Hei!
Mulla on kohta 2-vuotias narttu, joka on muita narttuja kohtaan dominoiva. Haluaisin ottaa tulevaisuudessa itselleni tanskandogin (kokemusta isoista koirista on). Ovatko tanskandoggi narttupennut kuinka dominoivia vai pitäisikö ottaa uros? Toisaalta pentuja kohtaan omanion erittäin ystävällinen ja antaa niiden roikkua, hyppiä ym itsessään... Entä aikuisen dogin suhtautuminen muihin?
Mulla on kohta 2-vuotias narttu, joka on muita narttuja kohtaan dominoiva. Haluaisin ottaa tulevaisuudessa itselleni tanskandogin (kokemusta isoista koirista on). Ovatko tanskandoggi narttupennut kuinka dominoivia vai pitäisikö ottaa uros? Toisaalta pentuja kohtaan omanion erittäin ystävällinen ja antaa niiden roikkua, hyppiä ym itsessään... Entä aikuisen dogin suhtautuminen muihin?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ota uros jos narttusi on dominoivaa sorttia. Pahimmillaan nartut kun voi tappaa toisensa valtataistelussa, uroksilla ei ole sitä tapaa. Se on hyvä että koirasi pitää pennuista. Ja se dominoivuus on luonne kysymys, ei rotu.
Puhun nyt vain omasta kokemuksesta, eli minun dogginarttuni on erittäin dominoiva. Yksilöllisiä eroja on, mutta yleensä saman rodun edustajilla on samantyyppinen luonne, toki poikkeuksia löytyy.
Tanskandogit (kuten minun narttuni) eivät ole varsinaisesti mitään laumakoiria, eli eivät erityisesti viihdy koiralaumassa, vaan ovat enemmän itsenäisiä ja viihtyvät yksikseen. Ovat ns. yhden ihmisen koiria.
Minun doggini ei erityisemmin piittaa muiden koirien seurasta, eikä päästä helposti muita lähelleen. Ei tykkää edes hirveästi leikkiä, yleensä vaan selättää pienempänsä ja sitten on tyytyväinen... Saattaa myös stressaantua jos lähellä on joku pikku vilperi, joka hyppii kuonolle. Omistajan läheisyys on tanskandoggille tärkeintä, minun doggini on lisäksi mustasukkainen muille annetusta huomiosta.
Yksilöstä voi olla paljon kiinni, mutta en kyllä osaisi kuvitella esim. dominoivaa labradorinnoutajaa (eli mielestäni luonne on rodusta(kin) riippuvainen)