Sade kasvoja vihmoo
maiseman sumuiseksi tekee
ja saa katsomaan
mitä kaikkea se kätkeekään utuisten verhojen taa ...
Minä olen valmis
lähtemään taivaan tuuliin
kiertämään maailman
ja tulemaan takaisin
vain sinua rakastamaan ...
Taistelut auringosta
kaiken saa kalpenemaan
ja kesän värit kasvoiltasi katoaa
kun lumi maan peittää
niin voi käydä rakkaudenkin teillä ...
Tunteeni ovat kuin sotilaat
vaikka sydämestäni urheutta puutukkaan
mutta kanssasi ei sotaa voitetakkaan
jos uhrauksia ei itsestään ja luonnostaan tee
ihan sydämestään ...
maiseman sumuiseksi tekee
ja saa katsomaan
mitä kaikkea se kätkeekään utuisten verhojen taa ...
Minä olen valmis
lähtemään taivaan tuuliin
kiertämään maailman
ja tulemaan takaisin
vain sinua rakastamaan ...
Taistelut auringosta
kaiken saa kalpenemaan
ja kesän värit kasvoiltasi katoaa
kun lumi maan peittää
niin voi käydä rakkaudenkin teillä ...
Tunteeni ovat kuin sotilaat
vaikka sydämestäni urheutta puutukkaan
mutta kanssasi ei sotaa voitetakkaan
jos uhrauksia ei itsestään ja luonnostaan tee
ihan sydämestään ...
Vastaukset 8
Vanhimmat
Wau, runo64 tämä runosi sisälsi KAIKEN minkä
rakkausrunolta odottaakin. Hienosti kirjoitettu
lause oli "taistelut auringosta, missä tuo kohta oli suorastaan upea "kesän värit kasvoiltasi....."
Tässä oli tunnetta, herkyyttä ja voimaa, nyt voisin minä sanoa että
olet ylittänyt itsesi. Tämä runo on yksi parhaistasi vaikka
huonoja et ole tänne pastalle laittanutkaan.
Kaunis kiitos, upeasta runostasi jonka sain lukea ja päästää
omat tunteeni valloilleen.
no näin sen olisi mentävä
ja vaihtokauppoja
sopimuksia
on parisuhde täynnä
tavallaan ...
ei minusta tule ikinä yhtä hyvää runoilijaa
kuin sinusta.
sinun uusintakin runoa ajattelin töissäkin ihmetellen
koko päivän kun sen aamulla luin ...
kiitokset lämpimät liona sanoistasi
ja hyvää matkaa uuden viikon alkuun
sinulle toivon.
Niitä
ruutu verhoja
varovasti raotan.
Sieltä mailmaa
katson.
Sinut
näkeväni toivon
astelevan
kapeaa
ruohottunutta pihapolkua.
Sodassa ei
kukaan voita.
Rakkaudessa
kaikki.
sota tuo sankareita
ja kun toisen sydämen valloittaa
niin se on enemmän kuin voitto
ja sydämensä menetys ei ole tappio lainkaan
vaan suuri onni ...
no viimeiset neljä riviä palautteessasi
synnyttivät tuon pähkäilyn.
vastasit tosi hienolla runolla
josta suuren suuri kiitos
ja hyvän ja kauniin päivän toivotukset
sinulle.
Alla auringon ja kuun.
Silloin luoksesi tuun.
Kun kutsu soittaen kajahtaa.
Silloin voimme rakastaa.
Alla taivaan.
Mattona maa.
Jolla levätä saa.
Pehmoisella niityllä.
Heinäsirkan soitella.
Viuluaan.
Rakkauden sinfoniaa.
Silloin.
"Ihan sydämestään"
Laulaa satakieli.
Kiitos runosta.
Jonka mukana sain matkata.
Maailman ääriin.
maailman ääriin kun matkustaa
niin yhden asian se siellä paljastaa
että on pitkä matka luoksesi
rakastamaan ...
kiitokset sanoistasi sinä veikeä kirjoittaja
ja lämpimiä ajatuksia
sinulle lähetän.
Kyllä tätä passaa lukea monta kertaa... ei huono vaan hyvä,ihan minun mieleeni :)
niinhän se on että kaikessa mitä tekee
pitäisi olla sydän mukana
niin silloin näkee parhaiten
kenties erottaa
oikean ja väärän
hyvän ja pahan ...
kiitokset suuret vierailustasi
ja hyvää tulevaa uutta viikkoa ...