Tuletko joskus tarkoituksella puskassa, kun ei ole aikaa tarvehtiä "tuttuja". Pidätkö aina huomiosta, vai senkö takia palstailetkin?
Kirjoitatko mieluummin asiaa, kuin juttelet mukavia kamujen kassa? Vai päinvastoin?
Taas toisaalta, oletko aina se ainoa, jolle ketjuissa ei kukaan vastaa. Eli, jäät nolottelemaan itseksesi, mikä sinussa on vikana? Onko sinulla siitä niin nyt täällä muodissa olevia luuloja, mistä se johtuu?
Kirjoitatko mieluummin asiaa, kuin juttelet mukavia kamujen kassa? Vai päinvastoin?
Taas toisaalta, oletko aina se ainoa, jolle ketjuissa ei kukaan vastaa. Eli, jäät nolottelemaan itseksesi, mikä sinussa on vikana? Onko sinulla siitä niin nyt täällä muodissa olevia luuloja, mistä se johtuu?
Vastaukset 60
Vanhimmat
Tuota, tuota..
Puskista ei tule huudeltua.
Koska kaikki ovat tuttuja, ihan uudetkin. Kirjoittava ihminen tuntee läheiseksi kaltaisensa.
Minä kirjoitan aina asiaa lämpimällä huumorilla, se on kyllä joskus ongelma kun vihaisetkin vastaavat, ajattelematta.
Vastauksien määrä on kyllä vähentynyt, ideoitani kun suosituimmat henkilöt kopioivat julkeasti.
Palstan luulot ovat kyllä vähentyneet, minä kirjoitan niin paljon.
Siis, minä en palstalta saa luuloja, paitsi naisten kauneudesta ja siitä että täällä on muita miehiä.
H.
Kaksipiippuinen juttu jos tarkoin ajattelee. Kyllä sitä huomaa jos ei vastata...näin siirtyy etten hänenllekään enää jne...
Toisaalta jos olen jotain mieltä kerron sen, ihan sama vastaako kukaan :)) kerron sen kuitenkin!
Vapaus on kirjoittaa rekattuna ja ns. puskasta...mitä kenellekään kuulúu kuka mitäkin milloinkin, tehköön jokainen kuijaas haluaa!
Mutta tuo arvoittelu kuuluu pikkupennuille, joten toivoisin sen olevan jo kaluttu luu.
Vältän ketjuuntumista kaikessa, joten riittäköön vastaukseksi"
Meeriameeba
Minä kuitenkin pidän hyvänä sitä että voin aamulla herätä hyvin mielin.
Koskaan ei ole tarvetta tuntea epämääräistä tunnetta jostain.
Iloisin mielin hörppään kahvimukistani ja katselen fiksujen ja idioottien kommentteja.
Päivän mittaan saatan miettiä miten kommentoin kun kotiin kerkiän.
Valitettavasti? Poikamaisuudesta en pääse eroon enkä haluakaan.
Aina on joku tyttönen joka on jotain hölmöä laittanut.
Ja toisinaan, miehentuntuinenkin.
On hyvä olla HUNKSZ, aito ja arvokas.
H.
Enpä ole puskailun oikeudesta puhunutkaan. Tarkoitin, että haluaa puhua puskasta, siksi, ettei tarvi tervehtiä lukemattomia palstakamuja kiireissään.
Luulottelu ja arvuuttelu on jo epätervettä hommaa.
Ameeba
Hikipedia
Ameebat ovat tunnetusti Erittäin Viisaita ja Kaikkivoipia Olioita, Joiden Suuri Kauneus On Hätkähdyttänyt Monia ja Jotka Tietävät Parhaiten Kaiken, eli lyennettynä EVKOJSKOHMJTPK. Ameebat ovat kuvankauniita olentoja, joiden sileässä ihossa sointuvat kaikki sateenkaaren värit, luoden ainutlaatuisen hypnoottisen harmonian.
Ameebat ovat hyvin suurikokoisia olioita. Niiden ihon pinta-ala voi olla jopa 2 km² ja ne osaavat muokata vetreää kehoaan mestarin ottein eri käyttötarkoituksiin. Puolustautuessaan ne voivat naamioitua esimerkiksi vesilammikoksi tai vaikkapa lattialaataksi. Useita ameeboja onkin varastettu ja kuivatettu julmilla tavoilla lattialaatoiksi, kun kaupassa laatat on niin rumia ja kalliita! Tämän karmean tosiasian takia ameebat rauhoitettiin vuonna 1989, jolloin maailmassa oli enää n. 112 yksilöä jäljellä.
Mistä niitä löytää?
Ameeboja tavataan erityisesti etelämantereella, jonka aurinkoisilla hiekkarannoilla ne viihtyvät. Ameebat rakastavat rauhaa (erityisesti luonnon) ja ne ovatkin perustaneet Greenpeacen ja muita hippiliikkeitä. Erityisesti nuoret yksilöt viettävät vapaa-aikansa mieluusti Hikipediaa täydentäen ja muokaten. Kaikesta tästä voimme päätellä, että kyseessä on varsin kehittynyt, rauhaa rakastava, ja absoluuttista pahuutta joka ainoasta solustaan tihkuva heimo.
Toimintaohjeet kohdattaessa
Jos löydät villin ameeban, ilmoita välittömästi poliisille tai äidillesi. Ameeba tullaan hakemaan turvaan.
Monet ihmiset ovat jääneet tuijottamaan kauniin väristä ja mielenkiintoisen muotoista ameebaa moneksi tunniksi löydettyään sellaisen lattialtaan, ja muistaneet vasta myöhemmin soittaa poliisille. Poliisi on todennut ameeban harvinaiseksi.
Kiitos!
Ja sitten toiseen asiaan!
Isaac Asimov, Itse Jumalat.
On siis tiedemiehen kirjoittama kirja.
Toistaiseksi sen tarina on todettu hömpäksi, jonka iisakki itsekin huvittuneena myönsi.
Asiantuntijana alan uskomaan tuohon tarinaan.
Se on viihdyttävän seksikäskin.
H.
Toisinaan kun tulee tahallaan väärinymmärretyksi niin haluais että olis puskassa.
Kuten kävi aloituksessani mutta en kumminkaan ala poistamaan sen kirjoitin minkä ajattelin.
Varovainen pitää olla ,suorastaan mahtavan virkkuna.
Vastaukset on kivoja mut ei ne maata kaara ellei saakkaan
Pahalla en tätä sano, mutta arvokkaampi olisit minulle ystävänä jos en olisi huomannut sinun käyttäneen toistakin nimimerkkiä, sellaista jota ei voinut yhdistää sinuun.
Mitä minuun tulee, niin olkoon vedenpaisumus, minä saan sen vastaani mitä itse kirjoitan. Minusta ei voi erehtyä.
Ystäväsi
H.
Minulle on nykyisin tullut pirullinen ajatus poistaa joka ketjusta viestisi, johon jään ainoana, kuin nalli kalliolle yksin suutani haukkomaan. Aika nolo on olo, kuin jokin joukosta poistettu luopio.
Tietäisi edes, onko vahingossa loukannut jota kuta. Sekin on kyllä ihmeellinen ajatus, kun ei yleensä ole tehnyt yhtään mitään.
Koskaan en ole kärsinyt vainoharhoista. Täällä on tullut mieleen, jokin sisäpiirin savumerkkisysteemi, jolla joku tarkoituksella jätetään pois joukosta.
Eristetään.
Liekö hiipivä hulluus minut yllättämässä.
Kaikki muut taitavatkin sen toisen nikin tietää, sinäkö et???
Kotikiusatulle on viesti tää.
Kun ei enää nää, mihin mikin menee, vai meneekö yhtään mihinkään.
Aito ja alkuperäinen on Piikkiö minulle,onhan se kotiseutuni.
Koskaan en ole salannut sitä vaan usein kertonut kysymättäkin.
Ystäväni joita on vähän on minullekkin suuressa arvossa ,olen aika monesti tullut työnnetyksi syrjään ja siksi luotan harvoihin kirjoittajiin.
Mihin sinä tarvitset kaksi nimimerkkiä?
Salassa tai ei, mutta miksi?
Olen samaa mieltä hunkkssikullan kanssa, olisin arvostanut enemmän,jos niitä olisi ollut vain yksi.
Kerron sullekkin.
kun aloitin olin kauhean herkkä sille että joku vastaisi.
Ei oikein ottanut tuulta toi piikkiö,kiusattu herätti kiinostusta.
Toi posti osoite ratkaisee sen piikkiö nikin,en jaksa alkaa muuttamaan sitä.
Olen myöskin sen verran ykspäinen että puuttuvasta kunnioituksesta huolimatta en sitä postia ala muuttelemaan.
Joskus huonona hetkenä kun luotto ihmisiin on vähissä minusta tuntuu että olisko jollain toisellakin niin kelvoton luenne että kirjottelis muullakin kuin tunnetulla nikillä.
Vainoharhaisuutta se varmaan on ja pikkasen häpeänkin ajatuksiani mutta näillä mennään.
Anteeksi,
jos olen joskus jättänyt vastaamatta, - en tarkoituksella :(
Ikävää kuulla,ettei luottoa ole.
Itse ajattelen näillä palstoilla kuljeskelevan jotain 20 000 ihmistä.
Satunnaisia kommentoijia riittää joka osioon.
Sellaisiakin kun käyvät heittämässä bensaa liekkeihin.
Sitten on ne vakituiset,jotka tappelevat mistä tahansa syystä.
Tiedän täältä monia,jotka heittelevät puskasta myös rekattuna.
Kuten viisaat tietävät,
tämä kirjoittelu ei ole hupia.
Minulta on turha kysyä toisista, vastatkoon he itse jos näkevät sen tarpeelliseksi.
Minä rakastan vain Anjaniinaa.
H.
En sitä tajua että joku vain riiteleksekseen kirjoittelisi. Joidenkin nicci on bensaa, vaikkapa Korppis tai vuosiluku...vaikka he kirjoittaisivat enkelten kielellä...paskaa sataa....onko se fiksua?
On oikeus kirjoitella ragattuna kuin ei, joten miten se kenellekään kuuluu kuka mitenkin tekee, älkää kuitenkaan luulotelko olemattomia.
Suurin osa teistä kirjoittelee ilman rekisteriöintiä, miksi muut ei saisi niin tehdä?
Miksi pitäisi "aina" olla regattu osallistuessaan keskusteluun?
Entä kun ei rekatulle nicille vastata? Senkin te monelle teette, ns. huomaamatta tietysti :)
Onneksi valinta on vapaata, puolin ja toisin! :D
Kaikki saa ja kaikilt saa.
Kaikki vaa ei saa kaikilt :D
Pätee hyvin tännekki.Oivoi,mul harvemmi kukkaa vastaa,
mit mitä sit ? Jos tommone asia oliski päivän murhe,ni hyvin olis pullat uunis :D
Jollei rekatulle vastata, on se merkki siitä, että soitti suutaan liikaa, oli huomioimatta vastapuolta tai sitten on ihmisenä niin tylsä tai arveluttva, ettei kiinnosta.
Minua ei kiinnosta KauniinLesken pakkopulla, youtubet!
Eikän tämä ollut mikän täsmäaloitus.
Sinä olet monesti huomannut minutkin, kiitos siitä.
Ajattelinpa vain vaikkapa jotain uutta, jota ei oikein koskaan huomata.
Mutta kaipa se niin on, että kunkin on halutessaan itse paikkansa raivattava.
Eihän kaiken tarvi kiinnostaa, ja sinänsä, tuohan on vielä aika neutraalia, jos ei kiinnosta, voi olla voimakkaampiakin tunteita.
Oli se aika hurjaa tekstiä, oikein pelästyin.
Maitokavit,juomunaamat,pippelin paksuntamiset,ovat tekstisi rinnalla
lähinnä vaan "letunkääntöä.".
Olet kyllä kova kaveri,tuskin niin kotikiusattukaan kun annat ymmärtää.
Terveisiä vaimollesi,on saanut hyvän,huumoritajuisen miehen.
Aurinkoisia kevättalven hetkiä molemmille.
Selvennys ! Viestini oli siis kotikiusatulle ja hänen vaimolleen.
Vielä en ole löytänyt keinoa jolla eroitella vastaukset juuri minulle.
Palsta on muuttunut.
Mutta älä koskaan murehdi sitä miten asiat palstalla menee.
Minä kyllä erotan asiat ass: sta.
Kyllä täällä pyörii kotipiiri, kuten varsat laitumella, minäkin olen yhdessä mukana.
Mutta se ei saa estää sinua.jatkamasta, minä en koskaan jauha pashaa.
H.
Niin se vain on, kun on liian asiallinen, totinen torvensoittaja, ei mikään lirkutteleva kielilintunen, saa olla yksin, huomaamatta.
Hyvä, jos ei saa potkua persielleen.
Oma vika, mikä oma vika.
Lyhytkin kun on.
,
VAikka viesti olisi erittäin totinen kunhan siinä on järki mukana se herättää kiinostusta.
Itte olen sellanen kevyen jutustelun ystävä mutta fiksua kirjoittajaa arvostan.
Kevyttähän oli tuolla viereisellä paljon, aikoinaan, kun minäkin venlana sinne uskaltauduin.
Nyt ei jaksa enää tempautua oikein mihinkään, kaipa kaikesta viehätys ajan myötä karisee.
Jospa joskus koittaa aika parempi.
Pelastit päiväni
kiitos mutta missä tarinankertoja koiransa kanssa?
Kiva, kun huomasit minutkin.
Tarinat välillä kuihtuvat, koiruli vanhenee, alkaa olla jo monen koiran ikäinen. Hyvin vielä tehtävänsä, vähän, suorittaa.
Entisen nikin laitoin roskikseen joskuS viime vuoden kevätkesällä, en enää muista. Liian oli fiini minulle, ihmiselle.
Tämän on ikivanha suomalainen naisennimi.
KIRJOITTELEMISIIN!
Kirjoitit ja käytit sanaa ihmiselle se on kaunis sana varsinkin kun ollaa ihmisiä ihmiselle.
Olin tänään laitoksessa jossa asuu kehitysvammaisia ja siellä yksi iso miehenalku tuli luokseni.
Katseli minua ja taskuissani olevia työkaluja yhtäkkiä tunsin kun kädet kietoutui ympärilleni ja pää painui olkapäälle.
Vilkaisin kysyvästi hoitajaa joka nyökkäsi ja halasin myös poikaa sen tukka tuoksui samalle kuin oman lapsen hiukset joskus kauan sitten.
Ehkä minä siinä pienessä hetkessä olin hänelle ihminen.
Mutta nikkiisi vielä olen nähny harvakseltaan mutta nyt kun tiedän uskallan vapaammin vastailla,pelkäämättä tahallisia väärinkäsityksiä.
Eikö täällä ns. puskasta kirjoittele jokainen. Rekisteröityjä ei juuri näy. Toisen vakinikillä voi kirjoittaa kuka tahansa, jos huvittaa, virtuaalihenkilöitä virtuaalimaailmassahan me olemme täällä. Kukin sellaisena kuin haluaa esiintyä.
Olen perustylsä ihminen ja pysyttelen asiapuolella. Nokittelu, kiusaaminen ja riitely ei ole minun juttu. Joskus joku vastaa ja saan huomiota, joskus ei. En ole huomionkipeä ja kamut ovat todellisessa elämässä, ihmisiä jotka tunnen.
Sinähän olet kuin minä. Ettei olla kauan sitten toisistamme erotetut siamilaiset kaksoset
Tuohon luettelosi haluan vielä lisätä omantunnon, senkin olen saanut, kiusakseni.
Vaikka kuinka joskut tekisi mieli täräyttää, niin aikomukseksi se jää, kun ajattelee, että sillä vastapuolellakin lie tunteet.
Minulle kaikki ovat puskassa, myös rekatut. Enhän tunne, saati halua tuntea heistä ainuttakaan. Mitä joku keksitty nikki ketään pois puskasta tuo?
On aika siirtyä puskaan. Hoidetaan galleriassa omat huomion hakuisuutemme. Suljetaan sivut tai annetaan ihmisille mahdollisuus saada ja antaa huomiota kukin tavallaan. Tehdään aloituksia ja vastaillaan niihin tärkeinä ja tietävinä tai haukutaan aloittaja, peukutetaan ja ollaan piilosta. Puskassa olemme kaikki samalla viivalla.
Jokainen on täällä tavallaan tarkoituksella, koska tämä on tekemistä. Aikaa on tervehtiä tuttuja, mutta joskus en jaksa, koska jutuista tuppaa tulla vähän samoja latuja seurailevia. Elän toivossa,että jonakin kauniina päivänä tämäkin palsta kertoisi kaltaisteni tavallisten kuusikymppisten elämästä eikä muutaman narsisitin puuhailuista ja yrityksistä saada päivittäinen julkisusannoksensa. Joidenkin kohdalla palstan seuraminen on kuin seuraisi huumeannosten jakelua tai puuttumista, kun ymmärtämättömät lukijat eivät huomaa suitsuttaa tai peräti ovat vastaamatta, ihan kamalaa. Luuultavasti toiveeni ei koskaan toteudu.
Mikä tämä kilpailu huomiosta on ja miksi jokaisen pitää saada vastaus? Suurin osa on pelkkää replikointia, joissa ei ole lankaa johon tarttua kiinni. On vähän lapsellista,että yli kuusikymppinen odottaa,että hänen jokaiseen vinkaisuunsa reagoidaan, jota ei nyt vaan tule paha mieli. Ollaanko me aikuisia vai ei? Jos on elänyt, on tähän ikään on saanut huomiota jo kyllin, jos on sellaista halunnut ja paino on sanalla halunnut. Huomiohakuinen tekee tahtoen tai tahtomattaan sen verran juttua itsestään,että jää mieleen - tai provosoi. Kuten täälläkin. Samat tyypit ne maineen ja kunnian kimpussa ovat jatkuvasti, jopa vanhoina ja jopa näin naurettavissa jutuissa kuin täällä.
Kuinka joku voi nolotella itsekseen, jollei saa vastausta? Joukossa, joka on toisilleen tuntematonta? Ajatushan on ihan absurdi. Vain narsisti jää ihmettelemään, onko minussa jotakin vikaa, kun jotakin kirjoitettuani lukijat eivät ylistä,että siinäpäs vasta neron tekstiä, voi miten ihana ihminen oletkaan. Oletko narsisti? Sen sijaan jos olet tavallinen suomalainen, vastaamattomuuden ei pitäisi olla mitään uutta, se on meidän tapamme elää suloisessa Suomessamme. Kaikki on oikein hyvin, kun kukaan ei sano mitään.
Pilailukaupoista ja niiden postimyynnistä on saatavana feikkioscareita. Ehdotan,että kaikki palstan väärinymmärretyt nerot hankkivat itselleenvähintään tusinan sellaisia, jotta tuntevat olevansa ylivertaisen päteviä ja hienoja ihmisiä, jollei se muuten onnistu. Tai saa niitä varmaan laatikoittainkin. Siitä se johtuu.
Kukaan sinun lisäksesi ei ole puhunut narsistisista neroista.
Ikävä, että avaus meni sinulla yli hilserajan.
Ilmeisesti sinä olet huomiohakuinen, ja saat sitä tarvittavasti.
Minä puhuin kirjoittajasta, joka pitkään ottaa osaa, eikä kukaan huomaa/ole huomaavinaan häntä.
Antaa olla.
Olet siis narsisti. Jos todella olet yli kuusikymppinen, säälin sinua aidosti ja oikeasti, sillä avauksesi oli juuri sitä kerjuuta, mistä kirjoitinkin. Lähinnä tuot mieleeni yli-ikäisen teinin, joka kiukuttelee, kun ei saa tarpeeksi huomiota. Yli hilseen se sinulta tietysti menee, koska peiliin katsominen tuottaa noin suurta tuskaa. Totuus kirpaisee.
Koska sinulle ei yli kuusikymppisenä ole vielä selvää, miksi kommentteihisi tai muun narsistin kommentteihin tämän ikäiset eivät aina viitsi reagoida, se asia jäänee arvoitukseksi kuolemaasi saakka. Vika luultavimmin löytyy korviesi välistä, ei muista ihmisistä. Kannattaa hankkia muutakin tekemistä kuin kyyhöttää netin ääressä kyttäämässä kuinka suosittu olenkaan. Varsinkin, kun suosio ei ole yhtään varmaa vaan perustuu ainostaan ja vain henkilön omiin luuloihin kaikissa tapauksissa. No, kirjoitit provosoivan aloituksen, ole hyvä ja vastaanota koko sato. Sitä saa, mitä kylvää - tusinoittain ja vielä halvalla..
Jorma Etto - Suomalainen
Suomalainen on sellainen, joka vastaa kun ei kysytä,
kysyy kun ei vastata, ei vastaa kun kysytään,
sellainen, joka eksyy tieltä, huutaa rannalla
ja vastarannalla huutaa toinen samanlainen:
metsä raikuu, kaikuu, hongat humajavat.
Tuolta tulee suomalainen ja ähkyy, on tässä ja ähkyy,
tuonne menee ja ähkyy, on kuin löylyssä ja ähkyy
kun toinen heittää kiukaalle vettä.
Sellaisella suomalaisella on aina kaveri,
koskaan se ei ole yksin, ja se kaveri on suomalainen.
Eikä suomalaista erota suomalaisesta mikään,
ei mikään paitsi kuolema ja poliisi.
Tälläisiä me taidamme muistuttaa :)) uskoisin kyllä edes pienoista avautumista saavuttaneemme sitten runon kirjoituksen :))
Kirjoitettu ihan itse, ehkä vähän lainaa, kuten palstalla on tapana.
Kaksi vanhaa Sammakonpoikaa, roikkuu Ahvenvidan oksalla.
Joko sulle, huokaa toinen, on jalka yhtään noussut?
Ei oo vielä, vaitonainen, virkkaa vanhus toiselle.
Mitäs luulet, miltä tuntuu? Nostaa sitten nenää?
Meinaat, ninku, kun meillä koivet? Lumpeen lehden alta?
Ja ois tää polla, vähän menny, sillee littanalle?
Eiks ois kivaa? Jättää lima, nousta joukkoon suurten?
Olla ylväs, kuten Kurki, jalat pitkät, nenä siellä.
Tulis tunne että oisi, kansakunnan kaapinpäällä?
Omistettu kirjallisuuttatuntemattomalle meeriameeballe.
H.
Kiitos ny vallan perkuleesti :DD
Kyllä minä kehityn kun opettaja on noin nero!
Kantsisko kuherrella aikasti ihan kaksisteen?
Voisi sen tehdä niinkin, vaan kun en tiedä kuka nimimerkeistä on nainen ja kuka ei.
Jos huonosti käy niin on hintti tai lepso.
Minä olen liian vanha uusiin leikkeihin.
H.
Noh, ymmärrän innostuksesi, hyviä opettajia on harvassa.
Uutisten mukaan halutaan että vakiopimuiksi halutaan teini-ikäisille ainakin, aito todistus asiasta, valokuvan kera.
Tiedä noista uutisista, tässä olisi kyllä järkeä.
:)
H.
Pysytkö koskaan asiassa, vai ainako itse olet se?
Kyllä minä asiassa pysyn, asiassa.
Oikeastaan, en muista koskaan lipsuneeni, mutta tapani kirjoittaa on monimutkainen.
Monesti olen harmissani kun huumorini jää huomioonottamatta.
Mielelläni selitän jonkun joka on jäänyt mieltäsi painamaan.
Mutta, aina olen minä itte.
Puskikseksi tai sen tyyliseksi kirjoittajaksi en koskaan alennu.
H.
Joskus olen tehnyt provon, mutta aina omalla nimmarillani.
Tyyliin: Jos katkaiset jalkasi vapaaehtoisesti, laskemalla mäkeä jota et hallitse, älä valita KELA: lle,
Nimin: Veronmaksaja
H.
Ei Kela ole mikään valitusten vastaanottaja. Vain, jos se ei maksa oikeutettua etuutta.
Otit kantaa asiaan joka ei vastaukseeni kysymykseen liity mitenkään.
Tee KELA aloitus, jos siltä tuntuu.
Tämä ei liity asiaan ollenkaan.
H.
Kuka puhui Kelasta, Sinä.
Tee itse, jos et siitä jotain tiedä.
Jos sinä näet tässä ´kuhertelua´ olet todella HUONO ihmistuntija!
Jumaliste!
Mitä tämä taas on,onks tää palsta taas uusittu vai...???
Muutama päivä poissa ja ei selvää saa mistään,en ala.
Elekee työ hermostua.
Kohta ollaan taas kuin kotona ainakin.
Ja taas kun uudistetaan, kiroillaan.
saan. kirjoitukseni siellä kestää vain muutaman minuutin.
hyvä että tuli puheeksi tämäkin asia. Huomiontarve. Tuskin me tänne kirjoittelisimme, ellei meillä tuota tarvetta olisi. Minusta täytyy kuitenkin muistaa tällaisen palstan erityisluonne: meitä on paljon ja me olemme
erilaisia, elämän muokkaamia - kuka mihinkin muotoon. Ja vaikka puhuisit
enkelten kielillä, aina on niitä, jotka käsittävät puheesi toisin kuin tarkoitit -
useimminten tahtomattaan, mutta myöskin tahtoen joskus. Tällaisten olosuhteitten armoilla kun olemme, on minusta suoranainen ihme, jos tulee joskus kuulluksi tai noteeratuksi.
Itse olen varmasti montakin kertaa rikkonut palstan kirjoittamattomia sääntöjä:
puhutellut ihmisiä yksityisesti (en osaa puhutella "yleisesti"), olen myös kirjoittanut paljon (siitäkään ei aina tykätä) ja mikä pahinta: olen kehunut toisia kirjoittajia (se koetaan vähintäinkin epäillyttävänä tai ainakin kiusallisena) ja kun kaikista näistä rikkeistäni huolimatta olen saanut olla
jotakuinkin rauhassa moneen muuhun kirjoittajaan verrattuna ja se riittää minulle.
Tietysti on kiva saada vastauksia tai palautetta, mutta sehän voi jäädä saamatta monesta syystä: ei ole itse osannut kirjoittaa kiinnostavasti/ymmärrettävästi tai sitten aika vain on rajallinen niin muilla kuin kuin itsellänikin.
Alkuun pysyttelin tiukasti asialinjalla (omasta mielestäni), mutta kyllä minulle nykyisin käy kevytkin linja. Voihan täällä valita. Kirjoitan aina demeterinä,
mutta ei minua muiden puskittelu haittaa. Tietysti tutut nikit skarppaa paremmin ja siksi tulee useimmin vastattua heille ja muutenkin on kiva seurata, mitä heille kuuluu... Tai kiva ja kiva. Kyllä monesti saa pahan
mielen siitä, kun jotakin toista kirjoittajaa rökitetään ihan olan takaa. Kyllä
silloin miettii omaakin mukanaoloa, koska kyllähän me kaikki vaikutamme
kokonaisuuteen, luomme sitä ilmapiiriä, mikä tänne muodostuu.
Itse selaan satunnaisesti sekä tätä että 50 palstaa. Syynä on se, että menetettyäni vakituisen työni olen ryhtynyt tekemään kotona freelancer-töitä päätteellä. Puuttuvat työkaverit ja kahvitaukokeskustelut olen korvannut palstavierailluilla. Ehkä joskus rekkaannun ehkä en....
vastaus vierailijalle (vaikka en tiedä vastasiko hän minulle). Ihan samasta syystä tulin palstalle itsekin, noin vuosi sitten.
Jäin keikkatöihin ja sama, tuttu työyhteisö puuttui. Kirjoittelu korvasi sen
hyvin. Liikaakin tuli joskus täällä notkuttua. Tervetuloa minun puolestani,
jos tänne päädyt.
Niin minäkin oletan, siis, että kukin kirjoittaja kirjoittaa, jotta edes joku huomioisi. Helpommallahan pääsisi, miettiä mielessään.
Olen itsekin langennut syntiin, kehumalla jonkun kirjoitusta. Se tahtoo vain olla kaksiteräinen miekka. Saattaa herättää kateutta, ja saajalleen siten ei ole
välttämättä hyväksi.
Täällä on meitä niin moneksi, se kannattaa jokaisen pitää mielessään. Kukaan ei voi miellyttää kaikkia, eikä ole tarpeenkaan. Kunhan jokaiselle vain annettaisiin siivo rauha, riidatta.
Uusia kannattaisi kannustaa huomaamalla.
Tosin, kukinhan luo oman uransa, halunsa mukaan.
Inhimillistä on vain sekin, että tutuille nikeille on iisimpää vastata, kun jollain lailla "tuntee" heidän arvomaailmansa.
Nyt vastaan demeterille, äsken en tiennyt kelle...Teetkö oman alan töitä keikkatöinä? Itselleni kävi niin, että oman alan työt siirtyivät kokonaan muualle ja firman toiminta lopahti. :( Opiskelin kyllä 50 ikäisenä uuteenkin ammattiin ja siitä saan satunnaisia keikkatöitä. Lisäksi jatkan vanhaa ammattiani kotona freenä ja vähäistähän se on....Onneksi on sentään jotain, mutta tuttua työyhteisöä ja sen omaa sisäpiirihuumoria on usein ikävä. Kaikenlisäksi asun maaseudulla. Eli hiljaista on ja joskus tuntuu, siltä että kun mies tulee illalla kotiin ei ole mitään kerrottavaa päivän tapahtumista ;)))). Päivisinhän en voi soitella ystävilleni jotka ovat töissä. Onneksi tulee kohta kesä ja pääsen töihin kesäkahvilaan. Mutta sitä odotellessa voi harjoitella tätä palstakirjoittelua.
vierailijalle edelleen: teen oman alani töitä. Täällä pääkaupunkiseudulla palvelualoilla on jatkuva pula työntekijöistä ja tiedän monia, jotka käyvät
täällä töissä kauempaakin ja tekevät ehkä lyhyempää työviikkoa.
Henkilöstövuokrausyritykset hoitavat aika paljon hoitoalan, siivousalan ja markkinointiinkin liittyviä töitä täällä. Itse tein päiväkotikeikat sitä kautta.
Omat ystäväni ovat jo melkein kaikki eläkkeellä. Kun he olivat työelämässä, heiltä tuli usein sähköpostia - pidettiin yhteyttä sitä kautta, mutta nyt kun he ovat eläkkeellä, postit ovat harvenneet. Eli omalla ajalla ei ehdikään enää kirjoitella, noin humoristisesti ajatellen.
Parhaimmillaan tämä palstakirjoittelu on tosi kivaa. Täällä on hyviä kirjoittajia ja hauskoja tyyppejä. Nauran välillä vääränä joitakin juttuja ja
monista ketjuista jää mukava fiilis päälle. Niin että ei muuta kuin meteliin mukaan...
Mielenkiintoinen otsikointi!
1. Pensaasta äärimmäisen harvoin. Silloinkin "joutiksena".
2. Huomio? Miksi?
3. Tosikkona pysyn mielestäni asiassa ja tarkoitan sillä hetkellä sitä mitä kilkuttelen.
4. En ole ajatellut vastauksia. Vähemmän taitaa tulla.
5. Ei minussa mitään vikaa ole. Muut saavat arvioida puutteeni ja kärsiä niistä johtuvan päänsäryn, jos ottavat vakavasti.
6. Mitä luuloja?