Hei,
Kun lapsen elatuksen määrää arvioidaan siihen lasketaan yleiset kustannukset ja mahdolliset erityiskustannukset (sairauteen liittyvät kulut, mahdolliset erityisharrastukset, koulukyydit (jos ei kaupungin maksama), iltapäivähoito yms)
Yleisten kustannusten määränä pidetään:
a) lapsen ollessa 0 – 6 -vuotias 250 euroa kuukaudessa;
b) lapsen ollessa 7 – 12 -vuotias 290 euroa kuukaudessa; ja
c) lapsen ollessa 13 – 17 -vuotias 390 euroa kuukaudessa.
Mikäli lapsi on vaikka 10 vuotias. Ja hänellä ei ole erityiskustannuksia. Niin eikös elatuksen tarve lapsilisän jälkeen ole 190 euroa? lapsilisä on noin 100 euora. Tuon 190 euroa tulee molempien vanhempien kykynsä mukaan jakaa?
Jos lapsi on esim. 15 vuotias, eikä hänellä ole erityskustannuksia, elatusvelvollisuutta jää 290. Joka tulee siis vanhempien jakaa kykynsä mukaan. Jos lähivanhemmat elatuskyky on 0 euroa, silloin etävanhemmalle jää suurempi osa. Mutta kertokaa minulle onko se niin että ensin vähennetään lapsilisän osuus ja ylimenevä osa on jaettava vanhempien kesken? vai joutuuko esim. etävanhempi maksamaan koko osan esim. 250/290/390euroa/kk? Vai vaan lapsilisän jälkeen jäävän 150/190/290?
kiitos nevoista
Kun lapsen elatuksen määrää arvioidaan siihen lasketaan yleiset kustannukset ja mahdolliset erityiskustannukset (sairauteen liittyvät kulut, mahdolliset erityisharrastukset, koulukyydit (jos ei kaupungin maksama), iltapäivähoito yms)
Yleisten kustannusten määränä pidetään:
a) lapsen ollessa 0 – 6 -vuotias 250 euroa kuukaudessa;
b) lapsen ollessa 7 – 12 -vuotias 290 euroa kuukaudessa; ja
c) lapsen ollessa 13 – 17 -vuotias 390 euroa kuukaudessa.
Mikäli lapsi on vaikka 10 vuotias. Ja hänellä ei ole erityiskustannuksia. Niin eikös elatuksen tarve lapsilisän jälkeen ole 190 euroa? lapsilisä on noin 100 euora. Tuon 190 euroa tulee molempien vanhempien kykynsä mukaan jakaa?
Jos lapsi on esim. 15 vuotias, eikä hänellä ole erityskustannuksia, elatusvelvollisuutta jää 290. Joka tulee siis vanhempien jakaa kykynsä mukaan. Jos lähivanhemmat elatuskyky on 0 euroa, silloin etävanhemmalle jää suurempi osa. Mutta kertokaa minulle onko se niin että ensin vähennetään lapsilisän osuus ja ylimenevä osa on jaettava vanhempien kesken? vai joutuuko esim. etävanhempi maksamaan koko osan esim. 250/290/390euroa/kk? Vai vaan lapsilisän jälkeen jäävän 150/190/290?
kiitos nevoista
Vastaukset 14
Vanhimmat
lapsilisä kyllä vähennetään. mutta yleisten kulujen lisäksi lasketaan lapsen osuus asumiskuluista (esim. 19% lähin vuokrasta). Usein menee 290 + asumiskulut - lapsisä = 290, ja etä voi joutua maksamaan koko kakun, jos hänellä on elatuskykyä, ja lähi pa. jos taas etä on pa, lähi saa 140 KELASTA, vaikka oma elatuskyky olisi 5000.
mielestäni asumiskulujen tulisi sisältyä yleisiin kuluihin, niin lapsella, lähillä, kuin etällä. on sitten jokaisen oma asia miten asuu ja millä sen rahoittaa. nyt voi kikkailla isoilla as.kuluilla tekeytyä elatuskyvyttömäksi. yksi kummallisuus pariskunta omistaa asunnon 50/50, toisella velkana, toisella maksettu, laskelmassa kelpaa vain 1/2 omasta lainanhoidota. katsotaan että puolison pitää maksaa 1/2 huoltajan lainasta vaikka on jo oman puolensa asunnosta maksanut. toinen juttu: toinen huoltaja saa osituksessa ok-talon ja asuu velattomasti toinen hummasi osuutensa ja asuu kalliissa vuokra-asunnossa. eli as.kulujen tulsi olla laskennalliset esim neliöt/hlö/paikkakaunta.
Osittain samaa mieltä, osittain eri. Minuakin ärsyttää tilanteet, joissa joko tietoisesti huijataan (joko etä tai lähi) asumiskustannusten suhteen. Toisaalta vaikea olisi rakentaa systeemiä, jossa todellisuus huomioitaisiin aina oikein.
Esimerkkitapauksesi pariskunta, jossa vaikkapa toisen nimissä on velkaa ja toisen ei, niin mitäs jos etävanhempi on se, jolla velkaa ei ole, mutta kumppanilla on velkaa. Jos oma puoliso sitten sattuu olemaan vaikkapa työttömänä, opiskelija tai hoitovapaalla, niin yleensähän tällöin puoliso mielellään maksaa koko tuon kumppanin nimissä olevan lainan, koska se on sentään yhteiseen kotiin tarkoitettua lainaa. Mikäli vain esimerkiksi omissa nimissä oleva laina huomioitaisiin vähennyksenä, antaisi se täysin vääristyneen kuvan etän maksukyvystä. Jos hän ei maksaisi kumppanin lainoja, ei olisi kotia missä asua.
Suo siellä, vetelä täällä. Ihanne tilanne olisi, jos kaikki ihmiset olisivat rehellisiä, eivätkä tuijottaisi omaa napaa, vaan todella ymmärtäisivät toistensa erilaiset elämäntilanteet.
Aikas oikeilla jäljillä olet....mutta esitän tässäkin kysymyksen jonka aion esittää vielä monesti muuallakin :)
....monien muiden kysymysten ohella.
Miksi asuntolainan vähennykset ylipäätään lasketaan asumiskuluiksi?
Korot ymmärrän, niille ei oikein voi mitään, mutta miksi elatusvelvollinen pakotetaan osallistumaan elatuksen saajan, yleensä äidin, asunnon maksamiseen? Asunnon maksaminen on sijoittamista ja rahan maksamista Itselle, vieläpä korkojen kera.
Eli jos lyhennät kuukausittain asuntolainaa 500e/kk, joutuu elatusvelvollinen osallistumaan tähän sijoitukseesi omalla osuudellaan. 10vuoden kuluttua olet tienannut asunnon arvon nousulla ja tallettamallasi pääomalla vähintään 60000e plus arvonnousu n.25% eli yhteensä vähintään 75000e.
Eikös jos oikeasti laskettaisiin, tuo 75tuhatta on tuloa asunnon maksajalle joka tulisi huomioida...
Ei asumismenoissa huomioida vain lähin velan lyhennystä, vaan myös etä saa lyhentää asumismenoissaan omat asuntolainan lyhennykset. Tämä johtuu siitä, että menoerä on verrattavissa vuokraan. On kumpainenkin oma asia, maksaako vuokraa vai lyhentöökö asuntolainaa. Kun on vieläpä kyse lapsen vanhemmista ja lapsi joskus aikanaan perii ainakin osan kertyneestä omaisuudesta, niin hyvähän se olisi, jos molemmat makselisi asuntolainaa, eikä heitä rahoja harakoille, eli vuokriin. Summa on kuitenkin suunnilleen sama, joten mikä on ongelma?
Eli mitä väliä, meneekö se 500 euroa vuokraan vai asuntolainaan? Parempi toki, että asuntolainaan.
Ole tarkkana!
Siis kyllä tuosta summasta vähennetään pois lapsilisä. Mutta esimerkiksi Oulussa lastenvalvoja saattaa yrittää huijata, eikä vähennä lapsilisää laskelmasta, ellei etävanhempi itse sitä huomaa! Ole siis tarkkana ja ota asioista selvää, muuten sinua vedetään kuin pässiä narussa, jos satut olemaan etävanhempi.
Lisäksi lapsen kuluihin lisätään lapsen osuus asumismenoista. Se summa vaihtelee lähivanhemman asumismenojen mukaan. Prosenttiosuudet asumismenoista löytyy ohjeistuksesta. Mikäli lähivanhemmalla on kumppani, vähennetään ensin kumppanin osuus, eli puolet asumismenoista, ja lapsen osuus lasketaan vain lähivanhemman osuudesta.
Jos lähivanhemman tulot on omien vähennysten jälkeen 0e, etävanhemmalle jää maksettavaksi siis lapsen yleiset asumismenot-lapsilisä lapsen asumismenot. Useimmiten kuitenkin myös lähivanhemmalla on tuloja, joten koko summa ei jää etän maksettavaksi.
Ja jos etä pitää lasta luonaan, elarista tehdään vähennys. Vähennyksen suuruus on pieni, ja vaihtelee sen mukaan, kuinka paljon lapsi on etällä. Esimerkiksi jos yli 12 yötä kuukaudessa, elarin määrästä vähennetään muistaakseni 56 euroa.
vai niin
Ei ole oikeudenmukaista asettaa vuokraa ja oman lyhentämistä samalle viivalle koska se aiheuttaa epätasaisen tilanteen.
Aika usein ollaan tilanteessa jossa elatuksen maksajalla ei ole mahdollisuutta edes saada lainaa pienien tulojen takia.
Asia pitää kääntää niinpäin, että asuntoaan lyhentävä on se ratkaisuvelvollinen miten asuu ja maksaa myös siitä laskun.
Ei ole mahdollisuutta saada lainaa pienien tulojen takia??? Se on kyllä jo ihan omaa tyhmyyttä. Itse sain asuntolainan opiskelijana, tulot olivat vain opintotuen ja asumistuen verran.
Eikä se ole toisen vika, jos toinen on hoitanut raha-asiansa huonosti. Siis ihan sama, onko se huonosti raha-asioitaan hoitanut lähi- vai etähuoltaja.
Tietenkin asumismenot huomioidaan vain kohtuullisina, joten kumpi tahansa asuntolainaa maksava ei saa keinotekoisesti hilata kuukausilyhennyksiään taivaisiin, vaan asumismenojen on omaa asuntoa lyhentävällä vastattava suunnilleen vuokran summaa.
Meidän perheen asumismenot ovat noin 850 euroa kuussa. Se sisältää lainojen lyhennyksen ja vastikkeen, sähkön yms. Samankokoinen asunto vuokrattuna (lapsia on useampi), ja vielä huonompi kuntoisena, näkyy olevan 990 euroa kuussa. On siis minun lapseni etälle ja puolisoni lasten lähille edullisempaa, että maksamma omaa asuntoa. Vuokralle muutto lisäisi asumismenojamme. Lisäksi se olisi harvinaisen typerää. Kaikille parempi näin, kuten yleensä on.
Et ymmärrä homman ajatusta. Tyhmäksi en silti alkaisi puhutella, mutta kukin tavallaan.
Asiahan on tasan jos molemmilla on omistusasunto,
mutta silloinkaan ei mielestäni pitäisi lyhennystä laskea menoksi. Miten sen voi ajatella menoksi, koska maksat Itselle? Selitä se.
Ei se muuta mitään paljonko vuokralla asuminen maksaisi,
maksakoon satasen tai tonnin, niistä ei senttikään mene itselle.
Tietysti on olemassa nuo kohtuulliset kulut, vaan sekään ei muuta faktaa ja vääristymää joka on olemassa.
btw, miten kuvittelet pankinjohtajan suhtautuvan elatusvelvolliseen jolla kaikkien maksujen jälkeen jää vähimmäisosa käteen? Ei se kaikki ole pelkästään itse aiheutettua.
Koskahan asuntojen hintakupla puhkeaa?
Miettikää nyt oikeasti, joku 900e vuokra ja vielä löytyy joku idiootti joka maksaa sen?
"Ei se muuta mitään paljonko vuokralla asuminen maksaisi,
maksakoon satasen tai tonnin, niistä ei senttikään mene itselle."
Perustelusi todisti ajatukseni, eli sinulla onkin kyse kateudesta, eikä siitä mikä on tasapuolista. Nämähän ovat kaksi aivan eri asiaa. Jos toinen pystyy säästämään samalla rahalla itselleen, kun toinen laittaa saman rahan vuokraan, niin eikö ole tasapuolista, että sama summa huomioidaan, ihan sama mihin se menee?
Ja kyllä se lainan maksu on joka tapauksessa pakollinen kuukausierä, vaikka se itselle säästöön meneekin. Pankille ei voi vain ilmoittaa, että asunpa nyt ilmaiseksi, enkä viitsi maksella lainasta lyhennyksiä. Ymmärrät varmasti sen? Eli käytännössä lainanlyhennys vähentää kuukaudessa käteen jäävää rahaa tismalleen samalla tavalla, kuin vuokran maksukin. Ymmärrätkö?
Sinua siis tympii se, että toinen saa säästettyä itselleen. Et ymmärrä että se ei ole sinulta pois... Lopetapa hetkeksi oman navan tuijotus ja ajattele oikeasti, mikä on tasapuolista.;)
P.S. Pankinjohtajan kantaan vaikuttanee niin moni asia, kuten tulevaisuuden näkymät ja muu omaisuus, joten vaikea ottaa kantaa.
jakeluun. Siin minkä ihmeen vuoksi asuntolaina pitäisi laskea kuluksi? Komppaan siis tuo aiempaa kirjoittajaa.
Jos molemmilla on lainat, niin eihän niitä todellakaan pitäisi huomioida. Jos ne huomioitaisiin, niin silloin pitäisi huomioida myös asunnon myyntitilanteessa saatavat rahat tuloiksi.
Kysyn vielä tuolta toiselta kirjoittajalta. Miten voit saada pankista asuntolainaa opintotuen ja asumistuen voimalla? En vielä sellaisesta pankista ole kuullutkaan. Olet syntynyt kultalusikka suussa, joko sulla on omaisuutta tai sitten vanhempasi ovat rikkaita ja takaavat lainan. Ei kaikilla tilanne ole näin, vaikka raha-asiansa olisi aina hyvin hoitanutkin. Jos menet pankkiin hakemaan esim. 50t€ asuntolainaa ja kerrot tuloiksesi pelkän opintotuen ja asumistuen (yht. 500€?) ja sanot että ei mulla oo mitään omaisuutta, eikä kyllä takaajiakaan, niin eiköhän ne naura sut pihalle.
Nordeasta sain. Takaajat minulla oli, vanhemmat. Eivät he ole rikkaita, vaan ihan tavallisia tallaajia. Äiti on sairaanhoitaja ja isä oli työttömänä silloin kun takaajakseni tuli. Koulutukseltaan ja nyt jo siis työkseen teknikko. Omia säästöjä oli asunnon käsirahan verran, ei muuta mainittavaa omaisuutta. En ole kultalusikka suussa syntynyt, vaan ihan tavallinen tilanne. Tavallinen perhe yms. En ole ainoa, joka opiskeluaikana on asunnon ostanut...
Asiaan vaikutti se, että suunnittelin itse menoni järkevästi, ostin asunnon edullisella vastikkeella, sekä tulevaisuuden näkymät opiskelualallani olivat hyvät. Osan opiskeluajasta maksoin vain korkoja, kuten pari muutakin opiskelukaveriani.
asuntolaina on monesti laina joka lyhenee aika laiskasti. Aikojen saatossa siihen haetaan lisää lainaa, autoon, mökkiin, vaikka matkoihin tai mihin ikinä keksii rahaa tarvita, sen voi asuntolainaan ympätä kun on ensin maksanut muutaman vuoden lyhennyksiä ja asunnon kiinnitysarvo riittää lisälainaan.
Myös näiden kulujen maksajina elatusvelvolliset ovat.