kissan tappo-video

Kiasman kokoelmasta ei enää löydy kissantappovideota, ainakaan Teemu Mäen.

Miksi taiteen pitaisi kulkea moraalin rajoissa, ja mikä se moraali sitten olisi?

Tuleeko taiteilijan noudattaa ns. yleistä moraalia, sitä samaa kuin muiden ihmisten, vai muiden tuotantoalojen? Vai kenties jotain yleämpää moraalin ideaalia, mitä me kaikki parhaina hetkinämme haluaisimme tavoitella?

Yleisin tänäpäivänä käytössä oleva moraalikoodi lienee se, että kaikki on OK kunhan se tuottaa meille rahaa (tuotantomoraali), tai säästää meiltä rahaa (kulutusmoraali).

Esimerkiksi jos minä kuluttajana haluan koristautua turkkiin, se on ihan ok. Säästäväisenä kuluttajana valitsen halvimman vaihtoehdon. Se tehdään jossain kehitysmaassa lapsityövoimalla katukissoista. (käytän kissaa tässä esimerkissäkoska se toimii paremmin analogiana käsielävään taideteokseen, sekä sen tosiasian vuoksi että maailmanmarkkinoille todella tehdään turkis ja nahkatuotteita juuri kissoista.)

Sehän on ihan ok, ainakin niinpitkään kun en tiedä mistä se tehdään, tai kenen toimesta. myöskin kauppiaalle on ihan ok myydä tuote, siis ainakin niin pitkään kuin hänkin pysyy tietämättömänä tosiasioista.

Jos tosiasiat tulevat julkisiksi, ollakseni moraalinen joudunostamaan uuden tuotteen. Nyt ostan kilpailevan merkin tuotteen.Se on tehty naapurikehitysmaassa lapsityöoimalla koirista. Kysynmyyjältä että eikai ole lapsityöoimaa tai kotieläimiä käytetty. Hän sanoo ei, ja kaikki ovat taas moraalisia.

Noniin, siis mihin tämä loputon alustus johtaa on se tosiasi, että yhteiskuntamme onrakenteellisesti moraaliton. Ainakin sen suhteen mitä tulee viattomien eläinten tappamiseen. Tunnen nämä rakenteet itse, perehdyin niihin osallistuessani yhdeksänkymmentäluun radikaaiin eläinoikeusliikkeeseen.

Taide vaatii vapauden, sillä uhallakin että joskus tehdään jotain mitä enemmistö ei voi hyväksyä.

Teemu Mäen teko on ainut moraalisesti arveluttaa taideteko suomessa, minkä itse pystyn nimeämään. Aktiisesti olen seurannut alaa noin 10 vuotta.

Samalta ajalta löytyy kyllä moraalittomuutta useimmilta elämänsaroilta.

Esimerkiksi maanviljelijät tappavat kissojaan vuosittain. toiset nopeammin, toiset hitaammin. Eivät tosin yleensä runkkaa päälle.

norjan paavi kirjoitti:

Miksi taiteen pitaisi kulkea moraalin rajoissa, ja mikä se moraali sitten olisi?

Tuleeko taiteilijan noudattaa ns. yleistä moraalia, sitä samaa kuin muiden ihmisten, vai muiden tuotantoalojen? Vai kenties jotain yleämpää moraalin ideaalia, mitä me kaikki parhaina hetkinämme haluaisimme tavoitella?

Yleisin tänäpäivänä käytössä oleva moraalikoodi lienee se, että kaikki on OK kunhan se tuottaa meille rahaa (tuotantomoraali), tai säästää meiltä rahaa (kulutusmoraali).

Esimerkiksi jos minä kuluttajana haluan koristautua turkkiin, se on ihan ok. Säästäväisenä kuluttajana valitsen halvimman vaihtoehdon. Se tehdään jossain kehitysmaassa lapsityövoimalla katukissoista. (käytän kissaa tässä esimerkissäkoska se toimii paremmin analogiana käsielävään taideteokseen, sekä sen tosiasian vuoksi että maailmanmarkkinoille todella tehdään turkis ja nahkatuotteita juuri kissoista.)

Sehän on ihan ok, ainakin niinpitkään kun en tiedä mistä se tehdään, tai kenen toimesta. myöskin kauppiaalle on ihan ok myydä tuote, siis ainakin niin pitkään kuin hänkin pysyy tietämättömänä tosiasioista.

Jos tosiasiat tulevat julkisiksi, ollakseni moraalinen joudunostamaan uuden tuotteen. Nyt ostan kilpailevan merkin tuotteen.Se on tehty naapurikehitysmaassa lapsityöoimalla koirista. Kysynmyyjältä että eikai ole lapsityöoimaa tai kotieläimiä käytetty. Hän sanoo ei, ja kaikki ovat taas moraalisia.

Noniin, siis mihin tämä loputon alustus johtaa on se tosiasi, että yhteiskuntamme onrakenteellisesti moraaliton. Ainakin sen suhteen mitä tulee viattomien eläinten tappamiseen. Tunnen nämä rakenteet itse, perehdyin niihin osallistuessani yhdeksänkymmentäluun radikaaiin eläinoikeusliikkeeseen.

Taide vaatii vapauden, sillä uhallakin että joskus tehdään jotain mitä enemmistö ei voi hyväksyä.

Teemu Mäen teko on ainut moraalisesti arveluttaa taideteko suomessa, minkä itse pystyn nimeämään. Aktiisesti olen seurannut alaa noin 10 vuotta.

Samalta ajalta löytyy kyllä moraalittomuutta useimmilta elämänsaroilta.

Esimerkiksi maanviljelijät tappavat kissojaan vuosittain. toiset nopeammin, toiset hitaammin. Eivät tosin yleensä runkkaa päälle.

Lue lisää

Kiva välillä lukea ihan järkevä ja asiallinen viesti. Kun keskustellaan moraalista ollaan tietysti aika vaarallisilla vesillä.

"Miksi taiteen pitaisi kulkea moraalin rajoissa, ja mikä se moraali sitten olisi?"

Eikös taitelija ole yhteiskunnan jäsen ja tavallinen ihminen siinä kuin kaikki muutkin? Eikö häneen päde samat moraaliset velvollisuudet ja oikeudet kuin muihinkin? Ei kai taiteen autonomian nimissä voida hyväksyä taitelijan asettumista moraalin ylä/ala/ulkopuolelle?

Kissan tappaminen oli väärin. Se oli tarpeetonta. Herra Mäki olisi voinut videon keinoilla ( lähinnä leikkaus, siihen aikaan kun ei vielä digiefektejä juuri ollut ) antaa vaikutelman että kissa tapettiin oikeasti. Se olisi luultavasti ollut yhtä tehokasta taiteellisesti. Herra Mäki kuitenkin nimenomaan tappoi kissan oikeasti. Se ikään kuin vahvisti hänen pointtiaan väkivallan representaatioista.

Suurin kohu ja yleisön moraalinen tuomio kohdistuu juuri tähän, että herra Mäki tappoi sen kissan oikeasti - ja taiteen nimissä. Oliko siinä mitään järkeä? Ihmiset ovat tyhmiä ja nyt herra Mäen pointista saa kärsiä koko Suomen taiteilija-yhteisö, apurahajärjestelmä ja kaikki museot. Kun taideala nähdään jo muutenkin kummallisten, työtävieroksuvien, juoppojen töhertäjien leikkikenttänä, ei Mäen pointti ole mielestäni kovinkaan tervetullut.

" Taide vaatii vapauden, sillä uhallakin että joskus tehdään jotain mitä enemmistö ei voi hyväksyä."

Eikös tämä romanttis/modernistinen taiteen autonomia ole jo vähän vanhentunut käsitys? Taiteilijoilla on kylläkin vapaus ( kunhan eivät riko lakeja ) mutta he eivät ole erillään yhteiskunnasta, eivät elä tyhjiössä. Joten heidän vapautensa on rajattua.

Kupper kirjoitti:

Kiva välillä lukea ihan järkevä ja asiallinen viesti. Kun keskustellaan moraalista ollaan tietysti aika vaarallisilla vesillä.

"Miksi taiteen pitaisi kulkea moraalin rajoissa, ja mikä se moraali sitten olisi?"

Eikös taitelija ole yhteiskunnan jäsen ja tavallinen ihminen siinä kuin kaikki muutkin? Eikö häneen päde samat moraaliset velvollisuudet ja oikeudet kuin muihinkin? Ei kai taiteen autonomian nimissä voida hyväksyä taitelijan asettumista moraalin ylä/ala/ulkopuolelle?

Kissan tappaminen oli väärin. Se oli tarpeetonta. Herra Mäki olisi voinut videon keinoilla ( lähinnä leikkaus, siihen aikaan kun ei vielä digiefektejä juuri ollut ) antaa vaikutelman että kissa tapettiin oikeasti. Se olisi luultavasti ollut yhtä tehokasta taiteellisesti. Herra Mäki kuitenkin nimenomaan tappoi kissan oikeasti. Se ikään kuin vahvisti hänen pointtiaan väkivallan representaatioista.

Suurin kohu ja yleisön moraalinen tuomio kohdistuu juuri tähän, että herra Mäki tappoi sen kissan oikeasti - ja taiteen nimissä. Oliko siinä mitään järkeä? Ihmiset ovat tyhmiä ja nyt herra Mäen pointista saa kärsiä koko Suomen taiteilija-yhteisö, apurahajärjestelmä ja kaikki museot. Kun taideala nähdään jo muutenkin kummallisten, työtävieroksuvien, juoppojen töhertäjien leikkikenttänä, ei Mäen pointti ole mielestäni kovinkaan tervetullut.

" Taide vaatii vapauden, sillä uhallakin että joskus tehdään jotain mitä enemmistö ei voi hyväksyä."

Eikös tämä romanttis/modernistinen taiteen autonomia ole jo vähän vanhentunut käsitys? Taiteilijoilla on kylläkin vapaus ( kunhan eivät riko lakeja ) mutta he eivät ole erillään yhteiskunnasta, eivät elä tyhjiössä. Joten heidän vapautensa on rajattua.

Lue lisää

"Eikös taitelija ole yhteiskunnan jäsen ja tavallinen ihminen siinä kuin kaikki muutkin? Eikö häneen päde samat moraaliset velvollisuudet ja oikeudet kuin muihinkin"

Erinomainen kysymys. Näinhän sen pitäisi periaatteessa olla. Teemu Mäen tapaus kuitenkin osoittaa jotain aivan muuta.

Jos yksityishenkilönä tapan kissan, se on aika pitkälle oma asiani. Jos joku sattuu toimenpiteen näkemään, niin hän saattaa periaatteessa nostaa oikeusjutun. Se tuskin kuitenkaan pitää, vain eläinrääkkäyksestä voidaan tuomita, ja se on hankalaa todistaa jälkikäteen. Yksityishenkilönä minun omalle omalletunnolleni jää se koenko teon moraalisesti hyväksyttäväksi vai en.

Kissan tappaminen syystä taitoisesta ei ole mitenkään ennenkuulumatonta.

Entä jos siirrymme yksityishenkilön moraalista ammatinharjoittajan moraaliin.

Teemu Mäki on kuvataitelija. Ammattiaan harjoittaessaan hän tappoi kissan. Kohu on noussut nimenomaan siitä että kissa tapettiin taiteen tuottaista varten, sekä siitä että kyseiselle taiteilijalle on myöhemmin maksettu erilaisia tukia verorahoistamme.

Otetaan vertailukohdaksi maaniljelijä. Hän viljelee työkseen maata. Maatilan kokonaisuuteen kuuluu muunmuassa kissapopulaatio, jonka tehtävänä on pitää pikkujyrsijäpopulaatio kurissa. Kissapopulaatio on kuitenkin sekin pidettävä kurissa. Siis maanviljelijä joutuu omaa ammattiaan harjoittaessaan myöskin tappamaa kisanpentuja. Häntä ei yleensä siitä syytellä, ei moraalisesti, eikä juridisesti.

Jos maanviljelijä lopettaa kissat huolimattomasti, häntä voidaan syyttää eläinrääkkäyksestä. Tämä kuitenkin vaatii sen, että hän jää jotenkin puuhasta kiinni, niin että tapauksesta jää jotain konkreettisia todisteita.

Myöskin maanviljelijä saa monenlaisia valtiontukia. En tiedä vaikuttaisiko näihin tukiin esimerkiksi opiskeluaokoina saatu sakkotuomio eläinrääkkäyksestä. Joku maataloustukiin perehtynyt selvittäköön.

Noniin, siis lyhyestisanottuna taiteilijan moraalikoodi on erilainen kuin yksityishenkilön, tai monien uiden ammattien harjoittajien.

Taiteilijan työskentely on läpinäkyvää, taiteilija esittelee työnsä yleisölle, ja näinollen antaa kaiken toimintansa kriitikoiden ja yleisön arvioitavaksi.

"Kissan tappaminen oli väärin. Se oli tarpeetonta. Herra Mäki olisi voinut videon keinoilla..."

Olen kanssasi eri mieltä. En tappamisesta, mielestäni kaikki tappainen on väärin, vaan tarpeellisuudesta. Kyseisen teoksen kannalta oli nimenomaan välttämätöntä tappaa kissa.

Periaatteessa saman asian olisi tietenkin voinut kertoa muilla keinoilla, mutta samaa vaikutusta sillä ei olisi ollut. Kyseessä olisi ollut vain sama viihdeväkivallan laji, jota me katsomme televisiostajokapäivä.

Kissan tappaminen muutti kohauksen väkivallan esittämisestä väkivallaksi, ja juuri se seikka nosti videon ainulaatuiseen kuuluisuuteen lajityypissään. Nykyihmistä ei ole helppo järkyttää(josette uskominua, niin yrittäkää itse), tämä video onnistuu siinä ILMAN ETTÄ KUKAAN ON SITÄ EDES NÄHNYT.

Lavastetulla kissantappokohtauksella varustettuna se kiertelisi vain pienen piirin videotaidetapahtumissa harrastajienkeskuudessa, ekä suuriyleisö ikinä olisi kuullut nimeä Teemu Mäki.

"Eikös tämä romanttis/modernistinen taiteen autonomia ole jo vähän vanhentunut käsitys? "

Kyllä kyseessä on vanhanaikainen käsite. Marginaalissa on nousemassa uudenlainen osallistuva ja yhteisöllinen taiteilijakuva.

"Taiteilijoilla on kylläkin vapaus ( kunhan eivät riko lakeja ) mutta he eivät ole erillään yhteiskunnasta, eivät elä tyhjiössä. Joten heidän vapautensa on rajattua. "

Kyllä taiteilijat on ajettu erilleen yhteiskunnasta. Hauskaa että otit puheeksi lait. Laista on puhunut myös urheilumineisteri Karpela. Hänen mukaansa henkilö joka asettuu lain ulkopuolelle (siis on tässä tapauksessa on tehnyt niin joskus viisitoistavuotta sitten) ei voi kuvitella saavansa tukea valtiolta. Huomattavan kireä kanta varsinkin tilanteessa jossa lainsäätäjissäkin on tuoreampiakin tuomioita saaneita ihmisiä valtion palkkalistoilla.

Itse en näe edes moraalista ongelmaa rikollisten menetelmien käyttämisessä taiteen tekemisessä. Jotkut rikokset ovat moraalittomia, toiset eivät.

Taiteilijalla on vastuu, rikoksen tehdessään hän yleensä myöskin esittää todisteet itseään vastaan teoksessaan. Juuri tästä on kyse Teemu Mäen tapauksessa.

norjan paavi kirjoitti:

"Eikös taitelija ole yhteiskunnan jäsen ja tavallinen ihminen siinä kuin kaikki muutkin? Eikö häneen päde samat moraaliset velvollisuudet ja oikeudet kuin muihinkin"

Erinomainen kysymys. Näinhän sen pitäisi periaatteessa olla. Teemu Mäen tapaus kuitenkin osoittaa jotain aivan muuta.

Jos yksityishenkilönä tapan kissan, se on aika pitkälle oma asiani. Jos joku sattuu toimenpiteen näkemään, niin hän saattaa periaatteessa nostaa oikeusjutun. Se tuskin kuitenkaan pitää, vain eläinrääkkäyksestä voidaan tuomita, ja se on hankalaa todistaa jälkikäteen. Yksityishenkilönä minun omalle omalletunnolleni jää se koenko teon moraalisesti hyväksyttäväksi vai en.

Kissan tappaminen syystä taitoisesta ei ole mitenkään ennenkuulumatonta.

Entä jos siirrymme yksityishenkilön moraalista ammatinharjoittajan moraaliin.

Teemu Mäki on kuvataitelija. Ammattiaan harjoittaessaan hän tappoi kissan. Kohu on noussut nimenomaan siitä että kissa tapettiin taiteen tuottaista varten, sekä siitä että kyseiselle taiteilijalle on myöhemmin maksettu erilaisia tukia verorahoistamme.

Otetaan vertailukohdaksi maaniljelijä. Hän viljelee työkseen maata. Maatilan kokonaisuuteen kuuluu muunmuassa kissapopulaatio, jonka tehtävänä on pitää pikkujyrsijäpopulaatio kurissa. Kissapopulaatio on kuitenkin sekin pidettävä kurissa. Siis maanviljelijä joutuu omaa ammattiaan harjoittaessaan myöskin tappamaa kisanpentuja. Häntä ei yleensä siitä syytellä, ei moraalisesti, eikä juridisesti.

Jos maanviljelijä lopettaa kissat huolimattomasti, häntä voidaan syyttää eläinrääkkäyksestä. Tämä kuitenkin vaatii sen, että hän jää jotenkin puuhasta kiinni, niin että tapauksesta jää jotain konkreettisia todisteita.

Myöskin maanviljelijä saa monenlaisia valtiontukia. En tiedä vaikuttaisiko näihin tukiin esimerkiksi opiskeluaokoina saatu sakkotuomio eläinrääkkäyksestä. Joku maataloustukiin perehtynyt selvittäköön.

Noniin, siis lyhyestisanottuna taiteilijan moraalikoodi on erilainen kuin yksityishenkilön, tai monien uiden ammattien harjoittajien.

Taiteilijan työskentely on läpinäkyvää, taiteilija esittelee työnsä yleisölle, ja näinollen antaa kaiken toimintansa kriitikoiden ja yleisön arvioitavaksi.

"Kissan tappaminen oli väärin. Se oli tarpeetonta. Herra Mäki olisi voinut videon keinoilla..."

Olen kanssasi eri mieltä. En tappamisesta, mielestäni kaikki tappainen on väärin, vaan tarpeellisuudesta. Kyseisen teoksen kannalta oli nimenomaan välttämätöntä tappaa kissa.

Periaatteessa saman asian olisi tietenkin voinut kertoa muilla keinoilla, mutta samaa vaikutusta sillä ei olisi ollut. Kyseessä olisi ollut vain sama viihdeväkivallan laji, jota me katsomme televisiostajokapäivä.

Kissan tappaminen muutti kohauksen väkivallan esittämisestä väkivallaksi, ja juuri se seikka nosti videon ainulaatuiseen kuuluisuuteen lajityypissään. Nykyihmistä ei ole helppo järkyttää(josette uskominua, niin yrittäkää itse), tämä video onnistuu siinä ILMAN ETTÄ KUKAAN ON SITÄ EDES NÄHNYT.

Lavastetulla kissantappokohtauksella varustettuna se kiertelisi vain pienen piirin videotaidetapahtumissa harrastajienkeskuudessa, ekä suuriyleisö ikinä olisi kuullut nimeä Teemu Mäki.

"Eikös tämä romanttis/modernistinen taiteen autonomia ole jo vähän vanhentunut käsitys? "

Kyllä kyseessä on vanhanaikainen käsite. Marginaalissa on nousemassa uudenlainen osallistuva ja yhteisöllinen taiteilijakuva.

"Taiteilijoilla on kylläkin vapaus ( kunhan eivät riko lakeja ) mutta he eivät ole erillään yhteiskunnasta, eivät elä tyhjiössä. Joten heidän vapautensa on rajattua. "

Kyllä taiteilijat on ajettu erilleen yhteiskunnasta. Hauskaa että otit puheeksi lait. Laista on puhunut myös urheilumineisteri Karpela. Hänen mukaansa henkilö joka asettuu lain ulkopuolelle (siis on tässä tapauksessa on tehnyt niin joskus viisitoistavuotta sitten) ei voi kuvitella saavansa tukea valtiolta. Huomattavan kireä kanta varsinkin tilanteessa jossa lainsäätäjissäkin on tuoreampiakin tuomioita saaneita ihmisiä valtion palkkalistoilla.

Itse en näe edes moraalista ongelmaa rikollisten menetelmien käyttämisessä taiteen tekemisessä. Jotkut rikokset ovat moraalittomia, toiset eivät.

Taiteilijalla on vastuu, rikoksen tehdessään hän yleensä myöskin esittää todisteet itseään vastaan teoksessaan. Juuri tästä on kyse Teemu Mäen tapauksessa.

Lue lisää

"Olen kanssasi eri mieltä. En tappamisesta, mielestäni kaikki tappainen on väärin, vaan tarpeellisuudesta. Kyseisen teoksen kannalta oli nimenomaan välttämätöntä tappaa kissa."

Kamoon! Taitelijathan ovat yleisen kliseen mukaan täynnä mielikuvitusta, uusia ideoita ja tuoreita näkemyksiä. Kyseenalaistaakseen väkivallan representaatiot herra Mäki tekee mitä? Luo oman vaihtoehtoisen väkivallan representaation. Väkivalta on väärin! sanoo Teemu ja tarjoaa lääkkeeksi lisää väkivaltaa. Tässäkö se on se taitelijan mielikuvitus?

Minä en henkilökohtaisesti pidä tälläisestä taiteesta. Ensinnäkin se ei ole erityisen kekseliästi. Toisekseen se ei ole tyylikästä. Se ei ole "coolia".

Herra Mäki kyllä onnistui kohun herättämisessä, mutta miten hyvin hän onnistui välittämään alkuperäistä taiteellista ideaansa suuren yleisön tietoisuuteen? Hän onnistui vain kärjistämään tilanteen ja asettamaan itsensä tappouhkauksien kohteeksi. Hän vain lisäsi väkivallan kierrettä: väkivallan representaatiot > kissantappovideo > tappouhkaukset.

Teemu siis epäonnistui sekä taiteensa muodon, että sen sisällön suhteen. Tosin, aiheen valinta oli aika vaikea myös.

norjan paavi kirjoitti:

"Eikös taitelija ole yhteiskunnan jäsen ja tavallinen ihminen siinä kuin kaikki muutkin? Eikö häneen päde samat moraaliset velvollisuudet ja oikeudet kuin muihinkin"

Erinomainen kysymys. Näinhän sen pitäisi periaatteessa olla. Teemu Mäen tapaus kuitenkin osoittaa jotain aivan muuta.

Jos yksityishenkilönä tapan kissan, se on aika pitkälle oma asiani. Jos joku sattuu toimenpiteen näkemään, niin hän saattaa periaatteessa nostaa oikeusjutun. Se tuskin kuitenkaan pitää, vain eläinrääkkäyksestä voidaan tuomita, ja se on hankalaa todistaa jälkikäteen. Yksityishenkilönä minun omalle omalletunnolleni jää se koenko teon moraalisesti hyväksyttäväksi vai en.

Kissan tappaminen syystä taitoisesta ei ole mitenkään ennenkuulumatonta.

Entä jos siirrymme yksityishenkilön moraalista ammatinharjoittajan moraaliin.

Teemu Mäki on kuvataitelija. Ammattiaan harjoittaessaan hän tappoi kissan. Kohu on noussut nimenomaan siitä että kissa tapettiin taiteen tuottaista varten, sekä siitä että kyseiselle taiteilijalle on myöhemmin maksettu erilaisia tukia verorahoistamme.

Otetaan vertailukohdaksi maaniljelijä. Hän viljelee työkseen maata. Maatilan kokonaisuuteen kuuluu muunmuassa kissapopulaatio, jonka tehtävänä on pitää pikkujyrsijäpopulaatio kurissa. Kissapopulaatio on kuitenkin sekin pidettävä kurissa. Siis maanviljelijä joutuu omaa ammattiaan harjoittaessaan myöskin tappamaa kisanpentuja. Häntä ei yleensä siitä syytellä, ei moraalisesti, eikä juridisesti.

Jos maanviljelijä lopettaa kissat huolimattomasti, häntä voidaan syyttää eläinrääkkäyksestä. Tämä kuitenkin vaatii sen, että hän jää jotenkin puuhasta kiinni, niin että tapauksesta jää jotain konkreettisia todisteita.

Myöskin maanviljelijä saa monenlaisia valtiontukia. En tiedä vaikuttaisiko näihin tukiin esimerkiksi opiskeluaokoina saatu sakkotuomio eläinrääkkäyksestä. Joku maataloustukiin perehtynyt selvittäköön.

Noniin, siis lyhyestisanottuna taiteilijan moraalikoodi on erilainen kuin yksityishenkilön, tai monien uiden ammattien harjoittajien.

Taiteilijan työskentely on läpinäkyvää, taiteilija esittelee työnsä yleisölle, ja näinollen antaa kaiken toimintansa kriitikoiden ja yleisön arvioitavaksi.

"Kissan tappaminen oli väärin. Se oli tarpeetonta. Herra Mäki olisi voinut videon keinoilla..."

Olen kanssasi eri mieltä. En tappamisesta, mielestäni kaikki tappainen on väärin, vaan tarpeellisuudesta. Kyseisen teoksen kannalta oli nimenomaan välttämätöntä tappaa kissa.

Periaatteessa saman asian olisi tietenkin voinut kertoa muilla keinoilla, mutta samaa vaikutusta sillä ei olisi ollut. Kyseessä olisi ollut vain sama viihdeväkivallan laji, jota me katsomme televisiostajokapäivä.

Kissan tappaminen muutti kohauksen väkivallan esittämisestä väkivallaksi, ja juuri se seikka nosti videon ainulaatuiseen kuuluisuuteen lajityypissään. Nykyihmistä ei ole helppo järkyttää(josette uskominua, niin yrittäkää itse), tämä video onnistuu siinä ILMAN ETTÄ KUKAAN ON SITÄ EDES NÄHNYT.

Lavastetulla kissantappokohtauksella varustettuna se kiertelisi vain pienen piirin videotaidetapahtumissa harrastajienkeskuudessa, ekä suuriyleisö ikinä olisi kuullut nimeä Teemu Mäki.

"Eikös tämä romanttis/modernistinen taiteen autonomia ole jo vähän vanhentunut käsitys? "

Kyllä kyseessä on vanhanaikainen käsite. Marginaalissa on nousemassa uudenlainen osallistuva ja yhteisöllinen taiteilijakuva.

"Taiteilijoilla on kylläkin vapaus ( kunhan eivät riko lakeja ) mutta he eivät ole erillään yhteiskunnasta, eivät elä tyhjiössä. Joten heidän vapautensa on rajattua. "

Kyllä taiteilijat on ajettu erilleen yhteiskunnasta. Hauskaa että otit puheeksi lait. Laista on puhunut myös urheilumineisteri Karpela. Hänen mukaansa henkilö joka asettuu lain ulkopuolelle (siis on tässä tapauksessa on tehnyt niin joskus viisitoistavuotta sitten) ei voi kuvitella saavansa tukea valtiolta. Huomattavan kireä kanta varsinkin tilanteessa jossa lainsäätäjissäkin on tuoreampiakin tuomioita saaneita ihmisiä valtion palkkalistoilla.

Itse en näe edes moraalista ongelmaa rikollisten menetelmien käyttämisessä taiteen tekemisessä. Jotkut rikokset ovat moraalittomia, toiset eivät.

Taiteilijalla on vastuu, rikoksen tehdessään hän yleensä myöskin esittää todisteet itseään vastaan teoksessaan. Juuri tästä on kyse Teemu Mäen tapauksessa.

Lue lisää

Mitä yhteistä on maanviljelijällä ja kuvataiteilijalla? Molemmat tappavat kissoja? :) Erojakin on. Maanviljelijä ei tapa kissoja hyötymismielessä, vaan koska liian suuresta kissakannasta on hänelle haittaa. Samalla logiikalla harvennetaan hirviä. Tai tapetaan rottia jne.

Voi olla että Teemu Mäestä tuntui, että hänen on pakko tappaa se kissa, että se jotenkin kruunaa hänen taiteellisen visionsa. Mitä se kertoo hänen taiteellisesta visiostaan?

Ja pelkkä kissan tapon lavastus ei olisi aiheuttanut samanlaista kohua ( koska se ei olisi ollut moraalisesti väärin. ) Mutta miksi hänen piti osallistua kissan tappoon? Eikö maailmalla ole medioissa tarpeeksi raakaa kuvamateriaali vapaasti saatavilla, tai korvausta vastaan? Tälläisen materiaalin käyttö ei ole moraalisesti väärin, vaikka kyseenalaista muuten olisikin.

Jos taitelijat kokevat olevansa mariginaalissa, niin miksi he ovat niin avuttomia ja voimattomia astumaan reilusti mainstreamiin? Eikö postmodernille ajalle ole ominaista erottelujen hämärtyminen ( tässä tapauksessa esim. korkea kulttuuri vrs. popkulttuuri )? Suuri osa nykyajan taiteellisesta lahjakkuudesta on elokuva-video-media-kuvankäsittely-mainos- alalla. Se ei ole mariginaalista, eikä aina taidettakaan. Mutta totta totisesti siitä välistä löytyisi paljon harmaata aluetta jota voisi avoimin mielin tutkia ja hyödyntää.

Kupper kirjoitti:

Kiva välillä lukea ihan järkevä ja asiallinen viesti. Kun keskustellaan moraalista ollaan tietysti aika vaarallisilla vesillä.

"Miksi taiteen pitaisi kulkea moraalin rajoissa, ja mikä se moraali sitten olisi?"

Eikös taitelija ole yhteiskunnan jäsen ja tavallinen ihminen siinä kuin kaikki muutkin? Eikö häneen päde samat moraaliset velvollisuudet ja oikeudet kuin muihinkin? Ei kai taiteen autonomian nimissä voida hyväksyä taitelijan asettumista moraalin ylä/ala/ulkopuolelle?

Kissan tappaminen oli väärin. Se oli tarpeetonta. Herra Mäki olisi voinut videon keinoilla ( lähinnä leikkaus, siihen aikaan kun ei vielä digiefektejä juuri ollut ) antaa vaikutelman että kissa tapettiin oikeasti. Se olisi luultavasti ollut yhtä tehokasta taiteellisesti. Herra Mäki kuitenkin nimenomaan tappoi kissan oikeasti. Se ikään kuin vahvisti hänen pointtiaan väkivallan representaatioista.

Suurin kohu ja yleisön moraalinen tuomio kohdistuu juuri tähän, että herra Mäki tappoi sen kissan oikeasti - ja taiteen nimissä. Oliko siinä mitään järkeä? Ihmiset ovat tyhmiä ja nyt herra Mäen pointista saa kärsiä koko Suomen taiteilija-yhteisö, apurahajärjestelmä ja kaikki museot. Kun taideala nähdään jo muutenkin kummallisten, työtävieroksuvien, juoppojen töhertäjien leikkikenttänä, ei Mäen pointti ole mielestäni kovinkaan tervetullut.

" Taide vaatii vapauden, sillä uhallakin että joskus tehdään jotain mitä enemmistö ei voi hyväksyä."

Eikös tämä romanttis/modernistinen taiteen autonomia ole jo vähän vanhentunut käsitys? Taiteilijoilla on kylläkin vapaus ( kunhan eivät riko lakeja ) mutta he eivät ole erillään yhteiskunnasta, eivät elä tyhjiössä. Joten heidän vapautensa on rajattua.

Lue lisää

"Tailteijoiden" moraali löytyy pervouksista ja huumeista sekä alkoholismista.

mutta sitä ei paheksuta, koska sitä ei tehdä taiteen nimissä. Taiteilijat ovat vähän kuin urheilijat. Molemmilla on luontaisia lahjoja, joita sitten määrätietoisella työllä ja harjoittelulla kehitetään huippuunsa. Molemmille annetaan tiettyjä vapauksia, molemmilta myös odotetaan enemmän kuin tavallisilta ihmisiltä. Kun urheilija käyttää dopingia ( tai oik. jää kiinni ) me paheksumme sitä.

Siksi myös paheksumme Teemu Mäkeä: hän ei pelannut reilusti, hän aiheutti suuren kohun tarkoituksellisesti ja syyllistyi vieläpä eläinrääkkäykseen. Kohua on helppo nostaa. Mutta merkittäväksi taiteilijaksi nouseminen pelkästään lahjakkuuden ja kovan työn yhdistelmällä on paljon vaikeampaa.

Kupper kirjoitti:

mutta sitä ei paheksuta, koska sitä ei tehdä taiteen nimissä. Taiteilijat ovat vähän kuin urheilijat. Molemmilla on luontaisia lahjoja, joita sitten määrätietoisella työllä ja harjoittelulla kehitetään huippuunsa. Molemmille annetaan tiettyjä vapauksia, molemmilta myös odotetaan enemmän kuin tavallisilta ihmisiltä. Kun urheilija käyttää dopingia ( tai oik. jää kiinni ) me paheksumme sitä.

Siksi myös paheksumme Teemu Mäkeä: hän ei pelannut reilusti, hän aiheutti suuren kohun tarkoituksellisesti ja syyllistyi vieläpä eläinrääkkäykseen. Kohua on helppo nostaa. Mutta merkittäväksi taiteilijaksi nouseminen pelkästään lahjakkuuden ja kovan työn yhdistelmällä on paljon vaikeampaa.

Lue lisää

...niin kuin Teemu Mäki taiteen nimissä?
Ihminen, jolla on oikeat elämän arvot ei toimi niin kuin Teemu Mäki.
Odotan milloin taiteilija videoisi, kun päättää päivänsä. Se olisi suurta taidetta, mutta harmittavaista, kun sen voi tehdä jokainen vain kerran.

Mäen raatelevat kissat kirjoitti:

...niin kuin Teemu Mäki taiteen nimissä?
Ihminen, jolla on oikeat elämän arvot ei toimi niin kuin Teemu Mäki.
Odotan milloin taiteilija videoisi, kun päättää päivänsä. Se olisi suurta taidetta, mutta harmittavaista, kun sen voi tehdä jokainen vain kerran.

Lue lisää

te ootte ihan paskia kissat on ihania niitä ei saa tappaa PASKIAISET PASKIAISET !!!

so?

Kammottava tyyppi. Isä voi näyttää lapsilleen tekemäänsä videota.