Lukeeko kukaan enää Salaman kirjoja, siis noita uudempia? Kaikki tietää Juhannustanssit, mut esimerkiksi Elämän opetuslapsia... onko kukaan saanut mitään niistä irti? Mä yritin lukea, mutta en oikeen jaksa. Antakaa lukuohjeita "uuteen Salamaan".
Hannu Salama
Jyrinä
71658
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Salaman luomiskausi on ohi. Hän on kuluttanut teemansa loppuun. Uudet kirjat "Ottopoika" mukaan lukien ovat säälittäviä vanhojen teemojen uudelleenlämmitysyrityksiä. Ei niihin sen kummempaa lukuohjetta ole.
Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että Finlandia-sarja on Salaman paras teos vaikka jouduinkin lukemaan sen useampaan kertaan ennenkuin aloin tajuta siitä jotakin.
edelleen. Kehotan Sinua lukemaan esimerkiksi HS:n Novellit. Niissä on napakoita tekstejä. Ja älä unohda vanhaa: Se tavallinen tarina ja Minä Olli ja Orvokki. M O O on suosikkini. Tuossa esimerkkejä.
Elämän opetuslapsia trilogia taisi olla yritys provosoida tätä latteaa kulttuuri-ilmapiiriä. Kyllä se tolkkua tekstiä on, vimmaista. Harvemmin nykytodellisuutta käsitellään Salaman lailla. Vanhat ukothan täällä kirjoittavat nykyään "rankimmat" kirjat...
Hannu Salama on kirjailijana hyvin ristiriitainen hahmo ,mutta mitä hänen kirjoihinsa tulee,niin niissä on paljon sellaista,sanotaanko yhteiskunnallista voimaa,johon Salama saa kirjoitustyylinsä kautta vahvaa tunnetta ja muuta sellaista.Tästä on esimerkkinä Elämän opetuslapsia-sarja,jossa Salama suorastaan ruoskii tätä nykyistä näennäisdemokratiaa.
Mutta sinun kannattaisi lukea myös Salaman vanhempaa tuotantoa,kuten Joulukuun kuudes,joka on kertomus "kahden kerroksen väestä",eli kun toiset juhlivat "itsenäityyttämme" linnassa,niin toiset tekevät kuolemaa siltojen alla.
Lisäksi Salaman Vuosi elämästäni on vahva kuvaus sen aikaisesta,eli 1970-luvun yhteiskunnasta.
Sinulle jyrinä haluan antaa seuraanalaisen lukuohjeen uusille Salaman kirjoille:
-lue niitä ajatuksella,koska Salaman teksti on toisaalta vaikeatajuista,mutta sen ytimeen päästyään voi oma lukukokemus olla suorastaan mahtava,suoranainen kirjallinen vallankumous.
Elämän opetuslapset -trilogia on kuten todettua provokatorinen tyhjänhuitaisu. Tyhjänhuitaisuksi se jäi pitkälti Salamasta johtumattomista yhteiskunnallisista rakennetekijöistä.
Itse nostan esille Siinä näkijä missä tekijä -romaanin Salaman parhaana. Vaikka sen pintatasoinen politikointi onkin vanhentunutta, syvempikerroksinen sanoma kestää aikaa. Näkökulmatekniikka on hiottua, perusteltua ja kohdilleen loksahtavaa. On vahinko, että SNMT:stä tuli vain äärivasemmiston keskinäisen kiistelyn väline.
Olet aivan oikeassa,sillä Siinä näkijä,missä tekijä on Salaman kirjoista voisin jopa sanoa paras.Mutta koska hänellä on monia muitakin kirjoja,joissa nousee esille hieman pintasoinen ,mutta rehevä poliittinen analyysi,niin sano,että SNMT on Salaman yksi parhaimmista.
Annan vinkin:lue Salaman kirja Vuosi elämästäni,siinä hän ennusti jo 1970-luvulla,miten Neuvostoliitto tulee kaatumaan.Toisaalta kirja on hyvä aikalaiskuvaus sen aikaisesta poliittisesta ilmapiiristä,ja muistakin ajan ilmiöistä.
Minusta Salaman Amos ja saarelaiset on hieno kirja. Se oli Finlandia-ehdokkaana. Kirja on lähitulevaisuuteen sijoitettu antiutopia tilanteesta, jossa paha tauti tuhoaa ihmisiä, mutta valittujen joukko pysyttelee erillään. Kirjassa näkyy selvät Raamatun virikkeet, selvä inspiraation aihe on myös aids.