole sallittavaa, joten työnantajalle jatkuvia käräjöintejä.
Pitäisikö työhönotossa suosia henkilöä joka hädintuskin suoriutuu työstä vai henkilö jolla voisi olla mahdollisuutta urakehitykseen?
Onko lain tarkoitus viilata pilkkua vapaaksi ilmoitettuun työpaikkaan?
Näkisin Suomalaisen yhdenvertaisuuden toteutuvan heikompiosaista suosivaksi. Käytännössä siis ihmisen pitäisi olla kykeneväinen, mutta siinämäärin sairas taikka vastaavaa, että tulisi valituksi yhdenvertaisesti.