Tiedän että tämä palsta on täynnä tälläisiä kysymyksiä, mutta haluaisin silti kuulla rotuvinkkejä, joihin sitten voisin tutusta paremmin.
Olen nuori opiskelija, ja harrastan urheilua. Minulla on kokemusta koirista jo ennemmin, ja olen kokeillut agilityä ja koiranäyttelyitä. Olen miettinyt lyhytkarvasita collieta, cockerspanielia ja cockerspanielia. Sopiiko jokin näistä opiskelijalle? Ajan löytäminen koiralle ei ole ongelma, sillä en ole joka päivä koulussa ja asun aivan kouluni lähistöllä. Haluaisin koirani kanssa harrastaa nimenomaan agilityä. Ehkä jopa jäljestystä ja koiranäyttelyitä. Lisäksi haluaisin koiran joka tulee helposti toimeen lasten kanssa, ja on muutenkin suhteellisen helppo koulutettava. Mitä rotua ehdottaisitte?
Olen nuori opiskelija, ja harrastan urheilua. Minulla on kokemusta koirista jo ennemmin, ja olen kokeillut agilityä ja koiranäyttelyitä. Olen miettinyt lyhytkarvasita collieta, cockerspanielia ja cockerspanielia. Sopiiko jokin näistä opiskelijalle? Ajan löytäminen koiralle ei ole ongelma, sillä en ole joka päivä koulussa ja asun aivan kouluni lähistöllä. Haluaisin koirani kanssa harrastaa nimenomaan agilityä. Ehkä jopa jäljestystä ja koiranäyttelyitä. Lisäksi haluaisin koiran joka tulee helposti toimeen lasten kanssa, ja on muutenkin suhteellisen helppo koulutettava. Mitä rotua ehdottaisitte?
Vastaukset 25
Vanhimmat
Collie voi olla hiukan varautunut lasten suhteen. Ja tarvitsee paljon aktiviteettia. Ja tuliko sulla virhe kun kahesti lukee tuo cokkeri olisko pitäny olla joku kolmaskin rotu? :)
hupsis, sen kolmannen rodun piti olla keeshond ;DD
Nyt olet kyllä käsittänyt väärin lyhytkarvaisesta colliesta. Minä tunnen 3 lyhytkarvaista collieta, ja jokainen niistä on erittäin ystävällinen ja lapsirakas. Yksikään niistä ei pelkää vieraita. Lyhytkarvainen collie on mainio rotu. Sillä on yleisesti ottaen todella hyvä luonne, se on terve ja pitkäikäinen rotu sekä se sopii melkein mihin tahansa koiraurheilulajiin, eikä se ole haukkuherkkä.
Aloittaja on erittäin järkevä, jos harkitsee rotuvalinnakseen lyhytkarvaisen collien.
Varautunut ei tarkoita pelkäämistä vaan, että koira on varautunut :) eri asia.. Minä tunnen myös tämmöisiä LKC, jotka ovat lapsiin tottuneet ja heistä pitävät ja todella ystävällisiä unelmakoiria ihan, ja sitten tiedän näitä jotka ovat vähän enemmän varautuneita uusien ihmisten suhteen.
Mikään tuntemistani lyhytkarvaisista collieista ei ole lainkaan varautunut, vaan, rohkea, luottavainen, avoin ja ystävällinen. Toisin on esimerkiksi tuntemieni cockerspanielin, suomenlapinkoiran, englanninvinttikoiran ja pitkäkarvaisen collien laita, sillä ne pelkäävät paukkeita ja jopa vieraita ihmisiä, eli eivät ole enää vain varautuneita, vaan arkoja. Sukulaiseni dobermannikin kuoli, koska säikähti pitkäkestoista ukkosen jyrinää, eli sai sydänkohtauksen. Mutta se riippuu toki yksilöstä, omistajasta ja suvusta, millainen koirasta kasvaa.
Suosittelen aloittajaa hankkimaan lyhytkarvaisen collien, joka on minun mielestäni luotettavimpia koirarotuja kiltiksi kasvamisen suhteen :-) ,,, vaikkakin sinä olet eri mieltä, mutta omat kokemuksensa ja mielipiteensä kullakin.
Meillä on hyvinkin lapsirakas pk collie, kaikki vieraatkin vastaantulevat mukulat täytyy päästä moikkaamaan, ja omia seuraa ja paimentaa herkeämättä. Ei ne välttämättä ole varautuneita, jos pennusta asti tottuvat menoon ja melskeeseen. Cokkeri on muuten usein aika dominoiva ja kova koira, uros varsinkin tarvitsee jämäkän koulutuksen.
Hyvä, että tuli tuollaista faktaa :-) Koska ihmiset oikein tajuavat, että koiran luonne ei riipu pelkästä rodusta, vaan myös yksilöstä, suvusta ja kasvatuksesta ! Ja omat kokemuksensa kullakin. Mukavaa jakaa kokemuksia eri koiraroduista ihmisten kanssa, mutta se ei ole mukavaa, että koirarotujen luonteita yleistellään vikaisiksi joidenkin hankalien yksilöiden perusteella, kun on niitä kilttejäkin yksilöitä.
No tuolla keeshondilla on se että on vähän vahtikoiraa veressä niin jos asut kerrostalossa niin ei ehkä sinne paras vaihtoehto? Jos oma piha mitä vartioida niin siellä parempi.. Keeshond on myös samalla tavalla kuin colliekin niin pidättyväinen tai varautunut vieraita ihmisiä kohtaan..Näistä molemmat tarvitsevat paljon paljon liikuntaa ja aktiviteettia.. Suosittelisin eniten tuota cokkeria :) on helposti koulutettavissa, älykäs ja hyvinki iloinen, ystävällinen ja leikkisä.. varmasti vois tota agilitiäki harrastaa.. ja parhaiten varmaan tulis toimeen lasten kanssa..
Minä en suosittele cockerspanielia jäljestykseen, sillä sen turkki kerää maastossa kauheasti kaiken maailman paskoja, kuten kuraa, risuja ja lumipaakkuja. Jäljestykseen suosittelen ehdottomasti sellaista koirarotua, jonka turkki ei ole yhtä pitkää ja silkkistä kuin cockerspanielilla.
Kerrostaloissa koirista kyllä kasvaa hiljaisia, jos siellä on paljon melua. Mitä meluisammassa ympäristössä koira kasvaa, sitä hiljaisempi se on aikuisena. Koira haukkuu, koska se vahti, ja se vahtii, koska tuntee jotain uhkaksi, ja jos se ei tunne mitään uhkaksi, niin se ei vahdi, ja se ei tunne vieraita ääniä ja ihmisiä uhkaksi, jos on pennusta saakka tottunut niihin ja huomannut niiden olevan vaarattomia. Maalla omakotitalossa koira sen sijaan reagoi helposti pieniinkin ulkopuolisiin värähdyksiin haukkuen, koska siellä on valmiiksi niin hiljaista ja rauhallista, ettei koira siellä juurikaan pääse tottumaan vieraisiin ihmisiin ja meluun. Keeshondkin siis sopii kerrostaloon.
Keeshondissa on vahtikoiraa ja yleisesti ottaen kerrostaloon ei kannata sitä vahtikoiraa ottaa.. Ja jos kunnon koiraihminen on niin ei vahtikoirarotuitsta koiraa edes anna kenellekkään kerrostaloon. Tuo ei pidä paikkaansa, että vahtikoira oppisi äänistä pois. Vaikka tekisit mitä niin se on siltikkin se vahtikoira.
Miksi sitten maalla kaikki suomenpystykorvat jatkuvasti haukkuvat, mutta tuntemani kerrostaloissa asuvat suomenpystykorvat eivät reagoi meluun ? Tunnen kerrostalossa asuvan kaukasianpaimenkoirankin, joka ei juurikaan vahdi tai hauku. Maalla melkein keikki koirat roduista riippumatta ovat herkkähaukkuisia. En ole näistä asioista vain lukenut, vaan myös kokenut.
Sepäs johtuu siitä, että näitä maalla olevia koiria pidetään vaan narussa pihalla tai häkissä.. Ja ulkoilutetaan kerran viikossa. Vaikka koiriahan pitäis ulkoiluttaa päivittäin.. Ja aktivointia ei paljon harrasteta. Eli ei ihme että koirat haukkuvat ... tylsyyttään. Minä tiedän näitä tapauksia paljon.
Täyttä asiaa maalaisten ja kerrostalolaisten koiraperinteiden eroista :-)
Eivätkö jotkut voisi vastata aloittajalle aivan yksimielisesti ? Tuntuu aivan siltä, että kuin yksi rotu olisi kaksi aivan eri rotua, koska täällä niin väitellään eri koirarotujen luonteista ja käyttömahdollisuuksista.
Ehdotan tanskalais-ruotsalaista pihakoiraa. Googlaa vaikka, niin voit todeta sen olevan juuri se, mitä haet.
Cockerin turkissa on työtä paljon ja jos turkin haluaa pitää kunnossa, ei jäljestys ole paras vaihtoehto, niinkuin joku aikaisemmin kertoi. Cockeri haukahtelee, mutta hiljenee yleensä komennuksesta. Reippaita menijöitä.
Lyhytkarvaisen collien kanssa voi tulla ongelmia luonteen kanssa. nahka on hissukka ja saattaa esim. agiradalla pysäytellä vain siksi, ettei just nyt huvita. Ne on aika lapasia. Osa hermoheikkoja. Eivät hauku kovin herkästi.
Keeshond haukkuu. Nopea ja reipas, mutta haukkuu. Turkinhoito ei ole kovin työlästä.
Koska haluat rodun, joka sopii agiin ja jälkeen, ehdotan sinulle seuraavia rotuja:
- bordercollie
- labradorinnoutaja
- kaikki keskikokoiset, lyhytturkkiset rodut.
hmm.. bordercollie kuulostaa aivan ihanalta pakkaukselta ja melkein täydelliseltä rodulta, mutta hieman mietityttää tuo kouluttaminen. Onko kaikki bortsut ylivilkkaita duracelpupuja joilla täytyy olla koko ajan ja joka päivä paljon tekemistä, tai muuten koira tylsistyy? Entä pimennus vietti? Kuinka helposti se on kitkettävissä pois? Mietin tällä lähinnä sitä että ei ole kovinkaan kiva jos koira ryntää paimentamaan lapsia taikka muuta liikkuvaa.
Labradorinnoutajan olen jotenkin aina mieltänyt hieman arvaamattomaksi roduksi. Onko näin? Joku ehdotteli tanskalais-ruotsalaista piahkoiraa, kuinka sairairas tämä rotu on? Entä koulutettavuus?
Eksyin myös bordecollien kautta australiankelpie rotuun. Onko kellään kokemuksia rodusta? Miten paljon tarvitsee arkielämässä tekemistä, ja sopiiko opsikelijalle?
Lisääkin rotuja saa ehdottaa. Taidan ainakin nyt tuon keeshondin unohtaa, kerta rotu vaatiin oman pihan jota vahtia.
Appenzellinpaimenkoira.
Meillä bordercollie risteytys ja enemmän juuri tähän kyseiseen rotuun päin luonteeltaan ja käyttäytymiseltään ollut.. Todella aktiivinen ihan yllätti itteniki ja paljon saa keksiä tekemistä että ihan väsyy.. Paimennuksesta alussa kyllä yritti "paimentaa" pyöriä, lapsia, autoja ja kaikkea muuta liikkuvaa mutta se saatiin sitten kitkettyä hyvin pois :) tosin ei oo bordercollie mutta hyvinki paljon samaa on..
Collie ei ehkä ole se ykkösvalinta lasten leikkikaveriksi vaikka collien pitäjät oma lehmä ojassaan edellä yrittävät muuta väittääkin. Itselläni riittää selkärankaa todeta, että meidän edesmennyt collie ei päässyt koskaan tympeästä tavastaan paimentaa lapsia omalla tavallaan, joka oli sellaista epämääräistä puskemista ja kuonolla tökkimistä. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että kaikki olisivat samanlaisia, mutta omien havaintojeni ja kuulopuheiden pohjalta väitän, että noin joka toisella colliella on jonkinlaisia ongelmia lasten kanssa (jos eivät ole tottuneet lapsiin aivan pienestä pennusta lähtien).
Mielestäni cokkeri on varmempi valinta esitetyistä roduista. Muita harkitsemisenarvoisia voisivat agilityn, jäljestyksen ja lapsivaatimusten pohjalta arvioituna olla borderterrieri, villakoira tai tolleri.
onko kellään kokemusta bordercollien ja australiankelpien sopivuudesta opiskelijalle?? Miten tulevat toimeen lasten kanssa? Aktiivisuus? Koulutus?
bordercollie on maailman viisain koirarotu! ihan tutkittu juttu :) kovin on viisas ja nopea oppimaan.. tarvitsee myös todella paljon aktivointia ja liikuntaa. Ihana koira muuten jos ehtis tarjota tarpeeks aktivointia..
Suhtautuminen lapsiin riippuu yksilöstä, suvusta ja tottumisesta. Yleensä isot koirat sietävät lasten leikkejä paremmin kuin pienet, sillä mitä isompi koira on, sitä heikommiksi se lapset tuntee.
Riippuu kuinka haluat turkkia hoitaa harjata vai viedä trimmaajalle.Spanieli on mun mielestä hyvä energinen rotu.Kavereilla on ollut springereitä ja he on harrastaneet agilityä jälkee tottelevaisuutta yms. Aina iloisia koiria ovat olleet ja energisiä. Itselläni on 10v. kokemus tiibetin spanielista ja se oli hyvin itseppäinen ja itsenäinen sekä hyvin nirso pennusta jo enkä ole kuullut että joku tottelevaisuudes olis pärjännyt oma koira ainakin karkas kun silmä vältti ja samaa sanovat muutkin joita olen haastatellut.
ota tietoa eri roduista ja anna itsellesi aikaa etsiä sopiva koira.kannattaa valita koira jolla on miellyttämis halua ja lapsi ystävällinen.mutta ainahan peruskoulutus vaikuttaa koiran perus olo suhteisiinkin.sitten kannattaa tutustua sukutauluihin,perinnöllisiin sairauksiin yms.näyttely tuloksiin,luonne testeihin.kaikki mahdollinen huomioon.
bichonit,villakoirat,kääpiöpinseri,tiibetinspanieli,ja jos näyttely ei ole ensisijainen juttu voi myös harkita ja seurailla sopivia mixejäkin.