Oon siis abi ja nyt ois tarkotus hakea TKK:lle, kemiantekniikkaa olin aatellu.
Mulla ois tässä pari kysymystä, jos sais ees yhteen vastauksen ni olisin ilonen :)
1. Kannattaako kemiantekniikka? Löytyykö töitä?
2. Onko oltava L:än oppilas vai riittääkö jos on vähän älliä?
3. Noin yleisesti, kuinka raskaat nuo DI-opiskelut on?
4. Onko TKK:lla niin kilpailuhenkistä ja vaikeeta tehä tuttavuutta ku kaikki väittää?
5. Kemiaa voi opiskella ihan pääaineena yliopistossa- miten tutkinto eroaa kemiantekniikan DI:n tutkinnosta? Ja miten näkyy työelämässä?
6. Mitähän muuta vois opiskella TKK:lla jos kemia kiinnostaa, mut myös fysiikka ja matikka? Huom. Kemiaa pitäis kyllä jossain muodossa olla...
Kiitos etukäteen jos joku viittis vastata... :)
TKK / Kemiantekniikka
abi-11
15
3243
Vastaukset
- 6654334653654
Suurin ero yliopistotutkinnon ja DI-tutkinnon välillä on ehkä se, että suurin osa TKK:lta menee töihin teollisuuteen, kun taas yliopistolta melkein puolet menee opettajiksi. Ainakin uran alkuvaiheessa DI saa samanlaisista työtehtävistä korkeampaa palkkaa kuin maisterit, koska tutkintoa pidetään parempana. Helsingin yliopistosta 85% päätyy tutkintoa vastaaviin töihin, en tiedä kemian DI:n työllistymisestä.
Toinen ero on se, että yliopistossa voi opiskella pelkkää kemiaa jos mikään muu ei kiinnosta. Kemiantekniikan DI:llä on pakollisena 20 op matematiikkaa ja 9 op fysiikkaa (tosin aika vähän verrattuna muihin linjoihin), Helsingin yliopistossa kemisteillä on vain yksi 5 op matematiikan kurssi. Molemmissa lähdetään siitä, että kemian opiskelija ei ole välttämättä lukenut ollenkaan fysiikkaa tai pitkää matematiikkaa lukiossa.
Opiskeluun ei tarvitse hyvää lukiomenestystä kunhan on valmis tekemään töitä opiskelujen eteen. Kaikki asiat aloitetaan kyllä alkeista ja niistä tehdään tarpeeksi tehtäviä. Itse opiskelen fysiikkaa ja olen kyllä huomannut, että 7-8 ällän ylioppilaat saavat useammin hyviä arvosanoja, koska kaikenlaiset opiskelutekniikat ovat hallussa jo lukiosta. Et kysynyt mitään sisäänpääsyn vaikeudesta, joten kuulut varmaan tähän ryhmään? Opiskeluun menee ensimmäisenä vuonna ehkä 40-50 tuntia viikossa. Ohjelmoinnin osaamisesta voisi olla hyötyä, koska ohjelmoinnin peruskurssi on pakollinen kaikilla linjoilla.
Jos matematiikka ja fysiikka kiinnostavat enemmän, voisit opiskella teknillistä fysiikkaa pääaineena ja kemiaa sivuaineena. Kemistit opiskelevat niin paljon kemiaa, että toisin päin se ei kovin helposti onnistu. Toisaalta osa fysiikan opinnoista (itse asiassa kaikki ne ensimmäisen vuoden jälkeiset fysiikan kurssit jotka eivät liity sähköön tai magnetismiin) on aihepiireiltään lähellä kemiaa, niillä lasketaan vain enemmän. Lisäksi tutkinto-ohjelmilla on yhteinen nanotekniikan pääaine DI-tutkinnossa. Kemisteillä on DI-tutkinnossa fysikaalisen kemian pääaine, joka kuulemma vastaa sisällöltään fyysikoiden kandintutkintoon kuuluvia kursseja.
Mielestäni TKK:lla ei ole vaikea löytää kavereita, koska killat järjestävät ensimmäisen vuoden opiskelijoille (ja vanhemmillekin) kaikenlaista toimintaa jossa tutustuu hyvin. En tiedä kemistikillasta, mutta ainakin fyysikkokillan tapahtumista suuri osa on alkoholittomia. Helsingistä Otaniemi eroaa ainakin siinä, että baari-iltojen sijaan pidetään saunailtoja, koska Otaniemessä ei ole baareja.
Opintojen sisällöstä löytyy lisää opinto-oppaista, jotka löytyvät täältä: http://www.tkk.fi/fi/opinnot/perusopinnot/opetusohjelma/opinto-oppaat/- abi-11
SUURkiitos tästä vastauksesta, tässähän tuli jo melkeinpä kaikki oleellinen :)
Niin ja täytyy vielä lisätä, en omista L:än papereita, pikemminkin olen sellanen perus M/E neiti jolla on jonkunverran älliä. Sisäänpääsytilastoja kyllä kyttään niin että silmät kohta pullahtavat ulos. TKK:hon ei mun papereilla pääse, mutta onneks tässä on vielä aikaa harjotella pääsykokeisiin ihan mukavasti.
Mutta niin... Ehkä tuo teknillinen fysiikka on silti hieman liian teoreettista mulle. Oon silti parempi kemiassa, vaikkakin tykkään fysiikasta. Pitää kattoa opinto-oppaista nyt sitte et mitä ois tarjolla... - vaikka
abi-11 kirjoitti:
SUURkiitos tästä vastauksesta, tässähän tuli jo melkeinpä kaikki oleellinen :)
Niin ja täytyy vielä lisätä, en omista L:än papereita, pikemminkin olen sellanen perus M/E neiti jolla on jonkunverran älliä. Sisäänpääsytilastoja kyllä kyttään niin että silmät kohta pullahtavat ulos. TKK:hon ei mun papereilla pääse, mutta onneks tässä on vielä aikaa harjotella pääsykokeisiin ihan mukavasti.
Mutta niin... Ehkä tuo teknillinen fysiikka on silti hieman liian teoreettista mulle. Oon silti parempi kemiassa, vaikkakin tykkään fysiikasta. Pitää kattoa opinto-oppaista nyt sitte et mitä ois tarjolla...Jos et ole ihan superkiinnostunut fysiikasta ja matematiikasta, suosittelisin ennemmin kemiantekniikkaa. Teknillisen fysiikan ja matematiikan perusopinnoissa on kuitenkin haastavammat fysiikan ja matematiikan kurssit, joita en välttämättä huvin vuoksi lähtisi suorittamaan juuri niiden teoreettisuuden vuoksi. Itse luin yhden kurssin tefyllä olevien laajaa matematiikkaa, jonka jälkeen vaihdoin oman koulutusohjelman matematiikkaan, koska koin edellisen liian teoreettiseksi. Seuraava matematiikan kurssi sen sijaan oli paljon ymmärrettävämpää ja käytännönläheisempää. Luonnollisesti tämä riippuu täysin ihmisestä, mutta väittäisin, että jos arvioi laajan peruskurssien olevan turhan teoreettisia eikä ole niistä erityisen kiinnostunut, niin silloin niitä ei todennäköisesti kannata valita.
Kemiassa aloitetaan kemian kurssit ja erilaisten laboratorioharjoitusten teko jo ensimmäisenä vuonna. Jos taas lukee fysiikkaa pääaineena ja ottaisi kemian sivuaineeksi, ei kemiaan pääse tutustumaan alkuvaiheessa yhtä 4 opintopisteen peruskurssia enempää. Lisäksi sivuaineen suuruus TKK:lla on vain 40 op, kun koko tutkinnon laajuus on 300 op. Kemialla sen sijaan jo perusopinnoissa painotus on kemian kursseissa. Itse en kuitenkaan opiskele kummassakaan näistä tutkinto-ohjelmista, joten aivan tarkkaa tietoa minulla ei ole näistä.
Jos olet kiinnostunut muista koulutusohjelmista, jotka liittyisivät kemiaan, suosittelen tutustumaan erityisesti Kemian tekniikan koulun muihin koulutusohjelmiin. Ne ovat biotuotetekniikka ja materiaalitekniikka. Koulun kotisivu on http://chemat.tkk.fi/fi/
Lisää vinkkejä siitä, missä koulutusohjelmissa kemiasta voisi olla hyötyö, saa valintakoelistasta http://dia.fi/media/3977/dia_2011_yhteisvalinnan_piiriin_kuuluvien_yliopistojen_hakukohteet.pdf Myös automaatio- ja systeemitekniikkaan, bioinformaatiotekniikkaan, rakennus- ja rakennetuotantotekniikkaan sekä yhdyskunta- ja ympäristötekniikkaan, voi hakea myös kemian kokeella eikä ainoastaan fysiikan. Tämä antaa hieman osviittaa siitä, että kemia voi olla mukana opinnoissa jollakin tavalla. Esimerkiksi jossakin pääaineessa saatetaan käsitellä asioita, joihin tarvitaan kemiaa. Tällöin on siis mahdollista luoda oma ura painottaen sitä siihen osaan alaa, jossa kemiasta on hyötyä. Tällaista voisi olla esimerkiksi yhdyskunta- ja ympäristötekniikassa, jos valitsee vesi- ja ympäristötekniikan pääaineeksi ja suuntautuu erityisesti vesihuoltoon eli vedenpuhdistukseen, rakenne- ja rakennustuotantotekniikassa rakennusmateriaalien kanssa puuhastelu tai biotuotetekniikassa ehdottomasti ainakin pääaine biologinen kemia ja biomateriaalit. Parhaiten tietoa tutkintojen tarkemmista sisällöistä löytyy selailemalla niiden opinto-oppaita.
Itse voin sanoa opiskeluista TKK:lla, että olen viihtynyt täällä hyvin. En ole huomannut oikeastaan yhtään kilpailuhenkisyyttä täällä vaan pikemminkin laskuharjoituksia ja muita koulutöitä tehdään yhdessä toinen toista auttaen. Ihan jo pelkästään tilastollisista syistä suurin osa TKK:n opiskelijoista ei ole L:n oppilaita, koska pelkästään heistä koulu ei täyttyisi. Kaikesta ei siis tarvitse olla L:ää, jotta täällä pärjäisi. Tietysti alkuvaiheen opintoja helpottaa kovasti, jos omat lähtötiedot ovat hyvät, mutta kyllä opinnoista selviää hyvin, kunhan vain on motivaatiota opiskella omaa alaa.
Itse koin ensimmäisen vuoden opinnot hieman epämotivoivina, koska niissä on niin paljon matematiikkaa, fysiikkaa ja muita peruskursseja, ettei oikein selvinnyt, mitä itse oli opiskelemassa. Tämä kuitenkin helpotti toisen ja kolmannen vuoden aikana, jolloin pääsi opiskelemaan enemmän oman alan kursseja. Kemiassa kuitenkin on jo ensimmäisenä vuonna paljon kemian kursseja, joten siellä niitä luetaan jo ensimmäisenä vuonna enemmän. Lisäksi kiitos lukuisten laboratorioharjoitusten kemian opiskelijoiden on erityisen helppoa tutustua omiin opiskelutovereihinsa. Myös muissakin koulutusohjelmissa kiltatoiminta on todella aktiivista ja itse en ainakaan kokenut vaikeuksia kavereiden saannissa, vaikka en ketään entuudestaan tuntenut. Koska olin uudella paikkakunnalla koin sen erityisen hyväksi, että alussa oli todella paljon järjestettyä ohjelmaa uusille opiskelijoille. Siten ei päässyt tulemaan liikaa tyhjää aikaa, jolloin ei olisi ollut mitään tekemistä. Alussa kannattaa osallistua aktiivisesti mukaan, koska silloin tutustuminen on helpointa kaikkien ollessa uusia. Ei kannata myöskään pelätä, että kaikki vaan juo ihan sikana siellä eikä se oo yhtään kivaa selvin päin. Minkään tapahtuman ideana ei ole vain päästä juomaan alkoholia vaan, vaikka alkoholin juonti olisi sallittua, on tapahtuman pääidea jokin muu, kuten esimerksi yhteinen pelien pelailu tai muuta vastaavaa. Niissä on siis hyvin tekemistä myös selville. - vaikka
vaikka kirjoitti:
Jos et ole ihan superkiinnostunut fysiikasta ja matematiikasta, suosittelisin ennemmin kemiantekniikkaa. Teknillisen fysiikan ja matematiikan perusopinnoissa on kuitenkin haastavammat fysiikan ja matematiikan kurssit, joita en välttämättä huvin vuoksi lähtisi suorittamaan juuri niiden teoreettisuuden vuoksi. Itse luin yhden kurssin tefyllä olevien laajaa matematiikkaa, jonka jälkeen vaihdoin oman koulutusohjelman matematiikkaan, koska koin edellisen liian teoreettiseksi. Seuraava matematiikan kurssi sen sijaan oli paljon ymmärrettävämpää ja käytännönläheisempää. Luonnollisesti tämä riippuu täysin ihmisestä, mutta väittäisin, että jos arvioi laajan peruskurssien olevan turhan teoreettisia eikä ole niistä erityisen kiinnostunut, niin silloin niitä ei todennäköisesti kannata valita.
Kemiassa aloitetaan kemian kurssit ja erilaisten laboratorioharjoitusten teko jo ensimmäisenä vuonna. Jos taas lukee fysiikkaa pääaineena ja ottaisi kemian sivuaineeksi, ei kemiaan pääse tutustumaan alkuvaiheessa yhtä 4 opintopisteen peruskurssia enempää. Lisäksi sivuaineen suuruus TKK:lla on vain 40 op, kun koko tutkinnon laajuus on 300 op. Kemialla sen sijaan jo perusopinnoissa painotus on kemian kursseissa. Itse en kuitenkaan opiskele kummassakaan näistä tutkinto-ohjelmista, joten aivan tarkkaa tietoa minulla ei ole näistä.
Jos olet kiinnostunut muista koulutusohjelmista, jotka liittyisivät kemiaan, suosittelen tutustumaan erityisesti Kemian tekniikan koulun muihin koulutusohjelmiin. Ne ovat biotuotetekniikka ja materiaalitekniikka. Koulun kotisivu on http://chemat.tkk.fi/fi/
Lisää vinkkejä siitä, missä koulutusohjelmissa kemiasta voisi olla hyötyö, saa valintakoelistasta http://dia.fi/media/3977/dia_2011_yhteisvalinnan_piiriin_kuuluvien_yliopistojen_hakukohteet.pdf Myös automaatio- ja systeemitekniikkaan, bioinformaatiotekniikkaan, rakennus- ja rakennetuotantotekniikkaan sekä yhdyskunta- ja ympäristötekniikkaan, voi hakea myös kemian kokeella eikä ainoastaan fysiikan. Tämä antaa hieman osviittaa siitä, että kemia voi olla mukana opinnoissa jollakin tavalla. Esimerkiksi jossakin pääaineessa saatetaan käsitellä asioita, joihin tarvitaan kemiaa. Tällöin on siis mahdollista luoda oma ura painottaen sitä siihen osaan alaa, jossa kemiasta on hyötyä. Tällaista voisi olla esimerkiksi yhdyskunta- ja ympäristötekniikassa, jos valitsee vesi- ja ympäristötekniikan pääaineeksi ja suuntautuu erityisesti vesihuoltoon eli vedenpuhdistukseen, rakenne- ja rakennustuotantotekniikassa rakennusmateriaalien kanssa puuhastelu tai biotuotetekniikassa ehdottomasti ainakin pääaine biologinen kemia ja biomateriaalit. Parhaiten tietoa tutkintojen tarkemmista sisällöistä löytyy selailemalla niiden opinto-oppaita.
Itse voin sanoa opiskeluista TKK:lla, että olen viihtynyt täällä hyvin. En ole huomannut oikeastaan yhtään kilpailuhenkisyyttä täällä vaan pikemminkin laskuharjoituksia ja muita koulutöitä tehdään yhdessä toinen toista auttaen. Ihan jo pelkästään tilastollisista syistä suurin osa TKK:n opiskelijoista ei ole L:n oppilaita, koska pelkästään heistä koulu ei täyttyisi. Kaikesta ei siis tarvitse olla L:ää, jotta täällä pärjäisi. Tietysti alkuvaiheen opintoja helpottaa kovasti, jos omat lähtötiedot ovat hyvät, mutta kyllä opinnoista selviää hyvin, kunhan vain on motivaatiota opiskella omaa alaa.
Itse koin ensimmäisen vuoden opinnot hieman epämotivoivina, koska niissä on niin paljon matematiikkaa, fysiikkaa ja muita peruskursseja, ettei oikein selvinnyt, mitä itse oli opiskelemassa. Tämä kuitenkin helpotti toisen ja kolmannen vuoden aikana, jolloin pääsi opiskelemaan enemmän oman alan kursseja. Kemiassa kuitenkin on jo ensimmäisenä vuonna paljon kemian kursseja, joten siellä niitä luetaan jo ensimmäisenä vuonna enemmän. Lisäksi kiitos lukuisten laboratorioharjoitusten kemian opiskelijoiden on erityisen helppoa tutustua omiin opiskelutovereihinsa. Myös muissakin koulutusohjelmissa kiltatoiminta on todella aktiivista ja itse en ainakaan kokenut vaikeuksia kavereiden saannissa, vaikka en ketään entuudestaan tuntenut. Koska olin uudella paikkakunnalla koin sen erityisen hyväksi, että alussa oli todella paljon järjestettyä ohjelmaa uusille opiskelijoille. Siten ei päässyt tulemaan liikaa tyhjää aikaa, jolloin ei olisi ollut mitään tekemistä. Alussa kannattaa osallistua aktiivisesti mukaan, koska silloin tutustuminen on helpointa kaikkien ollessa uusia. Ei kannata myöskään pelätä, että kaikki vaan juo ihan sikana siellä eikä se oo yhtään kivaa selvin päin. Minkään tapahtuman ideana ei ole vain päästä juomaan alkoholia vaan, vaikka alkoholin juonti olisi sallittua, on tapahtuman pääidea jokin muu, kuten esimerksi yhteinen pelien pelailu tai muuta vastaavaa. Niissä on siis hyvin tekemistä myös selville.Lohdutuksen sanana koulutusohjelman valinnan vaikeudesta voin kertoa, että lähes kaikilla on vastaavia ongelmia. Valinnasta ei onneksi tarvitse olla 100 prosenttisen varma, koska jos opiskellessa huomaa, että jokin toinen ohjelma olisikin parempi, voi seuraavana vuonna hakea siihen. Ohjelmaa vaihtaessa hyväksytään yleensä suuri osa aiemmin suoritetuista kursseista korvaamaan uuden ohjelman vastaavat kurssit. Tällaisia kursseja ovat etenkin matematiikan, fysiikan, kemian ja ohjelmoinnin kurssit.
- Femminischti
"Helsingistä Otaniemi eroaa ainakin siinä, että baari-iltojen sijaan pidetään saunailtoja, koska Otaniemessä ei ole baareja."
Saunovatko siis naisetkin miespoppoossa? Vai jätetäänkö naiset vain pois näistä riennoista? - PK
Femminischti kirjoitti:
"Helsingistä Otaniemi eroaa ainakin siinä, että baari-iltojen sijaan pidetään saunailtoja, koska Otaniemessä ei ole baareja."
Saunovatko siis naisetkin miespoppoossa? Vai jätetäänkö naiset vain pois näistä riennoista?Saunovat samassa porukassa. Halutessaan voi mennä erikseen naisten saunaan. Näin siis Kemistikillassa.
- hgfhfdffdh
vaikka kirjoitti:
Lohdutuksen sanana koulutusohjelman valinnan vaikeudesta voin kertoa, että lähes kaikilla on vastaavia ongelmia. Valinnasta ei onneksi tarvitse olla 100 prosenttisen varma, koska jos opiskellessa huomaa, että jokin toinen ohjelma olisikin parempi, voi seuraavana vuonna hakea siihen. Ohjelmaa vaihtaessa hyväksytään yleensä suuri osa aiemmin suoritetuista kursseista korvaamaan uuden ohjelman vastaavat kurssit. Tällaisia kursseja ovat etenkin matematiikan, fysiikan, kemian ja ohjelmoinnin kurssit.
TKK:lla on seitsemää erilaista matematiikan peruskurssia (L, P, K, C, S, KP, BTT) ja neljää erilaista fysiikan peruskurssia. Tutkinto-ohjelma määrää sen, mitä niistä opiskellaan. Edelliset suoritukset eivät yleensä ole hyväksiluettavissa jos uudessa tutkinto-ohjelmassa vaaditaan muun tyyppisiä peruskursseja.
- lpskjne
hgfhfdffdh kirjoitti:
TKK:lla on seitsemää erilaista matematiikan peruskurssia (L, P, K, C, S, KP, BTT) ja neljää erilaista fysiikan peruskurssia. Tutkinto-ohjelma määrää sen, mitä niistä opiskellaan. Edelliset suoritukset eivät yleensä ole hyväksiluettavissa jos uudessa tutkinto-ohjelmassa vaaditaan muun tyyppisiä peruskursseja.
Kyllä ainakin kaikilla tutkinto-ohjelmia vaihtaneilla kavereillani on matikan kurssit hyväksytty uuteen tutkinto-ohjelmaan, vaikka matikan kurssien kirjain olisikin vaihtunut. Se voi olla eri asia, jos vaihtaa teknilliseen fysiikkaan ja matematiikkaan, mutta muuten olen ymmäränyt kurssien korvaamisen onnistuvan varsin hyvin. Tietysti varmimman tiedon saa kysymällä suoraan opinto-ohjelman opintosuunnittelijalta. Tiedätkö, että on olemassa myös matematiikan V-kurssit, jotka käyvät kaikkien muiden tutkinto-ohjelmien paitsi tefyn lukijoille? https://noppa.tkk.fi/noppa/kurssi/mat-1.1710/esite
Ne kurssit, jotka eivät sisälly uuden tutkinto-ohkelman moduuleihin, saa aina hyväksyttyä ainakin vapaavalinaisten kurssien osuuteen. TKK:lla vapaavalintaisia kursseja täytyy lukea kandivaiheessa vähintään 10 op ja maisterivaiheessa 20 op.
- Balbooa
Aika yläkanttiin arvioitu tuo 40-50h/vk, itselläni ensimmäinen vuosi menossa ja maksimissaan on tullut opiskeltua ehkä 30h/vk, tällä hetkellä lähempänä 15h/vk. Opintopisteitä pitäisi tulla se vajaa 60 ekalta vuodelta, mutta toisaalta vitoset on kyllä aika vähissä.
- 636456354654654
Voihan niihin opintoihin käyttää vaikka nolla tuntia viikossa. Minulla meni ensimmäisen vuoden syksyllä joka viikko yli 50 tuntia ja kavereilla saman verran. Parhaimmillaan meni 70 tuntia.
- PK
1. Kannattaa mielestäni. Hyvin löytyy töitä kunhan hankkii työkokemusta jo opiskelujen aikana. Kesätöitä on mielestäni taas hyvin tarjolla.
2. Itse olen E:n oppilas M:lläkin pärjää. No eipä sentään, tärkeintä on, että on hyvä matematiikassa ja kemiassa (E riittää taas hyvin, vaikka en oikein kyllä luota noiden yo-arvosanojen verrannollisuuteen) Pääasia että älliä riittää. :)
3. Raskasta ja teoreettista. Sujuu kuitenkin kunhan saa opiskelutekniikan ja rutiinit kuntoon.
4. Sosiaalinen ilmapiiri. En ole havainnut mitään epätervettä kilpailuhenkisyyttä..?
5. TKK:lla opintoihin sisältyy paljon enemmän insinööritieteitä kuin yliopistolla. Esim prosessipuolta ei yliopistolla opeteta mielestäni lainkaan.
6. Biotuotetekniikkaa, materiaalitekniikkaa, bioinformatiikkaa... - haike
onko mahdollista opiskella kemiantekniikkaa lukion lyhyellä matikalla? yhtäkään pitkän kurssia en käynyt kun ei lukion alussa pitkä matikka kiinnostanut, vaikka matikassa ihan hyvä olenkin.
- 11+7
pieni mahdollisuus on lyhyen matikan lukijalle. Tälläisiä tapauksia sanotaan muistaakseni kukkasiksi ja aina asiasta ei tahdo löytyä tietoa hakuohjeista, joten melkein on pakko ottaa tkk:lle yhteyttä ja kysyä sieltä.
vuosittain tkk:lle otettiin ennen n. 10 kukkasta vuosittain ja varmaan siitä joku on myös kemiantekniikkaan päätynyt. valinta perustuu tällöin muistaakseni vain lukiotodistukseen eli ei ole mitään varsinaista pääsykoetta vaan ihan paperihaku.
kaikki kemiantekniikan pääaineet eivät ole kovinkaan matemaattispainotteisia, joten lyhyellä ne selvittää, mutta osa on ja samoin pakollinen matikka ja fysiikka voi olla todella vaikeaa lyhyen matikan lukijalle.
- riinas84
PK listasi mielestäni hyvin ytimekkäitä vastauksia kysymyksiisi. Itse en ole opiskellut TKK:lla, vaan Lappeenrannassa kemiantekniikkaa. Joitain lisäyksiä vielä:
1. Jo opiskelujen aikana kannattaa tosiaan hankkia työkokemusta ja pyrkiä tutustumaan ihmisiin, joiden kautta sitten työnhaku voi olla sujuvampaa (DI-työn aikana viimeistään). Ulkomailla suomalaisten osaamista pääsääntöisesti arvostetaan, joten se on myös vaihtoehto.
2. Älli riittää eivätkä ne ylioppilaskirjoitusten arvosanat ole mikään absoluuttinen mittari. :)
3. Jos olet ollut ahkera opiskelija jo lukiossa, niin ei sinulla hätää ole yliopistossakaan, vaikka siellä hieman enemmän pitääkin skarpata.
4. -
5. DI:t ovat insinöörejä kuitenkin. Opinnot ovat huomattavasti enemmän insinööritieteisiin (mm. prosessisuunnittelu ja erilaiset mittaustekniikat) perustuvia teknillisessä yliopistossa. Kemistit harvoin siirtyvät laboratoriomittakaavaa pidemmälle, sillä varsinaisten teollisten prosessien kehitys on DI:n tehtävä. Esim. kemisti voisi kehittää lääkeaineen, mutta DI kehittäisi sen tien eli prosessin, jolla lääkettä valmistetaan. Yleisesti ottaen DI:t työllistyvät paremmin kuin maisterit.
6. -
Liittyen haike:n kysymykseen: kyllä lyhyelläkin matikalla pärjää, joten hakupapereita vaan menemään. - 2+7
1. Kannattaako kemiantekniikka? Löytyykö töitä?
entisenä kemiantekniikan opiskelijana sanoisin, että opetus on erittäin laadukasta. laadukkaampaa linjaa saa otaniemestä hakemalla hakea tai ylipäätänsä muualta suomesta. mutta kannattaako, niin sanoisin, että ei kannata. kukaan ei arvosta kemiantekniikkaa!
osalle löytyy töitä ja osalle ei löydy. monet siirtyy pikkuhiljaa muihin tehtäviin. töiden saaminen on kuitenkin vaikeampaa kuin moni antaa ymmärtää. muut asiat rupeavat kiinnostamaan useita jossakin vaiheessa enemmän.
2. Onko oltava L:än oppilas vai riittääkö jos on vähän älliä?
ei tarvitse olla L:n ylioppilas päästäkseen sisään. pisterajat ovat mielestäni laskeneet aika paljon kymmenessä vuodessa. joukossa on kuitenkin aina muutama nobelkemistin tasoinen kaveri, joten kyllä siinä helposti itsensä tyhmäksi tuntee.
3. Noin yleisesti, kuinka raskaat nuo DI-opiskelut on?
DI-opiskelu on todella raskasta, jos yrität tehdä kaiken itse ja ymmärtää myös kaiken. kemiantekniikan opetus on myös monia muita linjoja vaativampaa, mikä välillä laskee motivaatiota. joillakin osastoilla opetus loppuu jo huhtikuun alussa kun kemiantekniikassa painetaan vielä toukokuun alussa ja siihen sitten tenttiviikko päälle. Opiskelussa on tärkeää löytää kavereita, joidenka kanssa voi yhdessä opiskella ja jakaa tehtäviä, jolloin työmäärä vähenee. Kannattaa myös optimoida, tämä kurssi kiinnostaa --> käytän aikani tähän, toinen kurssi joka ei kiinnosta menkööt sitten puolivaloilla, riittää että pääsee vaan läpi.
DI-koulussa 50-60op:ta vuodessa on hyvä tahti, käytännössä ei edes ole realistista haaveilla yli 100op vuosisuoritusta, johon helposti yliopistolla ja kauppakorkeakoulussa pääsee.
DI koulusta valmistuu nopeimmillaan n.3-3,5 vuodessa, kun taas vastaavasti yliopistosta ja kauppakorkeakoulusta määrätietoiset valmistuvat 2 vuodessa. silti kaikissa opintojen laajuus on se sama 300op. Di koulutukseen vaan kuuluu niin paljon harjoituksia ja tehtäviä, jotka vievät aikaa ja hermot. kursseista annetaan myös vähemmän opintopisteitä, jolloin kursseja joutuu käymään enemmän.
4. Onko TKK:lla niin kilpailuhenkistä ja vaikeeta tehä tuttavuutta ku kaikki väittää?
ei ole kilpailuhenkistä. eihän toi porukka kaikken sosiaalisinta tietenkään ole, joten kyllä siinä helposti ulkopuoliseksi saattaa jäädä. monesti syntyy noita kuppikuntia, jossa pääaineopiskelijat ovat kavereita keskenään ja sivuaineopiskelijat saattavat helposti joillakin kursseilla jäädä ulkopuoliseksi.
5. Kemiaa voi opiskella ihan pääaineena yliopistossa- miten tutkinto eroaa kemiantekniikan DI:n tutkinnosta? Ja miten näkyy työelämässä?
noita kemiantekniikan varsinaisia pääaineita ei opeteta yliopistossa ollenkaan, ovat siten ihan eri juttuja ja työllistyvät ihan muualle kuin yliopiston kemistit. humanistinen kemia taas on samaa kuin yliopistossakin, mutta opinnoissa on tekninen kokonaisuus eli matikkaa ja fysiikkaa ja ripaus kemiantekniikkaa. valmistuvat lähinnä tutkimukseen.
6. Mitähän muuta vois opiskella TKK:lla jos kemia kiinnostaa, mut myös fysiikka ja matikka? Huom. Kemiaa pitäis kyllä jossain muodossa olla...
täytyy sanoa, että kemian/kemiantekniikan osasto on se ainoa jos haluat kemiaa opiskella, muualla homma on sitte jotain muuta kuin kemiaa, vaikka niissä jonkinlainen yhtymäkohta kemiaan olisikin. kemian lukeminen sivuaineeksi joltain muulta osastolta on lähes mahdotonta esitietovaatimusten takia ja muutenkin usein järjetön yhdistelmä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Tyttäreni kuoli lihavuusleikkaukseen.
Miettikää kuiten 2 kertaa, ennenkuin menette lihavuusleikkaukseen.3217635Viiimeinen viesti
Sinulle neiti ristiriita vai mikä nimesi sitten ikinä onkaan. Mulle alkaa riittää tää sekoilu. Oot leikkiny mun tunteill662176- 1771856
epäonnen perjantain rikos yritys
onpa epäselvä kuva, tuolla laadullako keskustaa tarkkaillaan lego hahmotkin selvempiä161392- 1121287
Yllätyspaukku! Vappu Pimiä rikkoi vaikean rajapyykin yllättävässä bisneksessä: "Nyt hymyilyttää...!"
Wau, onnea, Vappu Pimiä, upea suoritus! PS. Pimiä tänään televisiossa, ohjelmatietojen mukaan hän on Puoli seiskassa vie91261Suomessa ei ole järkeä tarjota terveyspalveluita joka kolkassa
- Suomen väestötiheys 1.1.2022 oli 18,3 asukasta maaneliökilometriä kohden. - Uudenmaan maakunnassa asuu keskimäärin 181701231RÖTÖSHERRAT KIIKKIIN PUOLANGALLA.
Puolankalaisilla tehtävä ryhmäkanne itsensä yleintäneistä rötöstelijöista, sekä maksattaa kunnan maksama tyhmän koplan j571186Kirjoitin sinulle koska
tunnen sinua kohtaan niin paljon. Sydäntäni särkee, kun kätken ihastumisen, kaipauksen, sinua kohtaan tuntemani lämmön j411081Martina pääsee upeisiin häihin
Miltäs se tuntuu kateellisista. Anni Uusivirta on Martinan kavereita.2901029