Lapsen huostaanotoissa itsetuhoisuuden kasvamisen merkit ovat milloin vain huolestuttavia (Viittaus BMJ lehti/julk.).Kun lapset,lapsi ei ole vanhemmillaan,
Onkin hyvin tärkeä kiinnittää lapsiaan, lastaan rakastavien, suojelevien huomiota aktivointiin elämisen jatkuvuudesta ja miten ei itseä, eikä muita itsemurhata lainkaan. Aktivaatio voi olla hyvinkin selkeää vieraiden ihmisten tunnetiloista ,puheista huomata, kun eläminenhän se kuitenkin on pääoikeus , eikä ainoaastaan lastensuojelulaki .Erityisesti lasten ja nuorten oikeuteen saada olla haavoittumatta kodin tms, isovanhempien , sukulaisten, sijoituskotien , viranomaisiksi luonnehdittujen henkilöiden ajatuksista ja toiveista, jos ne ovat itsetuhoisia, eivätkä ole lapsien, nuorten tavoite lähimainkaan, lapselle elämänsä varrelle annetut ohjeet, säännöt ovatkin hyvin tärkeitä miettiä ja tuoda esiin.Itsemurhaisen puhe voi olla vuolasta, lapsen seuraan pääsy huostaanoton jälkeen ei olekkaan aina asiaankuuluva lapsen uudessa kodissa, ja itsemurhaisuus voi esiintyä hyvinkin varoittavissa puheen tuoton, ja pronominien väärin puhumisessa.Joskus kipeä ihminen voi puhua valikoidusti, tahallaan vääristellen lapselle ajatuksiaan.Joskus sinulle annetut kehoitukset voivatkin olla henkilön oman itsensä nuhtelua ja kehottelua itsemurhaisuudessaan. Olen nimittäin jossain aikoinaan kuullut yksilön ryydittäneen itsemurhaisen puheensa suustaan sinä komentoja toistaen...Mutta kaikille, jopa harkitsemattomia viranomaistenkin osalta lapsille/-lle puhuneen saavan itsemurhaisuudessaan hoitoa, lievitettä terveydenhoidolta , muuttavan vielä jonain pv:nä puheensa elämisen haluksi ja puheentuoton paranemaan..ja tietty monen kodin kanssa on kasvettava , vaikka hitaasti lapsiakin artikuloimaan huolellisesti sellaisten henkilöiden kanssa ,joilla on ongelmaa esim. käskettelyssä lapselle, mutteivät nyt tarpeeksi pohtineet puhumaansa. Ei puheensa miestä/naista tapa, vaan teko.Otinpa nyt asian esille, koska viranomaistenkaan ei soisi itsetuhoisuuteen jäävän yksin sairastamaan, olevan saamatta apua...Emmehän me kaikki ole tosikkoja puheista , ja uudenkin repertuaarin kuuntelemme toisiltamme mielellämme.
Onkin hyvin tärkeä kiinnittää lapsiaan, lastaan rakastavien, suojelevien huomiota aktivointiin elämisen jatkuvuudesta ja miten ei itseä, eikä muita itsemurhata lainkaan. Aktivaatio voi olla hyvinkin selkeää vieraiden ihmisten tunnetiloista ,puheista huomata, kun eläminenhän se kuitenkin on pääoikeus , eikä ainoaastaan lastensuojelulaki .Erityisesti lasten ja nuorten oikeuteen saada olla haavoittumatta kodin tms, isovanhempien , sukulaisten, sijoituskotien , viranomaisiksi luonnehdittujen henkilöiden ajatuksista ja toiveista, jos ne ovat itsetuhoisia, eivätkä ole lapsien, nuorten tavoite lähimainkaan, lapselle elämänsä varrelle annetut ohjeet, säännöt ovatkin hyvin tärkeitä miettiä ja tuoda esiin.Itsemurhaisen puhe voi olla vuolasta, lapsen seuraan pääsy huostaanoton jälkeen ei olekkaan aina asiaankuuluva lapsen uudessa kodissa, ja itsemurhaisuus voi esiintyä hyvinkin varoittavissa puheen tuoton, ja pronominien väärin puhumisessa.Joskus kipeä ihminen voi puhua valikoidusti, tahallaan vääristellen lapselle ajatuksiaan.Joskus sinulle annetut kehoitukset voivatkin olla henkilön oman itsensä nuhtelua ja kehottelua itsemurhaisuudessaan. Olen nimittäin jossain aikoinaan kuullut yksilön ryydittäneen itsemurhaisen puheensa suustaan sinä komentoja toistaen...Mutta kaikille, jopa harkitsemattomia viranomaistenkin osalta lapsille/-lle puhuneen saavan itsemurhaisuudessaan hoitoa, lievitettä terveydenhoidolta , muuttavan vielä jonain pv:nä puheensa elämisen haluksi ja puheentuoton paranemaan..ja tietty monen kodin kanssa on kasvettava , vaikka hitaasti lapsiakin artikuloimaan huolellisesti sellaisten henkilöiden kanssa ,joilla on ongelmaa esim. käskettelyssä lapselle, mutteivät nyt tarpeeksi pohtineet puhumaansa. Ei puheensa miestä/naista tapa, vaan teko.Otinpa nyt asian esille, koska viranomaistenkaan ei soisi itsetuhoisuuteen jäävän yksin sairastamaan, olevan saamatta apua...Emmehän me kaikki ole tosikkoja puheista , ja uudenkin repertuaarin kuuntelemme toisiltamme mielellämme.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.