Adoptiovanhemmat.

Oletan, että kysymys on siitä, että suomalainen lapsi on adoptoitu Suomesta. Oletan myös, että poissuljettua on se, että adoptoitu pyytäisi adoptiovanhempiaan näyttämään asiaan liittyvät asiakirjat (eli adoptiopäätös, biovanhemman/vanhempien suostumukset), joista biovanhempien henkilöllisyys selviäisi.

Ottolapsineuvontaa on antanut vanhemmille joko Pelastakaa Lapset ry tai kunnan sosiaalitoimi. Sinne siis yhteys, esim. PeLalla on sosiaalityöntekijöitä, jotka auttavat aikuisia adoptoituja näissä tieto- ja yhteydenottoasioissa. Ellet tiedä varmuudella, mikä taho adoption on hoitanut, kannatta aloittaa PeLasta, koska se suurimpana toimijana on todennäköinen järjestäjä.

Adoption vahvistaneesta tuomioistuimesta voi pyytää myös jäljennöksen päätöksestä, jolla adoptio on vahvistettu sekä muista liittyvistä asiakirjoista. Niistä voisi käydä myös ilmi ottolapsineuvonnan suorittaneen tahon nimi. Kannattaa siis kysyä siitä tuomioistuimesta, minkä alueella adoptiovanhemmat ovat asuneet siihen aikaan, kun adoptio on vahvistettu.

Bio/adoptiovanhemmat eivät voi estää.

Itse asiassa kannattaa aloittaa adoptoidun henkilön virkatodistuksesta, jonka saa väestörekisterin pitäjältä. Siinä on biologisen äidin tiedot, ja mikäli isyys on ollut vahvistettu, myös isän tiedot (itselläni bioäiti ei ollut paljastanut bioisäni henkilöllisyyttä, joten sitä tietoa ei ole).

Jos kysymyksessä on ulkomainen adoptio, sen järjestänyt järjestö (PeLa, Interpedia tai Hgin sosiaalivirasto) on käytännössä ainoa lähtökohta.

Itse päädyin siihen, että toistaiseksi minulla ei ole tarvetta ottaa yhteyttä bioäitiini tai -sisaruksiini. Siihen on ehkä vaikuttanut se, että oma kokemukseni adoptiosta on ollut myönteinen, eikä asiaa ole meillä koskaan salattu ja vanhempani ovat näyttäneet minulle asiaan liittyvät asiakirjat heti, kun olen ollut tarpeeksi vanha ymmärtämään. Äiti itse asiassa on kannustanut ottamaan yhteyttä bioäitiin, mutta en ole vielä halunnut sitä tehdä.

Hyvää jatkoa sinulle, mitä sitten päätätkin asian suhteen tehdä.