Ruoka siis kallistuu tällä hetkellä aidosti niukkuuden vuoksi. Talouden mahtimaita
edustava G20-kokous saakin todennäköisesti ensi kuussa OECD:ltä sapiskaa siitä, ettei ruuan tuotantoon ole panostettu riittävästi.
edustava G20-kokous saakin todennäköisesti ensi kuussa OECD:ltä sapiskaa siitä, ettei ruuan tuotantoon ole panostettu riittävästi.
Vastaukset 78
Vanhimmat
-
-
Niin taitaa maailmassa käydä.
Monien dokumenttien mukaan maailman ruokahuolto on jatkuvast "veitsenterällä".
Johtuu yksinkertaisesti siitä että ihmisiä maapallolla on aivan liikaa.
Romahdus tulee, mutta kukaan ei osaa sanoa koska.
Toisaalta en tiedä miten ko. globaaliasia liittyy Suomalaiseen maatalouspolitiikkaan?
Ajattelitko niin, että raaka-aine kallistuu, mutta Suomalainen veronmaksaja maksaa edelleen kansallisettukiaiset?
Taitaa olla em. tilanteessa niin, että täysremontti on edessä myös tuottajapuolella!
ellei tajua miten Suomalainen maatalous liittyy glbaaliin ruuantuotantoon, oma maatalous luojan lykky kun ruoka maailmalta käy vähiin..
Niin voinhan minä toki tyhmäkin olla, mutta hiukan ihmetyttää monien hihkuminen täällä siitä miten raaka-aineet elintarvikkeissa käy vähiin maaimalla, jonka katsotaan nostavan raaka-aineiden hintoja (jonka tietysti tekeekin), mutta samalla kuitenkin säilytettäisiin Suomalainen kansallinen tuki ennallaan??!!
Eli siis: maatalous saisi enemmän rahaa nousseista hinnoista, joka siis laskisi muun väestön elintasoa indeksin suhteessa.
Mutta samalla tuo alentunut elintaso ei vaikuttaisi mitenkään ko. kansanosan veronmaksukykyyn tai yritysten mahdollisuuksiin?
enää aurinkossa, pääsi pehmenee, tuet luonnolliseti poistuu kun hinnat nousee sille tasolle että tuotanto kannattaa ilman tukia, nythän tuilla pidetään tuottajhinnat alhaalla, tuota vaikka markkinat ei vedä, tai et saa mitään, periaatteeela.
Niin nurinkuriselta kuin se vaikuttaakin tukia pitäisi nostaa kun raaka-aineiden hinta nousee jos tarkoituksena on raaka-aineen hinnan alentaminen.
Yksi maataloustukien tarkoitushan on ruoan raaka-aineen hinnan alentaminen.
Markkinataloudessahan tuotteen hintä nousee kun siitä on pulaa, jos tukea nostetaisiin, se innostaisi lisäämään tuotantoa joka taas siis johtaisi ylituotantoon, ja kun tuotteesta on ylitarjontaa, hinta laskee. Silloin tukea taas voisi laskea. Tämä menettely nyt vain teoriassa, ehkä tuollainen jatkuva tukien nosto ja lasku aiheuttaisi tuottajissa epävarmuutta ja tuotanto laskisi ja hinnat pitkällä aikavälillä nousisivat. Ehkä tämä nykyinen menettely on kuitenkin paras kompromissa, eli tukia ei nosteta eikä lasketa vaikka maailmanmarkkinahinnat vaihtelevat.
Maailman markkinahintojen nousuhan hyödyttää kilpailullisesti niitä maita joissa esimerkiksi satotaso hehtaarilta on suurempi kuin suomessa. Aina huonommin suomalainen viljelijä pärjää esimerkiksi ranskalaista viljelijää vastaan jos vaikka viljan hinta kaksinkertaistuu mutta kummasskin maassa tuet pysyvät samana. Ranskainen viljelijä saa 7000kg/ha vehnäsadosta 100€ tonnihinnalla 700€, mutta esimerkiksi tänä vuonna vehnästä maksettiin 200€ ja ylikin. Tuolla 200€ tonnihinnalla ranskalainen viljelijä saisi 1400€/ha. Suomalainen viljelijä saa 100€/t hinnalla 3000€ hehtaarisadolla 300€ mutta 200€/t hinnalla 600€.
Yhteenvetona 100€/t hinnalla ranskalainen viljelijä saa 400€,Mutta 200€ euron tonnihinnalla jo 800€ enemmän hehtaarilta miltei samoilla tuotantokustannuksilla. Jos vielä kansalliset tuet poistettaisiin ero vain kasvaisi.
Ehkä kansallisen tuen osuus hehtaarilta on 250€, suomalainen viljelijä saisi siis noin 1000€ vähemmän kuin ranskalainen virkaveli verattuna tuohon 100€/t hintaan ja saamiimme kansallisiin tukiin. Sekö olisi tasapuolista.
kasallisia tukia viljapuolella on ???
"Ranskainen viljelijä saa 7000kg/ha vehnäsadosta 100€ tonnihinnalla 700€, mutta esimerkiksi tänä vuonna vehnästä maksettiin 200€ ja ylikin. Tuolla 200€ tonnihinnalla ranskalainen viljelijä saisi 1400€/ha. Suomalainen viljelijä saa 100€/t hinnalla 3000€ hehtaarisadolla 300€ mutta 200€/t hinnalla 600€."
Jos pellon hinta vastaa suurinpiirtein sen tuottoarvoa niin juurikaan mitään ongelmaa ei olisi. Tarkoittaa sitä että Ranskassa pellon hinta saisi olla noin tuplat meikäläiseen verrattuna. Ongelmanahan on se että vaikkapa eteläisen Ruotsin Skånen pellon hinnat saattavat olla alempia kuin c-alueen Pohjanmaan...
"Mutta 200€ euron tonnihinnalla jo 800€ enemmän hehtaarilta miltei samoilla tuotantokustannuksilla."
Mites se nyt näin on???m Ranskassa samat tuotantokustannukset kuin meillä??? Juurihan joku jossakin ketjussa perusteli c-alueen korkeampia tukia sillä että siellä kustannustaso on paljon paljon korkeampi kuin ab-alueella?
ei käsitä mitä routa ja jää vaikuttaa tuotantokustannuksiin.
Kustannustaso tuotettu hehtaari on miltei sama, mutta kun viljelijä ei saakkaan rahaa tuoteista hehtaarin mukaan vaan tuotetun painon mukaan. Kustannukset luonnollisesti korkeammat tuotettua tonnia kohden, jos sinulle ei vielä tuosta selvinnyt.
Ruotsissa ei myöskään ole lahjaveroa sukupolven vaihdoksen vuosi toteutetuissa tilakaupoissa. Toisin sanoen, kun tila yleensä menee ehkä 70% todellisesta arvosta jatkajalle, siis omalle lapselle, tuosta 30% menee lahjavero valtiolle, sekin lisää kustannuksia ruotsalaiseen viljelijään verrattuna.
"rautalangasta vääntäen", muuttuvat kustannukset vaikkapa 500€/ha, suomen 3 tonnin hehtaarisadolla tuotetua tonnia kohden 166€, ranskan 7 tonnin hehtarisadolla 71€ tuotettu tonni. Tonnista viljaa ranskasa kuitenkin enemmän kuin suomessa, Ranskan tonnihinta on tänään 252€ ja suomen 195€.
http://www.maataloustilastot.fi/sites/default/files/viljojen_hintoja_eu-maissa_201116_20110429_110403.pdf
"Kustannustaso tuotettu hehtaari on miltei sama, mutta kun viljelijä ei saakkaan rahaa tuoteista hehtaarin mukaan vaan tuotetun painon mukaan. Kustannukset luonnollisesti korkeammat tuotettua tonnia kohden, jos sinulle ei vielä tuosta selvinnyt. "
Ei edelleenkään selvinnyt se miten Ranskassa suurinpiirtein samat kustannukset per hehtaari mutta sitten taas meillä on c-alueella niin valtavasti suuremmat kustannukset per hehtaari?
7*252=1764-500=1264
3*195=585-500=85
Ranskalainen viljelijälle jää 1264 käteen hehtaarista kun tuotosta on vähennetty muuttuvat kustannukset, suomessa vastaavasti 85€, eli ranskalainen viljelijä saa 1179€ enemmän hehtaarilta kuin suomalainen. Mitä sitten hehtaarin tuet ovat ranskassa, suomessa ainakin noin 500€. Vaikka ranskalainen viljelijä ei saisi tukea lainkaan jää hänelle kuitenkin 679€ eneemmän rahaa hehtaarista. Raskalaiselle maksetaan kuitenkin tuon hehtaarin viitesadon mukaan myös puolta parempaa cap-tukea, muista tuista en tiedä.
"Raskalaiselle maksetaan kuitenkin tuon hehtaarin viitesadon mukaan myös puolta parempaa cap-tukea, muista tuista en tiedä. "
Ranskalaisen viljelijän tuet noin 300 euroa hehtaari, 99% CAP-tukea ja muita tukia ei juuri tunneta. Tukitaso meillä siis kokonaisuutena korkeampi kuin kovion mainostetussa korkeiden tukien Ranskassa. Meillä tuet euroa per hehtaari joko toiseksi tai kolmanneksi korkeimmat kun kaikki tuet lasketaan, vähän lähteestä riippuen.
Vuonna 2008 Suomi sai € 833 miljoonaa EU: n maataloustukiin eli noin € 12254 maatilaa kohti.
Vuonna 2008 Ranska sai € 9940 miljoonaa EU: n maataloustukiin eli noin € 18862 maatilaa kohti.
Vuonna 2008 Tanska sai € 1169 miljoonaa EU: n maataloustukiin eli noin € 25968 maatilaa kohti.
Vuonna 2008 Saksa sai € 6580 miljoonaa EU: n maataloustukiin eli noin € 17735 maatilaa kohti.
Suomessa on tilojen keskipinta-ala nyt noin 40 ha. EU:n keskiarvo on noin 20. Tehokkaassa Hollannissa samoin noin 20, Saksassa, Tanskassa ja Ranskassa noin 40- 45- 50. Berlusconimaassa noin 7 ha!!!”
Vuonna 2008 Suomi sai € 833 miljoonaa EU: n maataloustukiin eli noin € 12254 maatilaa kohti.
Vuonna 2008 Ranska sai € 9940 miljoonaa EU: n maataloustukiin eli noin € 18862 maatilaa kohti.
Vuonna 2008 Tanska sai € 1169 miljoonaa EU: n maataloustukiin eli noin € 25968 maatilaa kohti.
Vuonna 2008 Saksa sai € 6580 miljoonaa EU: n maataloustukiin eli noin € 17735 maatilaa kohti.
Suomessa on tilojen keskipinta-ala nyt noin 40 ha. EU:n keskiarvo on noin 20. Tehokkaassa Hollannissa samoin noin 20, Saksassa, Tanskassa ja Ranskassa noin 40- 45- 50. Berlusconimaassa noin 7 ha!!!”
katseleppa tuolla ylempänä olevia kirjoituksia ja ala miettimään. Mitä pohjoisempaan mennään, sitä pienempiä on hehtaarisadot.
Tuossa tukilistaa kasvitiloille:
Luvut €/ha
Rehuvilja A 540 B 542 C1 526 C2 530 C3 546 C4 597
Mallasohra A 540 B 542 C1 596 C2 600 C3 500 C4 500
Kevätvehnä A 540 B 542 C1 586 C2 587 C3 500 C4 500
Syysvehnä A 582 B584 C1 628 C2 629 C3 542 C4 542
Ruis A 582 B 584 C1 680 C2 684 C3 542 C4 542€/ha
Lähde KM maatalouskalenteri
Tämä
"Vuonna 2008 Suomi sai € 833 miljoonaa EU: n maataloustukiin eli noin € 12254 maatilaa kohti. Vuonna 2008 Ranska sai € 9940 miljoonaa EU: n maataloustukiin eli noin € 18862 maatilaa kohti"
On sinällään totta varmaan, en tarkistanut lukuja. Mutta täytyy muistaa että Ranskan tuista 99% on sitten tuossa eli kokonaistukisumma on tuo. Sen sijaan meillä vain 40% tuista on tuossa, tuosta puuttuu 1.100 miljoonaa veronmaksajien lompakoista revittyä kansallisesti rahoitettua tukea. Kun se lisätään niin kokonaistukisumma onkin jo luokkaa 30.000 euroa per tila eli merkittävästi korkeampi kuin Ranskassa.
Mitä noihin pinta-aloihin tulee niin ne selittää pitkälti tuotannon erilaisuus. Meillä bulkkia, viljaa. Vaikkapa Italia niin viinejä, oliiveja, tomaatteja jne jne ns erikoiskasveja joiden tuotto per hehtaari on merkittävästi suurempi kuten myös työmäärä. Mm Hollannissa kukkia jne. Jos otetaan erikoiskasvitilat pois noista keskiarvoista niin sen jälkeen tilanne onkin ihan toinen.
Tuossa on siis hehtaarituet, euroa per hehtaari. Ne ovatkin koko maassa lähes samat, merkittävää eroa ei tule. Ero tuleekin kotieläintuista, c-alueella merkittävästi korkeammat tuet maidolle, emolehmille, lihakarjalle. Vaikkapa se ns normitila eli 1 lehmä per hehtaari niin nuo kotieläintuet noin
a/b: 340 euroa per lehma ja samalla euroa per hehtaari
c1: 680
c2: 765
c3: 1.105
Emolehmillä laskelma on saman suuntainen, samoin lihakarjalla.
mm. summasta puuttuu Ranskan julki tullut 2 miljardin valtiolaina ja huhujen mukaan, mistäähän niitä ei voi mistään tarkistaa, Ranskan kansalliset olisi 6 miljardin luokkaa. Bulkkia ???, suosittelen matkailua, Näpiöön, Honkajoelle, Suonenjoelle, Ikaalisiin, Ahvenanmaalle jne. viisastuisit eikä tyhmyytesi tulisi niin ilmi.
a/b alueen tueksi n. 500 per lehmä ja kun tuosta c alueen tuesta vähentää suudemmat tuotantokuluy niin a/b alue on voitolla.
Vähän jotenkin tuntuu että tuossa
"mm. summasta puuttuu Ranskan julki tullut 2 miljardin valtiolaina"
ei ole nyt kaikki ihan kohdallaan? Velatkin muuttuu saataviksi? Ainakin minä olen toistaiseksi joutunut velkani maksamaan takaisin. Ja vielä korkoineen.
Ja noita
" ja huhujen mukaan, mistäähän niitä ei voi mistään tarkistaa, Ranskan kansalliset olisi 6 miljardin luokkaa."
huhuja ei kannata sen enempää pähkäillä. Tutkittua tietoa asiasta kun löytyy tuolta
http://ec.europa.eu/agriculture/analysis/fadn/reports/hc0304_distribution_eu25.pdf
Siinä komission parhaat asiantuntijat ovat keränneet kaikkien maiden EU-tuet ja kaikki kansalliset tuet samaan raporttiin. Sivulta 20 löytyy tieto paljonko on kaikki tuet yhteensä eli sen mukaan vuonna 2006 Ranskassa kaikki tuet yhteensä 18.650 per tila ja 320 per hehtaari kun taas meillä vastaavat luvut ovat 22.670 ja 550. Ja luvut ovat siis tuollaisen
"EUROPEAN COMMISSION DIRECTORATE-GENERAL FOR AGRICULTURE AND RURAL DEVELOPMENT"
asiantuntijatahon keräämät. Ainakin niiden luotettavuus on huomattavasti parempi kuin täällä kirjoittelevan "valehtelet" -tyypin huhut, oletukset ja uskomukset. Niitä voidaan siis käyttää vertailuun ja itse asiassa niitä ilmeisesti myös käytetään vertailuun mm uudesta ohjelmakaudesta päätettäessä eli tavoite on että luvut olisivat mahdollisimman luotettavat.
"Minä sain a/b alueen tueksi n. 500 per lehmä ja kun tuosta c alueen tuesta vähentää suudemmat tuotantokuluy niin a/b alue on voitolla. "
Tämä taitaa olla taas tätä mtk:laista tukimatematiikkaa? Laskes 8.500 tuotostasolla niin tuet c/l ovat 3, 8, 9, ja 13. Tuosta tukieurot siis 295, 680, 765 ja 1.105. Ab:llä tuohon pitää lisätä lehmäpalkkio joka on tuon
http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/tiedotteet/100422_lypsylehma_palkkiot.html
mukaan 140 euroa per lehmä. Eli yhteensä 435 euroa per lehmä. Mistä sait tuon 500 euroa per lehmä???
luvut valetta ja niistä puuttuu esim Ranskan 2 miljardin valtiolaina, plus muut tuet mitä ei voi tarkistaa ???
Vuonna 2008 Suomi sai € 833 miljoonaa EU: n maataloustukiin eli noin € 12254 maatilaa kohti.
Vuonna 2008 Ranska sai € 9940 miljoonaa EU: n maataloustukiin eli noin € 18862 maatilaa kohti.
Vuonna 2008 Tanska sai € 1169 miljoonaa EU: n maataloustukiin eli noin € 25968 maatilaa kohti.
Vuonna 2008 Saksa sai € 6580 miljoonaa EU: n maataloustukiin eli noin € 17735 maatilaa kohti.
Suomessa on tilojen keskipinta-ala nyt noin 40 ha. EU:n keskiarvo on noin 20. Tehokkaassa Hollannissa samoin noin 20, Saksassa, Tanskassa ja Ranskassa noin 40- 45- 50. Berlusconimaassa noin 7 ha!!!”
hovissa 340 € :sta 435 euroon ja siihen kun vielä pohjoisen huonommat tuotanto olosuhteet niin mihinkä muutuukaan ennen kuin päästään korkeimpaan oikeuteen he heh.
"plus muut tuet mitä ei voi tarkistaa ???"
Älä turha murehdi tuollaisia. Jos sinä et niitä pystykään tarkistamaan niin komission virkamiehet pystyvät ja ovat tehneet sen tarkistuksen puolestasi ja raportti asiasrta löytyy tuolta
http://ec.europa.eu/agriculture/analysis/fadn/reports/hc0304_distribution_eu25.pdf
ja taulukko sivulla 20 kertoo selkeästi että yhteen lasketut EU kansalliset tuet nostavat tukitasomme EUn kärkikaartiin, sekä euroa per hehtaari että euroa per tila olemme kolmen kärjessä. Siinä on Ranska, Saksan, Tanskan ja Ruotsin tuet paperia...
eihän Ranskan valtiolainasta tiedetty tuolloin mitään ja sekin tuli vahingossa julki kun joku huomasi sen olevan ristiriidassa EU pykälien kansa, joku on laskenut että 6 miljardilla, tuon 2 miljardian lisäksi Ranskalaiset tukee viljelijöitään, siellä ei paskaa heitetä viljelijöiden silmille.
Mitä ihmen jankkausta on tuo lainasta jankkaus??? Käsitteissä ei ole kaikki ihan kohdallaan? Velatkin muuttuu saataviksi? Ainakin minä olen toistaiseksi joutunut velkani maksamaan takaisin. Ja vielä korkoineen. Niin että tuki jos sitä on niin se on korkotukea ja jos se on vaikka 3% korkotuki niin se on 2 miljardista 60.000.000 eli 60 miljoonaa eli eipä juuri mitään.
Ja kyllä nuo EU-virkamiehet ovat samalla tavalla kun ovat osanneet kaivaa esille Suomenkin tuet niin myös muiden tuet, ei siitä tarvitse huolta kantaa. Kyllä siellä asiansa osaavia henkilöitä on, eiväthän he muuten olisi löytäneet Suomenkaan kansallisia tukia. Samaan tapaan jos niitä muka jossakin maksettaisiin merkittäviä määriä niin budjettikirjasta löytyvät. Että kyllä tuon
http://ec.europa.eu/agriculture/analysis/fadn/reports/hc0304_distribution_eu25.pdf
raportin luvut ovat täysin vertailukelpoisia keskenään, maatalous saa siis meillä EUn suurimpiin kuuluvia tukia.
tiedoksi, kyse on viljelijöille maksettavasta tuesta joka muutettiin "vatiolainaksi" jotta voitiin kiertää EU:n säännökset. Viitisen vuotta vanhat raportit ovat auttamattomasti vanhoja että niiden perusteella voi väittää tuista yhtään mitään.
Vuonna 2008 Suomi sai € 833 miljoonaa EU: n maataloustukiin eli noin € 12254 maatilaa kohti.
Vuonna 2008 Ranska sai € 9940 miljoonaa EU: n maataloustukiin eli noin € 18862 maatilaa kohti.
Vuonna 2008 Tanska sai € 1169 miljoonaa EU: n maataloustukiin eli noin € 25968 maatilaa kohti.
Vuonna 2008 Saksa sai € 6580 miljoonaa EU: n maataloustukiin eli noin € 17735 maatilaa kohti.
"Viitisen vuotta vanhat raportit ovat auttamattomasti vanhoja"
Raportti on päivätty Brussels, 07.11.2008. Ja viimeiset merkittävät muutokset ovat vuodelta 2003. Tilastot sen verran laahaavat jäljessä että mukana oleva viimeisin vuosi on 2006.
Mitä taas tuohon parin miljardiin tulee niin kyllä se tulee maksuun lainana. Vai voitko esittää PITÄVÄT todisteet jostakin muusta? Muuta kuin oma väittämäsi?
Eiköhän tuo Luonnonhaittakorvaus (LFA -tuki) ole osarahoitteinen, tuo 250€ ei kyllä taida pitää paikkansa, LFÄ tuki lisäosineen on noin 220€/ha. ehkä tuossa on puolet kansallista osaa, siis 100€.
taidatte puhua omianne, kyllä nuo on EU tukia vaikka osa niistä rahoitetaan kansallisesti, muistaakseni rukiille ja jollekin toiselle viljalle maksettiin kansallista tukea muutama kymppi hehtaarille ja nykyäänkin taitaa nuorten viljelijöiden lisätuki olla kansallista.
Sekä LFA että ympäristötuki niin EU maksaa vain 28% ja omien veronmaksajien lompakoista pitää repiä 72% osuus. Kyllä nuo tuet veronmaksajan kannalta ovat mitä suurimmassa määrin kansallisesti rahoitettua tukea. Tästähä se juuri johtuu että 1,9 miljardin kokonaistukipotista EU maksaa vain 0,8 miljardia (40%) kun loppu 1,1 miljardia (60%) on pakko repiä omien veronmaksajien lompakoista. Toivottavasti uusi hallitus tajuaa tämän ja pienentää verorasitusta leikkaammalla näitä kansallisia sekä kansallisesti rahoitettuja tukia.
ei voi leikata ja varsinainen kansallinen tuki maksetaan pääosin maidolle jonka leikkaaminen iskee suoraan SAK:n jäseniin, joten melko rauhassa tässä saa yönsä nukkua.
Myös EU-osarahoitteisia tukia voi leikata. Siitä on EUkin vain mielissään kun ei tarvitse maksaa sitä omaa osuuttaan.
leikkaisi niin kalliiksi se tulisi Suomen kansantaloudelle.
Ympäristötuki ja luonnonhaittakorvaus ovat EU:n ja Suomen yhteisesti rahoittamia ohjelmaperusteisia tukia. Muista tukijärjestelmistä poiketen ympäristötuen ja luonnonhaittakorvauksen saaminen edellyttää viljelijän antamaa viisivuotista sitoumusta tuen ehtojen noudattamisesta.
" kyllä nuo on EU tukia vaikka osa niistä rahoitetaan kansallisesti, " kansallinen tuki on pääsääntöisesti pohjoista tukea josta pääosa maksetaan maidon lisähintana.
uudessa seelannissa tuet lakkautettiin kun huomattiin ettei ne aiheuta kuin suruu ja murhetta maan talourelle aina oli varastot pullollaan tuotetta jolla ei ollu menekkii maailman matrkkinoilla mutta luntkit vaan viljeli kun tukee tuli roppakaupall nyt kun meno muuttui markkinatalouren malliin herkäll korvall ovat maailmanmarkkinoille ja sitä kylvävät mistä on pulaa tulos ja hinnat nousus joten on selvä että erut kansantalouteen ovat luokkaa kymmeniä miljardeja euroja vanhaan rapauttavaan tulitalouteen verrattunba
laitettiin työvelvoite, maatiloillakin on paljin työtä, hyvä uudistus, niin maataloustuet palautettiin kiideen vilkkaan kun maa meinasi mennä konkurssiin
Mitä seuraisi jos suomessa toimittaisiin niinkuin UudessaSeelannissa, lihakarjan annettaisiin olla läpi vuoden ulkona laitumella, helikopterista kylvettäisiin suuri määrä lannoitteita ja myrkkyjä, kuolleet eläimet vietäisiin jonnekin metsään.
Siitähän seuraisi eläinsuojelu rikos sekä ympäristö rikos. Ei taitaisi olla yhtäkään nautaa pakkastalven jälkeen elossa.
suuntaan silloin mentäisiin....
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Maatalouden ympäristötuki on ollut tehoton/1135266801752
300 miljoonaa euroa vuodessa kankkulan kaivoon, huh huh.
pellonlaidanproffessorit kiistää tämänkin tutkimuksen epäpätevänä.
löytyisi parempaa viisautta mutta luotetaan nyt kansavälisiin tutkimuksiin.
Suomen maatalous saa kiitosta tuoreessa OECD:n raportissa, tulokset vähän ristiriidassa maataloudesta ja ympäristötuen tehosta annetun kuvan kanssa, maatalous hoitanut tonttinsa erinomaisesti.
"OECD:n tuore selvitys kuitenkin paljastaa, että suomalaistilat ovat 1990-luvun alusta saakka tehneet erinomaista työtä ravinnetaseensa hallinnassa. Runsaan kymmenen vuoden vertailujaksona suomalainen maatalous leikkasi typpiylijäämäänsä 42 prosenttia ja fosforiylijäämäänsä peräti 65 prosenttia. OECD-maat, joihin kuuluvat myös muut EU-maat, ylsivät vertailussa typen osalta keskimäärin vain neljän ja fosforin osalta 19 prosentin leikkauksiin ravinneylijäämistään.
Suomen kehitys on koko vertailun huippua. Se, että viljelijät ovat kokeneet ympäristötoimiensa julkisen vähättelyn loukkaavana, on OECD:n raportin perusteella täysin oikeutettua. Vaikka vertailu korostaa saavutettuja muutoksia, on ravinteiden kierto suomalaisessa viljelyssä tehokasta myös ravinnemäärillä mitattuna.
Viljelijät voivat siis olla ylpeitä suorituksestaan. Vertailun tulokset puhdistavat myös julkisessa keskustelussa tahrattua maatalouden ympäristöohjelmien mainetta."
"Runsaan kymmenen vuoden vertailujaksona suomalainen maatalous leikkasi typpiylijäämäänsä 42 prosenttia ja fosforiylijäämäänsä peräti 65 prosenttia."
"OECD-maat, joihin kuuluvat myös muut EU-maat, ylsivät vertailussa typen osalta keskimäärin vain neljän ja fosforin osalta 19 prosentin leikkauksiin ravinneylijäämistään. "
"Suomen kehitys on koko vertailun huippua."
Täytyy tietysti miettiä että mikä on lähtötaso??? Voisiko olla että muilla mailla jo lähtötaso oli sopiva eli ylilannoitusta ei juurikaan ollut? Sama asia kuin että jos meillä on mm metsäteollisuuden päästöt jo kunnossa eli vähäiset ja vaikkapa Puolassa tehtaat päästävät jäteliemet suoraan vesistöihin. Tällöin Puolassa on melko helppo leikata 50% päästöistä kun taas meillä kun lähtötaso on jo valmiiksi parempi niin 50% leikkaus on hyvi vaikeaa. Mutta ilman että tiedetään vertailumaiden lähtötasoja eli paljonko oli ylilannoitus ennen toimenpiteitä niin lukuja ei voida verrata keskenään. Jos meillä ylilannoitettiin 60% ennen toimenpiteitä ja muualla 10% niin silloin muualla jo lähtötaso oli parempi kuin missä me olemme nyt.
että Suomess asian hyväksi on jotain tehtykin, muualla viitattu kintaalla koko asialle.
Aivan, mutta tätä emme tiedä ennen kuin tiedämme lähtötasot. Eli noihin prosentteihin on ihan turha viitata että miten hurjasti tilanne on parantunut. Ihan sama juttu kuin tuossa metsäteollisuudessa että jos on ennen lykätty puhdistamattomina vesistöön niin helppohan siitä on parantaa. Mutta että nyt etsimään niitä lähtölukuja, niiden avulla voidaan osoittaa miten hyvää työtä suomalaiset viljelijät ovat tehneet! Ja jos niitä lukuja lähdettä mistä luvut voi tarkistaa ei ala löytyä niin herää epäilys että kyse onkin tuosta että meillä lähtötaso oli paljon huonompi kuin muilla...
ja pitää olla perustelut jos väittää OECD:n tuloksia virheellisiksi, väitteet ja mielipiteet ei riitä.
"Ja jos niitä lukuja lähdettä mistä luvut voi tarkistaa ei ala löytyä niin herää epäilys että kyse onkin tuosta että meillä lähtötaso oli paljon huonompi kuin muilla... "
Heitäs linkki mistä ne OECDn alkuperäiset luvut voi tarkistaa. Toistaiseksihan tilanne on se että joku on vain kirjoittanut tekstin jossa väittää OECDn sanoneen jotain. Lähdeviite josta asian voisi tarkistaa puuttuu. Niin että linkkiä kehiin! Muuten on oletettava että olet päissäsi keksinyt nuo tekstit.
raporttia joka kaiken lisäksi on käännetty Suomeksi, tarkistin luvut ja oikein ovat, teksti on suora lainaus OECD:n raportista, kieltämättä hiukan kiusallisia lukuja niille jotka heittää paskaa Suomalaisen viljelijän silmille.
Löytyyhän se raportti vaikka tuolta
http://www.oecd.org/dataoecd/44/26/40678331.pdf
Analysoidaanpa tarkemmin vaikkapa taulukkoa sivulla 51 joka on typpitaseet. Muutamia poimintoja typpeä per hehtaari 90-92 ja 02-04 ja vähennys-%
Suomi 83 / 55 / -34
Ranska 63 / 54 / -16
Ruotsi 57 / 48 / -16
Tanska 178 / 127 / -29
Englanti 56 / 43 / -23
Saksa 145 / 113 / -22
Mitäpä nuo luvut maanviljelyä ymmärtävälle kertovat? Ensinnäkin sen että meillä lähtötaso satotasoon nähden ollut todella korkea. Vertailu vaikkapa Ruotsiin jossa kuitenkin satotaso 1000-2000 kg/ha suurempi niin heillä on lähtötaso kg N / ha ollut suurinpiirtein sama kuin se taso mihin meillä on päästy nyt vasta. Ja kun satotasoero huomioidaan niin typpitase on heillä merkittävästi parempi. Samoin Englanti ja Ranska. Tanska on oma lukunsa, intensivinen kotieläintalous tuottaa runsaasti typpeä.
Mutta kaiken kaikkiaan raportin luvuista voi nähdä että vaikka meillä tuo vähennys-% on suurimpien joukossa niin syynä on pitkälti se että meillä lähtötaso muihin nähden satotaso huomioiden on ollut järkyttävän korkea. Eli kyse on tuosta metsäteollisuuden puhdistamisilmiöstä eli että muilla on lähtötilanne ollut merkittävästi parempi kuin meillä. Kun asiat ovat huonosti niin prosentuaalisia parannuksia on helpommin saatavissa kuin silloin kun asiat ovat jo lähtökohtaisesti kunnossa. Tämä näkyy myös kaaviosta sivulta 57 jossa on typen käytön tehokkuus. Meillä lähtötaso järkyttävän alhainen muihin nähden ja nyt aletaan vasta olla muiden tasolla.
Sama juttu fosforissa, taulukko löytyy sivulta 58 ja vastaavat luvut kuin typellä
Suomi 20 / 8 / -60
Ruotsi 5 / 2 / -65
Eli meillä ei ole vielä edes saavutettu sitä tasoa joka oli Ruotsissa lähtötaso. Mutta että kaiken kaikkiaan niin vaikka nuo prosentuaaliset parannukset meillä ovat suuria niin koska meillä on lähtötaso ollut merkittävästi huonompi kuin muilla niin vasta nyt aletaan lähestyä muiden tasoa. Tämä näkyy hyvin tuosta fosforin hyväksikäytön kertovasta taulukosta sivulla 61.
armoa armoa, Tanska, kymmenen kertaa pienempi maa kuin Suomi, sikoja kymmenen kertaa enemmän kuin Suomessa, maa myrkyttynyt ravinteista, pohjavesi saastunut nitraateista, lantaa ajetaan merelle ja Saksaan rekoilla kun oma maa ei enää vedä, ALEMPI LÄHTÖTASO, EN KESTÄ ARMOA BYAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAA
Jos kaksi ihmistä laihduttaa, toinen painaa 130kg ja toinen 100kg, 130 kiloinen laihtuttaa 90 kiloon ja 100 kiloinen 85 kiloon, onko sillä joka pudotti 130 kilosta 90 kiloon jotenkin huonompi tulos kun toisen loppupaino oli kuitenkin viisi kiloa alempi. Eikö tuola suurin pudottaja ohjelmassakin voitto ratkea silla ketä prosenteissa eniten pudotti. Tämä vertauksena. Meillä kuitenkin peltojen ravinne taseiden pitää täytää ympäristötukiehtojen vaatimukset.
Esimerkki kuin laihdutus. Eli saastutetaan, päästetään ravinteita vesistöihin. Tällöin meillä maatalouden lähtötaso vastaisi melkein sitä että on tehdas joka päästää kaikki vesistöihin puhdistamattomina kun taas monella muulla puhdistus hyvässä kunnossa. Siitä lähtötasosta kun lähdetään parantamaan niin toisen on paljon helpompi saada aikaan suuria prosentuaalisia muutoksia kuin toisen. Mutta että tuossa
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Maatalouden ympäristötuki on ollut tehoton/1135266801752
on ehkä jonkun verran perääkin. Parannusta tullut kyllä mutta ollaan silti muita pahasti jäljessä. Olisi voinut olla että jos sama raha olisi sijoitettu tehtaiden ja taajamien jätevesien puhdistukseen niin sillä olisi saatu paljon enemmän ravinteita pois vesistöjä saastuttamasta.
kaikenlaista paskaa kirjoitellaan, maatalous on tehnyt mittavaa työtä ympäristön hyväksi, nyt se kelpaakkaa, muualla viitattu kintaalla koko asiaan
Suomen maatalous saa kiitosta tuoreessa OECD:n raportissa, tulokset vähän ristiriidassa maataloudesta ja ympäristötuen tehosta annetun kuvan kanssa, maatalous hoitanut tonttinsa erinomaisesti.
"OECD:n tuore selvitys kuitenkin paljastaa, että suomalaistilat ovat 1990-luvun alusta saakka tehneet erinomaista työtä ravinnetaseensa hallinnassa. Runsaan kymmenen vuoden vertailujaksona suomalainen maatalous leikkasi typpiylijäämäänsä 42 prosenttia ja fosforiylijäämäänsä peräti 65 prosenttia. OECD-maat, joihin kuuluvat myös muut EU-maat, ylsivät vertailussa typen osalta keskimäärin vain neljän ja fosforin osalta 19 prosentin leikkauksiin ravinneylijäämistään.
Suomen kehitys on koko vertailun huippua. Se, että viljelijät ovat kokeneet ympäristötoimiensa julkisen vähättelyn loukkaavana, on OECD:n raportin perusteella täysin oikeutettua. Vaikka vertailu korostaa saavutettuja muutoksia, on ravinteiden kierto suomalaisessa viljelyssä tehokasta myös ravinnemäärillä mitattuna.
Viljelijät voivat siis olla ylpeitä suorituksestaan. Vertailun tulokset puhdistavat myös julkisessa keskustelussa tahrattua maatalouden ympäristöohjelmien mainetta."
Se unohtui tuohon lähtötasoon. Eli vaikkapa vertailuna tuo Ruotsi ja lisätään vielä taulukkoon hyväksikäyttäö-% 92-94 ja 02-04 niin typpi taulukoituna
Suomi 83 / 55 / -34 / 35 / 55
Ruotsi 57 / 48 / -16 / 52 / 59
ja fosfori
Suomi 20 / 8 / -60 / 26 / 55
Ruotsi 5 / 2 / -65 / 65 / 85
Ja mitä luvut tarkoittavat. Sitä että meillä 92-94 peltoon lannoitteissa lisätystä typestä 35% päätyi satoon, loppu huuhtoutui vesistöitä rehevöittämään. Samaan aikaan Ruotsissa satoon päätyi jo 52% lannoitetypestä eli pääsimme Ruotsin lähtötason yli niukin naukin 02-04, Ruotsi paransi mutta enää vain vähän. Lannoitteissa on se vähenevän rajatuoton laki voimassa joka pätee myös tässä kun yritetään hyväksikäyttöä lisätä.
Vastaavasti fosforin osalta tilanne oli 92-94 todella synkkä, meillä vain 26% lannoitteissa lisätystä fosforista päätyi satoon, loppu 74% meni rehevöitämään vesistöjä. Vähän kuin paperitehdas olisi laskenut jätteet suoraan vesistöön. Merkittävästä parannuksesta (55%) huolimatta emme 02-04 mennessä päässeet edes Ruotsin lähtötasoon jossa hyväksikäyttö oli 65% lopun päätyessä vesistöihin. Ruotsissa onnistuivat vielä parantamaann hyväksikäyttönsä 85 prosenttiin.
Niin että onhan tilanne parantunut huimasti mutta olemme rajusti vaikkapa Ruotsia perässä. Mihinkään henkseleiden paukutteluun ei ole aihetta.
lähtötasojen jankkaamisesta, Hollanti, Tanska Belgia jne. hukkuvat paskaan..
"En kestä enää !!! armoa armoa, Tanska, kymmenen kertaa pienempi maa kuin Suomi, sikoja kymmenen kertaa enemmän kuin Suomessa, maa myrkyttynyt ravinteista, pohjavesi saastunut nitraateista, lantaa ajetaan merelle ja Saksaan rekoilla kun oma maa ei enää vedä, ALEMPI LÄHTÖTASO, EN KESTÄ ARMOA BYAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAA"
Otetaas tuosta
http://www.oecd.org/dataoecd/44/26/40678331.pdf
raportista siis noiden maiden typen ja fosforin hyväksikäyttö-prosentit. Eli montakoa prosenttia peltoon laitetusta typpikilosta on sadossa, loppuhan on sitten saastuttamassa vesistöjä, ensin typpi
Hollanti 47
Tanska 42
Belgia 48
Suomi 55
ja fosfori
Hollanti 60
Tanska 59
Belgia 55
Suomi 55
Eli typen hyväksikäytössä vähän häviävät meille mutta vastaavasti fosforin hyväksikäytössä ovat parempia. Tuo fosforihan on se joka vesistöt rehevöittää, typpipuolella taas saattaa tulla pohjaveteen nitraatteja ja nitriittejä.
Todettakoon vielä että Hollannin, Tanska ja Belgian tilanne on nyt parempi kuin mitä meillä oli 92-94 kun nuo prosentit olivat typellä 35 ja fosforilla vain 26. Ja hukuttiinko me täällä silloin paskaan? Saastuivatko pohjavedet? Ja vielä, olisiko maatalous itse vapaaehtoisesti alkanut korjaamaan tilannet jos ei olisi tullut vähän tuollaista pakon tapaista tehdä todella huonolle tilanteelle jotakin?
Ei Suomalainen fosfori ole lentotaitoisempaa muihin maihin verrattuna. Kemian lakien mukaan se se sitoutuu maaperään. Kasvitkaan ei sitä tahdo saada tarpeisiinsa jos maa on hapanta. Ja Suomessa on. Rehevöittävät fosforit on valmiiksi siellä vesistöjen pohjissa. Ja olleet kauan. Fosforin liukenemistapa on unohtunut useimmilta. Se on harvinaisesti "tiimalasimuotoista" eli pellosta se irtoaa kasveihin jos on happamuus alhaista. Vesistöjen pohjista se taas irtoaa käyttöön mitä happamampaa siellä on. Nämä Suomen lannoitusten huonot kasveihin menot on vain kallispalkkaisten tutkimusten lukijoiden päätelmiä. Ilman tietoa luonnonlaeista.
Keski-Euroopan tehomaatalous on nykymuodossaan tulossa tiensä päähän. Keväällä 1995 ilmoitettiin Tanskan pohjavesien olevan paikoin niin saastuneita, että niitä joudutaan puhdistamaan ennen käyttöä. Syynä ovat kasvimyrkyt ja voimakas typpilannoitus. Vaikka päästöt lopetettaisiin heti, vie pohjavesien puhdistuminen aikaa jopa kymmeniä vuosia. Hollannissa levitetään typpeä hehtaarille jopa 400 kiloa enemmän kuin kasvit käyttävät. Eläinten lantaa joudutaan kuljettamaan Hollannista mm. Saksaan. Viljelysmaiden tilaa huonontavat Keski-Euroopan teollisuuden happamoittamat sateet ja raskasmetallipäästöt.
Niin että tarkoitat että fosfori sitoutuu. Tuumaas silti asiaa? Jos tuo tilanne on ollut sellainen että vain noin 25% peltoon laitetusta fosforista tulee sieltä sadossa pois. Fosforia on tyypillisesti viljoissa noin 3,5 g/kg ka eli jos vaikka 3.500 keskimääräinen viljasato niin siinä on fosforia noin 2,7 kiloa. Eli tarkoittaa että vuodessa maaperään kertyy 7,5 kiloa fosforia. Jos tuota vaikka 30 vuotta eli vuodet 65-95 niin sinä aikana maaperään ehti kertyä yli 200 kiloa fosforia. Uskotko ihan oikeasti ettäse muka kaikki sitoutui maaperään??? Eikä mennyt vesistöihin? Mutta mistä ne rehevöittävät fosforit sinne vesistöjen pohjiin ovat tulleet?
Tuosta sen verran vielä että fosforin sitoutuminen on riippuvainen paitsi happamuudesta niin myös maalajista. Jos savimaa niin siihen sitoutuu melko paljon fosforia, sen sijaan karkeilla kivennäismailla lähtee aika helposti liikkeelle, sitoutuminen heikkoa.
ei ole kuullut viljvuustutkimuksesta, voisiko joku selittää, kun en enää jaksa, mitä se tarkoittaa. Fosforitasehan meillä on taspainossa, fosforia anetaan vain sen verran kun sadon mukana poistuu, muualla Euroopassa tähän on vielä matkaa.
"Hollannissa levitetään typpeä hehtaarille jopa 400 kiloa enemmän kuin kasvit käyttävät. "
Ajattelisit nyt edes hiukan miten paksua lööperiä yrität syöttää? Todellista jöötiä...
Noista OECD luvuista näemme että Hollannissa fosforista käytetään hyväksi noin 60%. Tarkoittaisi sitä että sinne tarttis laittaa vuodessa noin 1.000 kiloa fosforia. Hei haloo! Meillä väkilannoitemäärät tyypillisesti noin 300-500 lannoitekiloa hehtaarille ja fosforipitoisuus noin 0 -12%. Tarkoittaisi että pitäisi laittaa lähes 10.000 kiloa väkilannoitetta hehtaarille.
Vastaavasti lietelantaa kun levittää sellaisen 20 m3 niin siitä tulee vähän yli 15 kg fosforia. Tuo 400 kiloa ylimääräistä tarkoittaisi yli 1.300 m3 lietettä per hehtaari. Eli siis 13 senttiä korkea kerros lietettä paikkaansa.
Miettisit nyt edes vähän miten paksua jöötiä yrität syöttää?
P.S. Se lähdeviite eli linkki noihin pohjavesien saastumisiin yms olis ihan kiva juttu...
"Fosforitasehan meillä on taspainossa, fosforia anetaan vain sen verran kun sadon mukana poistuu, muualla Euroopassa tähän on vielä matkaa. "
Luitkos tuon OECDn raportin? Entäs ymmärsitkö lukemasi? Ilmeisesti et? Katsos kuvio sivulta 61. Siinä Suomen vasemmalla puolella Euroopan maista ovat Portugali, Englanti, Islanti, Norja ja Belgia. Näillä fosforin hyväksikäyttö on huonompi kuin meillä. Vuosina 02-04 meillä kun annettiin fosforia 10 kiloa niin siitä 5.5 kiloa eli 55% tuli pois sadossa, loppu joko huuhtoutui vesistöihin tai sitoutui peltoon. Kaikilla muilla Euroopan mailla fosforin hyväksikäyttö eli parempi, kärkipäässä mm Ranska (83%) ja Ruotsi (85%). Kun Ruotsissa laitetaan 10 kiloa fosforia peltoon niin siitä 8,5 kiloa saadaan sadossa takaisin. Mutta että on meillä vielä matkaa että saadaan muuta Eurooppaa kiinni.
laitoksessa kun olet noin pihalla tämän päivän tilanteesta, fosforitaseemme on tänäpäivänä tasapainossa ja se ei ole sitä itsestään vaan pitkällisen työn seurauksena, mikä näkyy tuossa OECD:n raportissakin jo alustavasti.
paskoo ellei paska ja sitä siellä riittää, Hollannin, Belgian, Tanskan ja Saksan matalien vedenottoaltaiden pohjaveden nitraattipitoisuuden aleneminen yhteisön juomavesidirektiivin mukaiselle hyväksytylle tasolle kestää 25 ? 50 vuotta, vaikka lannoitteiden käyttöä on vähennetty viime aikoina muutamissa jäsenvaltioissa. Ei ihme että Suomalainen vesi tekee Euroopassa kauppansa.
Vaikkapa tuolta
http://www.ely-keskus.fi/fi/ELYkeskukset/pohjoispohjanmaanely/Tehtavatjatoiminta/suunnittelujaseuranta/Documents/TOMINTAKERTOMUS_2010_Pohjois_Pohjanmaan_ELY_Keskus.pdf
niin
"Vuodelle 2010 asetettu tavoite maatalouden fosforitaseelle Pohjois-Pohjanmaalla oli enintään 9 kg/peltoha. Tavoite on asetettu MTT:n tilastojen vuoden 2008 tilanteen mukaiseksi. Fosforitaseen (Ptase) panoksiin lasketaan lannoitteiden, lannan ja siementen sisältämä fosfori. Taseen tulos saadaan vähentämällä panosten käytöstä sadon mukana pellolta poistuva fosforimäärä."
Mutta että siis TAVOITE oli että korkeintaan 9 kg/ha enemmän laitetaan fosforia kuin mitä sadossa on.
Ja tuolta
http://www.mmm.fi/attachments/mmm/talous/5rbavQ9J5/PL30_Julkaisu_30072010.pdf
selviää sivulta 3 viimeisimpien vuosien fosforitaseet koko maassa vuosilta 2006 - 2010, vaihdellut välillä 2,5 - 6,9 eli tuon verran enemmän on laitettu fosforia kuin mitä on sadossa saatu. Vaikkapa viljassa noin 3 kiloa fosforia niin tarkoittaisi viljalla että 2 - 3 kertaa enemmän on laitettu fosforia kuin mitä sadossa oli.
Kaukana ollaan tuosta
"fosforitaseemme on tänäpäivänä tasapainossa"
tilanteesta. Valitettavasti...
Linkki tuolle
"Hollannin, Belgian, Tanskan ja Saksan matalien vedenottoaltaiden pohjaveden nitraattipitoisuuden aleneminen yhteisön juomavesidirektiivin mukaiselle hyväksytylle tasolle kestää 25 ? 50 vuotta, vaikka lannoitteiden käyttöä on vähennetty viime aikoina muutamissa jäsenvaltioissa"
tiedolle. Muuten se on vain "tieto" eli esittämäsi väite jonka totuusarvo ei ole tiedossa. Voi olla totta tai sitten ei. Hirveän vaikea keskustella henkilön kanssa joka vaan lataa tuollaisen väitteen tiskiin mutta ei pysty kertomaan mistä se tieto on peräisin.
P.S Linkkiä kaivattaisiin myös näihin
"Eläinten lantaa joudutaan kuljettamaan Hollannista mm. Saksaan. "
"Keväällä 1995 ilmoitettiin Tanskan pohjavesien olevan paikoin niin saastuneita, että niitä joudutaan puhdistamaan ennen käyttöä. Syynä ovat kasvimyrkyt ja voimakas typpilannoitus. Vaikka päästöt lopetettaisiin heti, vie pohjavesien puhdistuminen aikaa jopa kymmeniä vuosia."
Muuten ne ovat vain jonkun tuntemattoman kirjoittelijan esittämiä väitteitä joiden totuusarvo on jotakin. Voi olla totta tai sitten ei. Yleensä tällaiset väitteet jos niille ei löydy asianmukaista lähdettä niin ovat yleensä epätosia tai ainakin reilusti liioiteltuja.
viljavuusnäytteet otetaan pellosta ja kuinka monta niitä otetaan hehtaarilta?
saako isäntä itse kaivaa ne vai ottaako näytteet joku puolueeton viranomainen?
kyllä joet on pohjanmaan peltoaukeilla kyllä melkoisen tukossa rehevöitymisen seurauksena.
on lapsellista ja amatöörimäistä olettaa että ravinteita lähtee vain kasvien mukana.
isännät on ostaneet kateuksissaan niin suuria koneita että maan tiivistyminen on väistämätöntä jolloin myös valumat kasvaa.
sanotaan sokealle, ne on EU:n virallisislta sivuilta, jopa käännetty Sumeksi, tässä vielä pari herkkupalaa..
"18) Lyijyn imeytyminen voi aiheuttaa vakavan kansanterveydellisen riskin. Lyijy voi aiheuttaa lasten aistien kehityksen ja älyllisen suorituskyvyn heikentymistä sekä aikuisten kohonneen verenpaineen sekä sydän- ja verisuonitautien lisääntymistä. Viimeisen vuosikymmenen aikana elintarvikkeiden lyijypitoisuudet laskivat merkittävästi; tämä johtui siitä, että tietoisuus lyijyn aiheuttamasta terveysongelmasta lisääntyi, lyijypäästöjä pyrittiin vähentämään päästöjen lähteisiin liittyvillä toimilla ja kemiallisen analyysin laadunvarmistusta parannettiin. Elintarvikealan tiedekomitea totesi 19 päivänä kesäkuuta 1992 antamassaan lausunnossa, että elintarvikkeissa olevan lyijyn keskimääräinen taso ei ole hälyttävä, mutta että seuraavaksi olisi toteutettava pitkän aikavälin toimia tavoitteena elintarvikkeiden keskimääräisen lyijytason laskeminen edelleen. Tämän vuoksi enimmäismäärien olisi oltava niin alhaiset kuin se on kohtuudella mahdollista.
(19) Kadmium voi kerääntyä ihmisen elimistöön ja aiheuttaa munuaisten toimintahäiriöitä, luustovaurioita ja lisääntymiskyvyn heikkenemistä. Ei voida sulkea pois mahdollisuutta, että kadmium aiheuttaa syöpää ihmiselle. Elintarvikealan tiedekomitea suositteli 2 päivänä kesäkuuta 1995 antamassaan lausunnossa, että kadmiumille altistumista ravinnon kautta tulisi pyrkiä vähentämään entistä voimakkaammin, koska elintarvikkeet ovat kadmiumin merkittävin lähde. Tämän vuoksi enimmäismäärät olisi vahvistettava niin alhaisiksi kuin se on kohtuudella mahdollista."
Varsinaisen harhaluuloisuushäiriön tärkein oire on pysyvä harhaluulo, joka muistuttaa lähinnä päähänpinttymää. Häiriö on psykoottinen tila, koska mitkään vastakkaiset todistelut eivät voi horjuttaa uskoa harhaluuloon, ja havainnot tulkitaan aina tukemaan harhaluuloa. Harhaluuloisuushäiriössä harhaluulot ovat varsin erilaisia kuin skitsofreniaan liittyvät harhaluulot. Skitsofreniassa harhaluulot ovat yleensä kummallisia ja absurdeja, harhaluuloisuushäiriössä ne saattaisivat sinänsä olla jotenkin mahdollisia, mutta luultavasti epätodennäköisiä. Ongelmana on etenkin se, ettei aina voida olla varmoja siitä onko harhaluulossa perää vai ei - salattu tieto on yleisesti tunnettua ja monilla ihmisillä on tarvetta purkaa tietojaan muille; yleisimpiä todennäköisesti "ufoihin" ja salaliittoteorioihin liittyvät havainnot.
"Keski-Euroopan tehomaatalous on nykymuodossaan tulossa tiensä päähän. Keväällä 1995 ilmoitettiin Tanskan pohjavesien olevan paikoin niin saastuneita, että niitä joudutaan puhdistamaan ennen käyttöä. Syynä ovat kasvimyrkyt ja voimakas typpilannoitus."
http://www.environment.fi/default.asp?contentid=133038&lan=fi
"Pohjavedestä todetut torjunta-ainepitoisuudet vesilaitosten ongelmana"
"Tämän hetkisten tulosten perusteella näyttäisi siltä, että Suomen pohjavesien torjunta-ainetilanne ei yleisimmin todettujen yhdisteiden osalta poikkea paljonkaan muun Euroopan tilanteesta (Taulukko 2). Sen sijaan meiltä mitatut torjunta-aineiden pitoisuudet ovat muuta Eurooppaa matalammat ja löydettyjen yhdisteiden määrä pienempi; toisaalta tutkitut näytemäärätkin ovat olleet pienemmät."
laajuus alkaa vasta selvitä Euroopassa, miljoonia tonneja typpeä, fosforia, kasvinsujelymyrkkyja, teollisuuden päästöja on vasta MATKALLA POHJAVETEEN maakerrosten läpi, suuria osia Euroopasta voi muuttua asumiskelvottomaksi, Suomalainen vesi on tulevaisuudessa arvokasta vientitavaraa, nämä EU:n virallisilta sivuilta ettei puusilmän tarvitse kysyä mistä tiedot on peräisin
"EU-alueella käytetään yhä enemmän laittomia torjunta-aineita hedelmien ja vihannesten kasvattamiseen. Euroopan rikoksentorjuntaneuvoston ECPA:n raportin mukaan noin viisi prosenttia unionin alueella käytettävistä tuholaismyrkyistä on laittomia.
Espanjan poliisi takavarikoi viime vuoden lopulla viisi tonnia laittomia torjunta-aineita, jotka oli tarkoitettu Andalusian viljelmille Etelä-Espanjaan. Toistakymmentä viljelijää pidätettiin, ja heitä syytetään ruokaturvallisuuden ja kansanterveyden vaarantamisesta.
Viranomaisarvioiden mukaan Espanjassa tuotetuista hedelmistä ja vihanneksista jopa 10 prosenttia kasvatetaan laittomilla torjunta-aineilla.
Asiasta kertoo ruotsalainen sanomalehti Svenska Dagbladet, jonka mukaan laittomia torjunta-aineita mahdollisesti sisältäviä vihanneksia on myynnissä Ruotsissa. Etelä-Espanjasta tuodaan hedelmiä ja vihanneksia myös Suomeen.
Lehden haastatteleman rikoksentorjuntaviraston edustajan mukaan laittomien aineiden käyttö on tavallisinta unionin etelä- ja itärajoilla, mutta myös Baltian maissa ja jopa Tanskassa on paljastunut tapauksia, joissa on käytetty laittomia torjunta-aineita."
suomes köyhät työttömät eläkeläiset mittavaa asuntolainaa makselevat omakotitaloasukit joutuu kustantaan omasta pussistaan tuhansia euroja talousvesien puhristukseen voi vierä eläkemummon vuosien säästöt samaan aikaan kun toiset ajaa maksutta satojen kuutioiren pöntöillä sikalietettä ja kaiken hyvän päälle kaupittelevat raskastituetut sikalihat venäjälle
onko joku pierassu sut taas henkiin haisee niin saat...sti että oikeen oksettaa onneton aivottomien kunkku arska jolla ei pääs ol eres kunnon höyhenii käy nyt saunan taa ja hyppää rotkoon kyl sää lentää osaat hyppää jooo pulunen hyppää jooo...